Rantaseurannan 2008 tulokset

Näkyikö sinilevää? Mitä eläimiä löytyi?


Seurannassa tutkittiin veden laatua helposti suoritettavan vedenlaatutestin avulla. Testissä havainnoitiin veden lämpötilaa, väriä, hajua ja sameutta sekä tehtiin näkösyvyystesti ns. secchi-lvyn avulla. Seurannassa tehtiin 68 vedenlaatututkimusta ja 88 syvyysmittausta. Näkösyvyys vaihteli 0 metristä 5,5 metriin. Kuva: Antti Gärdig 

Partiolaisten ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteinen Rantaseurantahanke käynnistettiin kesällä 2008. Rantaseuranta on konkreettinen teko vesien- ja rantojen suojelun puolesta ja siihen voi osallistua jokainen. Tutkimalla vaikkapa tuttua lähirantaa useana vuonna, oppii samalla luonnosta ja sen muutoksista.
Vastauksia saatiin kesän aikana kokoon yhteensä 186 kappaletta.

Seurantaa tekivät partiolaiset ja muut rannoista kiinnostuneet ympäri Suomea. Ulkomaalaisia partiolaisia oli mukana tekemässä seurantaa Suomen partioleireillä ainakin Venäjältä, Englannista ja Saksasta. Seurantaa tehtiin 25:llä järvellä ja 14:sta merenrannalla. Havaintoja saatiin ympäri Suomea, pohjoisimmat havainnot ovat Sotkamosta ja eteläisimpiä havaintoja tehtiin mm. Kirkkonummella. Suomenlahden rannikolta saatiin seurantatuloksia aina Nauvosta Porvooseen. Sisävesistä mukana olivat mm. Tampereen seudun Pyhäjärvi, Päijänne, Saimaa sekä lukuisa joukko pienempiä järviä. Neljä seurantapaikkaa osui luonnonsuojelualueelle tai Natura-alueelle.

Sinilevähavaintoja saatiin vain viisi kappaletta, mikä kertoo siitä, että vuoden 2008 viileä ja sateinen kesä piti sinileväkukinnat kurissa sekä sisävesillä että rannikkovesissä. Sen sijaan muita leviä ja siitepölyä havaittiin vedessä runsaammin.

Kasvi- ja eläinhavainnot

Rantojen kasvi- ja eläinhavaintoja saatiin runsaasti. Kasvilajeja havaittiin yhteensä 142.

Näistä oli vedessä kasvavia kasveja 21 lajia, maalla kasvavia kasveja 106 lajia  sekä puita ja pensaita 15 lajia. Järviruoko, kaislat, ulpukka, järvikorte, lumme ja osmankäämi ja ulpukka sekä viherahdinparta ja rakkolevä olivat runsaimmin havaittuja vedessä kasvavia kasveja. Maalla kasvavista saatiin eniten havaintoja seuraavista kasveista: rantakukka mustikka, puolukka, ranta-alpi, maitohorsma, pietaryrtti, puna-apila, valkoapila, mesiangervo ja kanerva.

Rannoilta tunnistettiin peräti 37 lintulajia, 32 hyönteislajia ja 7 kalalajia. Linnuista havaittiin eniten rannoilla viihtyviä lokkeja (harmaalokki, naurulokki, kalalokki, selkälokki). Myös kyhmy- ja laulujoutsen, sinisorsa, västäräkki, kuikka, tiira, silkkiuikku ja nokikana päätyivät usean havaitsijan listalle.
Yleisimmät hyönteishavainnot olivat muurahainen, sudenkorento, vesimittari, paarma , hyttynen ja perhoset (mm.sinisiipi, vesiperhonen, juolukkasinisiipi, neitoperhonen ja nokkosperhonen).

Rannalta havaittiin myös mm. sammakko, kyy ja sisilisko, metsähiiri, metsämyyrä, orava, piisami, hirvi, mäyrä ja pohjanlepakko.
Parhaita eläinhavaintoja seurantaa tehneiden mielestä olivat mm. naurava sammakko, joka saatiin ikuistettua valokuvaan, haarapääsky, sinisorsan poikanen, pieni sisilisko, joka löytyi aamulla kengästä ja kalanpoikanen ämpärissä. Kirvat järviruo'olla, sisiliskoperhe, yhdessä lennelleet sudenkorennot, lepakko, härkälintu, kalatiira, joutsen, musta sulka, lentävät lokit, mäyrä, käpylehmä ja muurahaiset saivat myös parhaan havainnon merkinnän.

