Yhteistyössä: Puolustusvoimat
Oletko koskaan pohtinut, mitä rauha oikeastaan tarkoittaa? Entäpä kuinka turvallisuuden teema näyttäytyy arjessasi, elinpiirissäsi tai maailmassa ympärilläsi?
Juttelimme viiden nuoren kanssa näistä merkityksellisistä ja ajankohtaisista teemoista. Hannes Blomqvist, Bea Janhonen, Miikka Arvola, Andreas Naumov ja Ella Virtanen omaavat kaikki sekä partio- että varusmiestaustaa ja tämä jaettu kokemuspohja toi paljon näkökulmia ja oivalluksia keskusteluun.
Mukavuusalueen ulkopuolella
Pyytäessämme alkuun nuoria nimeämään parhaan muistonsa partiosta tai armeijasta, vastaukset noudattivat jopa yllättävän yhtenäistä kaavaa. Merkittävimmiksi hetkiksi eivät nousseet leppoisimmat päivät taikka rennot tuokiot vaan ne muistot, jotka vievät takaisin hetkiin, joissa on ylittänyt itsensä.
Metsäleirit ja sotaharjoitukset toistuvat vastauksissa kerta toisensa jälkeen. Näissä teoria muuttuu käytännöksi ja ihminen kohtaa itsensä uudella tavalla. Partiossa opitut taidot saavat uuden merkityksen armeijan ensimmäisissä harjoituksissa ja varusmiespalveluksen haasteet palauttavat mieleen sen, miten partiossakin on alun perin opittu toimimaan monenlaisissa tilanteissa.
Bea kertoo tästä käytännön esimerkin: ”Varusmiespalveluksesta muistelen lämmöllä johtamisharjoitusta, joka oli itselle ehkä yksi ikimuistoisimpia harjoituksia intissä. Pääsi tekemään porukassa, tsemppaamaan kavereita, sekä haastamaan itseään niin henkisesti kuin fyysisesti. Riittävä valvominen yhdistettynä erilaisten suoritusten tekemiseen haastavien olosuhteiden armoilla laittoi katsomaan normaalia arkea vähän eri perspektiivistä. Harjoituksen päätyttyä nautti kyllä suihkusta ja omasta punkastaan toden teolla.”
Turvallisuuden elementtejä
Turvallisuus on sanana arkinen, mutta sen äärelle pysähtyessä voi huomata sen tarkoittavan hyvin eri asioita eri ihmisille. Nuorten vastauksissa turvallisuus ei hahmotu esimerkiksi uhkien puuttumisena vaan ennen kaikkea ihmisiin, yhteiskuntaan ja itsensä johtamisen taitopohjaan kohdistuvana luottamuksena.
Osalle turvallisuus merkitsee kykyä auttaa toista. Miikka kertoo ajatuksiaan aiheesta: ”Minulle turvallisuus merkitsee kykyä auttaa toista taustasta riippumatta. Avun antaminen luo turvallisuuden tunnetta siitä, että muutkin ovat valmiita auttamaan minua, kun sitä tarvitsen.”
Ellakin jakaa omia ajatuksiaan turvallisuudesta: ”Minulle turvallisuus on tunne siitä, että ympärillä olevat ihmiset, olosuhteet ja yhteiskunta ovat luotettavia ja että vaikeissakin tilanteissa saa tarvittaessa apua. Turvallisuus koostuu monista tekijöistä, isommista kuten juuri toimivat puolustusvoimat, mutta myös pienistä kuten lähipiiri, joka on tukena aina kun tarvitsee.”
Rauha rakentuu teoista
Rauhan käsite jakaa mielipiteitä enemmän kuin turvallisuuden teema. Jollekin rauha yhdistyy mielikuvana vahvasti luontoon: se voi olla järven tyyni pinta, metsän hiljaisuus taikka se erityinen mielenrauha, jota luonto ihmiselle tarjoaa. Toiselle rauha on vapautta olla ja elää: tietoa siitä, että elämä kantaa ja ihmiset ympärillä välittävät. Kolmannelle rauha taas piirtyy mieleen tulevaisuuden kuvana: kirkkaana ja lupaavana horisonttina, jota kohti on mielekästä kulkea.
”Sanasta rauha tulee mieleen vapaus, turvallisuus sekä kirkas ja lupaava tulevaisuus”, toteaa Andreas.
Rauha hahmottuu nuorten vastauksissa myös aktiivisena tekona, ei pelkkänä olosuhteena. Se on jotain, mitä omalla toiminnalla pyritään ylläpitämään eikä se siis synny itsestään. Rauha vaatii tekoja, valintoja ja halua rakentaa.
Kaksi polkua, yhteinen suunta
Erätaidot ovat yhdistävä tekijä partion ja armeijan välillä. Partiolainen, joka on oppinut pystyttämään teltan ja käyttämään puukkoa turvallisesti, ei armeijan ensimmäisissä metsäharjoituksissa hämmenny samalla tavalla kuin henkilö, jolle luonnossa toimiminen on vieraampaa. Osaaminen kulkee myös toiseen suuntaan: varusmiespalvelus opettaa uusia eräkikkoja, joille löytyy käyttöä partiokuvioissa.
Syvempi yhdistävä tekijä on kuitenkin johtajuus ja vastuu. Niin armeijassa kuin partiossakin opitaan kantamaan vastuuta niin omista tehtävistä kuin myös muista ihmisistä. Kummassakin toiminnassa korostuu ajatus siitä, että ketään ei jätetä yksin.
”Partiotoiminnalla ja varusmiespalveluksella on paljon yhteisiä asioita. Ilmeisimpiä näistä ovat erilaiset erätaidot. Partiossa opitut asiat tukevat varusmiespalvelusta, erityisesti sen alussa. Olen myös oppinut paljon uusia eräkikkoja varusmiespalveluksessa ja näistä on varmasti hyötyä partiokuvioissa. Yhteistä on myös johtamiseen liittyvä aspekti. Kummassakin pitää osata hallita kokonaisuuksia ja organisoida asioita nopeallakin aikataululla, vaikka johtamistyylit eroavatkin partiossa ja varusmiespalveluksessa jonkun verran”, summaa Hannes.
Partiossa ja armeijassa opitut taidot eivät siis jää irrallisiksi kokemuksiksi, vaan kulkevat aina matkassa mukana. Samat periaatteet joilla nuoret oppivat pystyttämään telttansa tai johtamaan ryhmäänsä, kantavat myös silloin, kun rakennetaan yhteisvoimin turvallisempaa ja rauhallisempaa huomista.
