Lippukunnat ovat tehneet kolmen vuoden aikana jo 60 kestävyystekoa Kestävästi partiossa -apurahoilla. Apurahojen myöntämisen mahdollistaa Suomen Partiolaisten kumppani energiayhtiö Ilmatar. Lue, millaisia kestävyystekoja lippukunnat toteuttivat tänä vuonna.
Ilmatar tukee partion ilmastotyötä
Kestävästi partiossa -apuraha on tuki, jota partion lippukunnat voivat hakea omien kestävyysideoidensa toteuttamiseen. Tukea voi hakea esimerkiksi uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, Itämeren saastumista vähentäviin tekoihin, varusteiden kunnostamiseen niiden eliniän pidentämiseksi tai kasvisruokakasvatuksen toteuttamiseen.
Apurahojen myöntämisen mahdollistaa energiayhtiö Ilmatar, joka on Suomen Partiolaisten kumppani.
”Olemme vuosi toisensa jälkeen ilahtuneita ja ylpeitä lippukuntien luovuudesta ja tavasta toteuttaa ilmastolle ja ympäristölle kestäviä hankkeita. Partio edistää myös sosiaalista kestävyyttä ja tasa-arvoista kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia”, kommentoi Ilmattaren vastuullisuuspäällikkö Cecilia Hertzberg.
Vuonna 2024 rahoitettiin 24 Kestävästi partiossa -hanketta, ja yhteensä kolmen vuoden aikana hankkeita on ollut 60.
Lue tarkemmin Kestävästi partiossa -apurahasta
Linnanyrjänät laittoi aluksensa septivedet seurantaan
Meripartiolippukunta Kuusiston Linnanyrjänät haki Kestävästi partiossa -apurahaa koulutusaluksensa WC-jätevesisäiliön eli septitankin varustamiseen nestetason mittausjärjestelmällä. Aluksen olemassa olevassa tankissa ei ollut mittaria, jolla olisi voitu helposti seurata tankin nestepintaa. Suurella käyttäjämäärällä tankki saattaa täyttyä helposti huomaamatta, mikä voi johtaa tahattomiin jätevesipäästöihin.
”Nyt jätevesitankin tilaa voidaan valvoa tarkasti, eikä ylitäyttöä ja siitä seuraavaa ylivuotoa pääse syntymään. Aluksen käyttäjien vaihtuessa on tärkeää, että septiveden tason seuranta on helppoa ja että kaikki aluksen käyttäjät opetetaan käyttämään järjestelmää aluksen käytön perehdytyksessä. Tällä näytetään esimerkkiä Itämerestä huolehtimisesta myös kaikille aluksella purjehtimista opetteleville lapsille ja nuorille”, kertoo Rami Rapo Linnanyrjänistä.
Itämeri on yksi maailman herkimmistä merialueista ja kärsii rehevöitymisestä. Veneiden jätevedet voivat aiheuttaa pistekuormitusta erityisesti matalilla vesialueilla, jotka ovat erityisen herkkiä ylimääräiselle ravintokuormalle.
Nuotiotytöt aloitti hiilensidonnan biohiilellä
Meripartiolippukunta Nuotiotytöt täyttää ensi vuonna tasavuosia ja aikoo järjestää juhlavuotensa tapahtumat mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä. Nuotiotytöt on jo vähentänyt oman toimintansa ympäristövaikutuksia; lippukunnassa on lisätty julkisten kulkuvälineiden käyttöä ja kasvisruoan osuutta sekä hankittu omalle leirialueelle kompostoivia vessoja.
Seuraavaksi lippukunta aikoo hyvittää jäljelle jääviä päästöjä biohiilettämällä leirialueen järviruokoa ja risukkoa. Lippukunta haki Kestävästi partiossa -apurahaa biohiilettimen hankintaan. Biohiiletin on laite, joka muuttaa orgaanista ainetta pyrolyysiprosessissa biohiileksi.