Ihmisen toiminnan vaikutukset

Seurantarannoilta kartoitettiin roskaantumista ja havaitut roskat kerättiin talkoilla tai pienemmällä seurantaporukalla pois rumentamasta ja likaamasta rantaluontoa. Eniten rannoilta löytyi muoviroskaa, kuten muovipusseja, muoviesineitä sekä muovi- tai lasipulloja. Seuraavaksi eniten löytyi puujätettä, paperia ja pahvia sekä metallitölkkejä ja –purkkeja. Myös styroksia, tekstiilejä ja lasia havaittiin. Pitipä joku seurantaa tehnyt itseäänkin ”roskana” rannalla.

Roskien havainnointi ja kerääminen rannalta oli parhaimmillaan kuin aarteenetsintää. Etenkin merenrannoilta tehtiin mielenkiintoisia löytöjä veneen hylyistä ja kalastusvälineistä. Mielenkiintoisia löytöjä olivat myös mm. lompakko, vene, kohot, posliini ja pienet pallot. Monet rannalta löytyneet tavarat saivat uuden ”elämän”, sillä rannalta kerättyjä romuja aiottiin käyttää askartelussa.
Kesän seurannoissa tutkittiin myös rantakalliota erivärisine kivilajeineen, pyydystettiin ötököitä lasipurkkiin lähemmin tutkittaviksi sekä keräiltiin kotiin tuliaisiksi kiviä ja sulkia.

Ruovikko, hietikko, kivikko ja kallio olivat tyypillisimmät seurantarantojen maa- ja kasvillisuustyypit, täysin keinotekoisia ranta-alueitakin mahtui joukkoon (12 havaintoa). Rannan maankäyttö sisämaahan päin oli useimmiten metsää (143 havaintoa), virkistysaluetta (77 havaintoa) tai uimarantaa (63 havaintoa). Myös kosteikko (25 havaintoa), asutusalue (24 havaintoa) ja tiealue tai satama (20 havaintoa) sekä puisto (11 havaintoa) reunustivat seurantarantoja.

Lähes puolet havainnoista sisälsi myös arvioita ja havaintoja muutoksista, jotka voivat uhata rantaa ja sen luontoa. Moottoriajoneuvot kuten vesiskootterit, moottoriveneet ja mönkijät, olivat listan kärjessä. Rannan maa-alueen rakentaminen ja veden pilaantuminen olivat seuraavaksi suurimpia uhkia rantaluonnolle. Myös jätteiden tuonti rannalle, rakentaminen veteen, rannan kaivu tai täyttö, metsän hakkuu sekä yhdessä havainnossa myös ruoppaus todettiin uhkiksi. Moni havainnoitsija oli huolissaan rantojen suuresta virkistyskäytöstä kuten uimaranta, veneranta, urheilukenttä, tanssilava, leirit ja ylipäätään suuri ihmisten määrä rannalla.

Kommentteja seurannasta

”Kivaa oli! Jee jee! :-)”
”Hauskaa. Oli hauskaa etsiä kasveja ja tunnistaa niitä kirjoista ja tutkia vettä. ”
”Hauskan retkestä teki ihana ilma. Puhdasta, raikasta ja kaunista!”
”Oli ihan kivaa suorittaa rantaseuranta leirillä.”
”Oli hauskaa! Porukalla onnistuu! ”
”Hyvin onnistui siivous. Siivoamisesta voi tehdä hauskaa tekemällä siitä pelin ja antamalla palkintoja.”
”Siivous meni siinä sivussa, keräsimme roskat tehdessämme muita havaintoja.”

Rantaseurantahanke

Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto toteuttivat rantaseurannan yhteistyöhankkeena. Ota rantaseuranta ohjelmaksi vartiokokoukseen, retkelle tai kesäleirille ja lähetä tulokset Luonnonsuojeluliittoon valtakunnallista yhteenvetoa varten. Seurantatietoja käyttävät muun muassa alueelliset ympäristökeskukset suunnitellessaan rantojen suojelua.