Arvioiden mukaan ainakin 30 prosenttia nuorista on kokenut internetissä häirintää tai kiusaamista. Pohtikaa ryhmänne kanssa, mitä tekisitte esimerkkitilanteissa ja keskustelkaa sen jälkeen omista rajoista netissä ja sosiaalisessa mediassa.
Somepeli
- 4–11 pelaajaa, seikkailijoille ja sitä vanhemmille
- Kesto noin 15–25 minuuttia
- Viereisillä kännykän ruuduilla näkyy ikäviä tilanteita, jotka voivat tulla kenelle tahansa vastaan. Tehtävänä on ryhmänä tai pienryhmissä miettiä, mitä kussakin tilanteessa olisi parasta tehdä. Voitte miettiä tilanteita omalla kohdallanne, tai jos tilanne tapahtuisi kaverille.
- Huom! Pelin tilanteet ovat kuvitteellisia, mutta ne perustuvat tositapahtumiin.
Pelin jälkeen: miten keskustella ryhmän kanssa omista rajoista somessa ja Internetissä?
Digitaalisuus ei nykyaikana enää ole meistä erillinen asia. Se on mukanamme jatkuvasti niin tietokoneiden, pelien kuin älypuhelimienkin välityksellä. Digitaalisuuden ollessa normaali osa arkeamme on joskus helppoa unohtaa, että myös netissä vaanivat omat vaaransa.
– Häiritsevää käytöstä tai kiusaamista tapahtuu kaikilla internetin alustoilla. Lisäksi uusia alustoja ilmestyy jatkuvasti, joten ei auta, jos sen joltain alustalta kitkee pois, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Hanna-Leena Laitinen.
Arvioiden mukaan ainakin 30 prosenttia 12–17-vuotiaista nuorista on kokenut internetissä häirintää tai kiusaamista. Laitisen mukaan esimerkiksi grooming, eli netissä tapahtuva nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö, ei etene tietyn kaavan mukaan, joten sitä voi olla hankala tunnistaa. On mahdollista, että jotkut partiolaiset ovat kokeneet häirintää tai kiusaamista internetissä.
Kun puhutaan omista rajoista netissä, nuorille on hyvä selittää, miten tärkeää esimerkiksi vanhemmalle tai jollekin muulle luotettavalle aikuiselle puhuminen on. On tavallisempaa, että kohdatessaan epämukavia asioita internetissä, nuori kertoo niistä mieluummin ystävilleen. Kokouksessa voi kuitenkin myös puhua siitä, että kohtaamastaan kiusaamisesta tai häirinnästä voi puhua myös partionjohtajalle.
– Jos netissä kokee kiusaamista tai häirintää, kannattaa aina muistaa ottaa viesteistä kuvakaappaukset tai kopiot, Laitinen muistuttaa.
Asiantuntijoiden mukaan nuoria kannattaa muistuttaa siitä, että ruudun takana on tavallisia ihmisiä, joita pitää kohdella samalla kunnioituksella kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Toisaalta pitää myös muistaa, että netissä kohtaa helposti ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole sitä, mitä väittävät.
Jos tarvitset apua, älä jää yksin!
- Lasten ja nuorten puhelin 116 111
- Poikien puhelin 0800 94 884
- Mielenterveysseuran kriisipuhelin 09 2525 0111
- Sekasin-chat www.sekasin247.fi
- Lasten ja nuorten chat www.nuortennetti.fi
Myös yksityisyydestä on pidettävä internetissä huolta. Kun nettiin lataa tietoa tai kuvia itsestään, ne eivät katoa, vaikka materiaalin myöhemmin poistaisi. Tarpojilta ja samoajilta voi myös kysellä, millaiset tiedot ovat heistä olennaisia jakaa itsestään somessa.
Kannattaa kuitenkin varoa, ettei aiheesta keskustelu mene pelottelemiseksi ja uhkakuvien maalaamiseksi. On totta, että digitaalisuutta ei enää nykypäivänä pääse karkuun, mutta juuri sen tähden on tärkeää opetella elämään sen kanssa niin turvallisesti kuin mahdollista. Nuorille on hyvä puhua mediakriittisyydestä ja siitä, miten kaikki internetissä oleva ei ole totta.
Tärkeintä on tehdä selväksi, että nuoria tukemassa on aina joku aikuinen, eikä mahdollisista koetuista asioista pidä tuntea syyllisyyttä.
– Aikuiset, tai tässä tapauksessa partionjohtajat ovat ne, jotka pystyvät näissä tilanteissa auttamaan. Nuorten ei pidäkään itse lähteä niitä selvittämään, Laitinen tarkentaa.
