Suomen Partiolaisten yhdenvertaisuuden asiantuntija Amani Al-mehsen osallistui valtioneuvoston järjestämään pääministerin pyöreän pöydän keskusteluun, jossa tarkasteltiin BIPOC-taustaisten (Black, Indigenous, People Of Color) tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti työelämän epätasa-arvo sekä rasismin vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuususkoon.
Nuorten kokemukset keskustelun keskiössä
Keskustelu oli osa valtioneuvoston yhdenvertaisuustiedonannon toimeenpanoa, ja sen tavoitteena oli tuoda esiin nuorten kokemuksia oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistui nuoria eri puolilta Suomea sekä asiantuntijoita eri aloilta.
Keskustelun pohjana olivat helmikuussa Helsingissä, Kuopiossa ja Vaasassa järjestetyt alueelliset ennakkokeskustelut, joissa BIPOC-taustaiset tytöt ja nuoret naiset jakoivat kokemuksiaan arjen yhdenvertaisuudesta.
Nuoret nostivat esiin sekä Suomen vahvuuksia että haasteita. Positiivisina asioina nähtiin muun muassa turvallisuus, koulutusmahdollisuudet sekä naisten itsemääräämisoikeus. Samalla tuotiin esiin toistuvia kokemuksia syrjinnästä, rasismin vaikutuksista sekä työelämän epätasa-arvosta.
Työelämän epätasa-arvo vaikuttaa nuorten tulevaisuususkoon
Yksi keskustelun keskeisistä teemoista oli nuorten kokema epätasa-arvo työelämässä. Nuoret kuvasivat haasteita esimerkiksi rekrytointiprosesseissa, kesätyöpaikkojen saamisessa sekä ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamisessa.
Lisäksi keskustelussa nousivat esiin kohtuuttomat kielitaitovaatimukset, stereotyyppinen opinto-ohjaus sekä työpaikoilla koettu syrjintä. Nuoret korostivat, että nämä kokemukset vaikuttavat heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa ja uskoon omiin mahdollisuuksiinsa.
Ratkaisuksi nuoret ehdottivat muun muassa anonyymin rekrytoinnin laajentamista, kesätyö- ja harjoittelupaikkojen parempaa saatavuutta sekä joustavampaa osaamisen tunnustamista.
Rasismi vaikuttaa hyvinvointiin ja kuulumisen kokemukseen
Toinen keskeinen keskusteluteema oli rasismin vaikutus nuorten hyvinvointiin. Nuoret kuvasivat rasismin olevan osa arkea esimerkiksi kouluissa, julkisissa tiloissa ja sosiaalisessa mediassa. Kokemuksiin sisältyi sekä suoraa rasismia että mikroaggressioita ja toiseuttavia oletuksia. Moni nuori kertoi myös tilanteista, joissa rasismiin ei puututtu riittävästi. Rasismin vaikutukset näkyvät nuorten mukaan muun muassa ulkopuolisuuden tunteena, epävarmuutena sekä heikentyneenä tulevaisuususkoa. Nuoret korostivat, että rasismin torjunnan tulisi olla systemaattista ja näkyä esimerkiksi koulujen, viranomaisten ja työpaikkojen toiminnassa.
Nuorten ääni toimii muutoksen lähtökohtana. Keskustelun keskeinen viesti oli, että nuorten kokemukset tulee ottaa vakavasti ja huomioida päätöksenteossa sekä elämän eri osa-alueilla. Yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään lainsäädännössä, vaan myös arjen kohtaamisissa, kouluissa, työpaikoilla ja harrastuksissa. Nuorten osallisuus ja kokemustieto ovat keskeisiä, kun rakennetaan yhteiskuntaa, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa ja tulevansa nähdyksi kokonaisena, osaavan sekä arvokkaana toimijana.
Partio rakentaa kuulumisen kokemusta
Suomen Partiolaisten näkökulmasta nuorten kokemus kuulumisesta yhteisöön on keskeinen osa hyvinvointia. Harrastukset ja nuorisoyhteisöt voivat tarjota nuorille turvallisen tilan kasvaa, oppia ja löytää oma paikkansa. Partiossa tehdään pitkäjänteistä työtä yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi, jotta yhä useampi nuori voisi osallistua toimintaan omista taustoistaan riippumatta. Nuorten kokemusten sekä tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen on tärkeä osa Partion ja koko yhteiskunnan yhdenvertaisuustyötä. Yhdenvertaisuutta rakennetaan yhdessä, yksi rohkea askel kerrallaan.
