Aina Valmiina -kirjan sisältö

Historiateos sisältää suomalaisen partiohistorian alusta tähän päivään saakka. Kirjassa on kuusi lukua, joiden otsikot ja pääkohdat ovat alla. Kirjan täydellinen sisällysluettelo on liitteenä.

Päälukujen tiivistelmät

1. VELJEYTTÄ YLI RAJOJEN
   -   Partiotoiminta alkaa Suomessa 1910, mutta jo syksyllä 1911 venäläistetty senaatti kieltää harrastuksen.
   -   Vapauden keväänä 1917 toimintakielto kumotaan ja valtava partioinnostus leviää nuorison keskuuteen. Toukokuussa perustetaan kaikki maan partiolaiset yhdistänyt Suomen Partioliitto – Finlands Scoutförbund.
   -   Partioliitto pysyy erillään vuoden 1918 kansalaissodasta, mutta monilla paikkakunnilla partiolaiset liittyvät valkoiseen armeijaan.
   -   Sodan jälkeen partioliike korostaa epäpoliittisuuttaan ja pyrkii eheyttämään kahtia jakautuneen kansakunnan nuorisoa.
   -   Kieli- ja raittiuskiistelyn seurauksena Partioliitossa riidellään partiolain sanamuodosta ja kesällä 1919 liitto purettiin.    
   
   
2. TAISTELU AATTEESTA
   -   Suomen partioliike jakaantuu 1920- ja 1930-luvulla neljään partiopoika- ja neljään partiotyttöliittoon.
   -   Partiotoiminta kehittyy voimakkaasti: partiolaisten jäsenmäärä lähtee kasvuun 1920-luvun puolivälissä, kansainväliset yhteydet tiivistyvät, uusia toimintamuotoja omaksutaan ja suunnitelmallinen partiojohtajakoulutus käynnistyy.
   -   Etenkin suomenkieliset partiopoikajohtajat pyrkivät kehittämään partiota suomalaiskansallisessa hengessä.
   -   Poliittinen vasemmisto ja äärioikeisto arvostelevat kärkevästi partioliikettä.
   -   Partio kilpailee lapsista ja nuorista suojeluskuntien poikatoiminnan ja Lotta Svärdin tyttötoiminnan kanssa.
   
   
3. ASEVELIHENGESSÄ 1939–1944
   -   Sotavuosina partiopoikajohtajat kannattavat poikajärjestöjen yhdistämistä yhdeksi suureksi valtakunnalliseksi poikajärjestöksi, Suomen Pojiksi.
   -   Partioliitot muodostavat 1941 Suomen Partiopoikajärjestön ja 1943 Suomen Partiotyttöjärjestön.
   -   Partiotoiminta ajautuu sodan oloissa suuriin vaikeuksiin: kansainväliset yhteydet pääosin katkeavat, lippukunnissa kärsitään johtajapulasta ja partioleirit muuttuvat talkooleireiksi. 
   
   
4. KASVAVA LIIKE, LEVITTÄYTYVÄ AATE 1944–1960
   -   Sotilaspoikien ja pikkulottien toiminnan kieltäminen välirauhansopimuksen perusteella 1944 vauhdittaa partion nousua maan suurimmaksi varhaisnuorisojärjestöksi.
   -   Suomen partioliikkeen kansainväliset yhteydet muihin Pohjoismaihin sekä Yhdysvaltoihin ja Englantiin muodostuvat vahvoiksi. Partio kasvattaa nuorisoa demokraattisen yhteiskunnan ja vapaan maailman kansalaisiksi.
   -   Suurten ikäluokkien varttuminen partioikään ja seurakuntien lippukuntien nousu lisäävät partion suosiota ja levittävät toimintaa kaupunkien ulkopuolelle.
   -   Eräretkeilystä ja partiotaitokilpailuista muodostuu keskeisiä toimintamuotoja.
   -   Partiotyttöjärjestö painottaa monipuolista koulutusta, partiopoikajärjestö kehittää suurleirien järjestämistä metsäoloissa.
   
5. UUDISTUVA VAI NÄIVETTYVÄ LIIKE? 1960–1972
   -   Partiolaisten määrän kasvu taittuu 1960-luvun alussa – jäsenkato jatkuu seuraavan vuosikymmenen alkuun saakka.
   -   Julkinen arvostelu partiosta vanhentuneena harrastuksena ja nuorten partiojohtajien uudistusvaatimukset luovat painetta uudistaa liikettä.
   -   Partiolehdistössä kukkinut nuorisoradikalismi, partiolaisten perinteisistä tavoista poikennut käyttäytyminen ja väitteet partioliikkeen sisäisestä sukupolvikonfliktista luovat kuvaa partion ajautumisesta kriisiin.
   -   Partiojärjestöt aloittavat 1969 neuvottelut yhteistyön tiivistämisestä päätyen esittämään toiminnan yhdistämistä.
   -   Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter perustetaan 1972.
   
6. YHDEN PARTIOJÄRJESTÖN AIKA 1972–2010
   -   Yhteisjärjestön perustamista seuraa voimakas uudistustyö: nopeasti suunnitelaan molemmille sukupuolille sopivat partio-ohjelmat ja partioasut sekä yhdistetään koulutusjärjestelmät.
   -   Partiojohto pyrkii nostamaan liikkeen arvostusta korostamalla sen yhteiskunnallista merkitystä. Suomen Partiolaiset laatii Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ja luo suhteet Neuvostoliiton pioneerijärjestöön.
   -   Radikaali uudistuslinja synnyttää opposition, joka vaatii uskollisuutta partiotraditioille.
   -   Linjariidassa päästään kompromissiin 1980-luvun alun puku- ja ohjelmauudistuksilla. Partiokriittisyys kaikkoaa tiedotusvälineistä ja partion jäsenmäärän kasvu kiihtyy.
   -   Vuosituhannen vaihteen jälkeen partio on elänyt Suomessa uutta muutoskautta, jota voinee osin luonnehtia jopa sadan vuoden ikäisen liikkeen historian suurimmaksi.