”Biohiilen valmistus on käytännönläheinen tapa kaikenikäisille partiolaisille osallistua ilmastonmuutoksen hillintään. Osallistumalla biohiiletykseen lippukuntalaiset oppivat hiilijalanjäljestä, hiilipäästöjen kompensoinnista ja hiilensidonnasta sekä ymmärtävät toiminnan hiilipäästöjen suuruusluokkaa”, kertoo Annina Kainu Nuotiotytöistä.
Biohiili on kestävä hiilen varastointitapa, jonka arvioidaan pystyvän varastoimaan hiiltä maaperään sadoista jopa tuhansiin vuosiin. Biohiiltä voi käyttää kuivikkeena kompostissa ja huussissa, kasvimaiden maanparannusaineena sekä vesistönsuojeluun sitomaan maalta tulevia valumia. Järviruo’on poistaminen biohiilen materiaaliksi on itsessään ympäristöteko, sillä Saaristomerellä monet merenlahdet ovat matalia ja rannat kasvavat helposti umpeen. Järviruo’on poistaminen vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa.
Nuotiotytöt toivoo, että heidän hankkeensa voisi toimia mallina muillekin lippukunnille. Lippukunta lainaa leirialuettaan myös muiden lippukuntien tapahtumiin, jolloin nämäkin voivat kokeilla biohiilettämistä ja toteuttaa hiilensidontaa osana tapahtumiaan.
Metsäkävyt opetteli tekemään retkille sopivaa kasvisruokaa
Mäntsälän Metsäkäpyjen seuraavan vuoden kestävyystavoitteena on, että jokaisella retkellä, leirillä ja vaelluksella tarjotaan vähintään yksi kasvisateria päivässä. Tähän valmistauduttiin järjestämällä kasvisretkiruokakurssi lippukunnan johtajille ja samoajille.
”Kasviproteiinit ovat erinomainen valinta retkille. Ne ovat usein valmiiksi kuivattuja, kevyitä kantaa ja terveellisiä. Lisäksi ne ovat monia lihavastineitaan edullisempia ja hyvin riittoisia. Niiden valmistamista on kuitenkin hyvä opetella yhdessä, sillä ne voivat vaatia erilaisia ruoanvalmistustekniikoita ja maustamista”, kertoo kurssin järjestänyt Sanna Sankala.
Kurssilaiset kokeilivat muun muassa hernissuikaleiden, soijahiutaleiden ja kvinoan käyttöä. Lisäksi kurssilaiset jakoivat vinkkejä kasvisruoan valmistamisesta retkiolosuhteissa ja keskustelivat kasvisruoan lisäämisen positiivisista ympäristövaikutuksista.
”Kurssin hittiresepti oli pasta herniskastikkeella – sekä aikuiset että nuoret pitivät reseptistä ja kattila koluttiin pohjia myöten.”
Käpytytöt pisti tavarat järjestykseen
Käpytytöt päätti, että vanha kalusto ansaitsee uuden elämän. Sen sijaan, että lippukuntalaiset olisivat ostaneet uutta, he tarttuivat vasaraan ja neulaan sekä kävivät läpi lippukunnan varastot ja varusteet.
Kämpän vanha kerrossänky sahattiin kahtia ja siitä tuli keittiön pöytä ja sohva. Puuvajaan rakennettiin hylly vanhoista maitokoreista, ja vanhasta telttakankaasta tehtiin pusseja kiiloille, telttakepeille ja trangioille.
Myös varasto koki muodonmuutoksen. Tavarat järjestettiin niin, että ne ovat nyt helposti löydettävissä ja käytettävissä. Öljylamput saivat uudet osat, teltat ja trangiat huollettiin ja nimikoitiin, ja seinille kiinnitettiin koukkuja telttojen kuivaamista varten. Varastolla on nyt myös huoltolaatikko, jotta pienet korjaukset hoituvat käden käänteessä.
”Opetamme kunnostamaan kalustoa sekä pitämään yhteisistä tavaroista huolta – näin varmistamme, että tavarat kestävät tulevaisuudessakin, eivätkä käyttökelpoiset varusteet jää enää pölyttymään kaaoksessa olevaan varastoon”, kommentoivat Käpytyttöjen hankkeesta vastanneet Pauliina Riihelä ja Sami Gers.
