Lippukunnan oma yhdenvertaisuussuunnitelma

Lippukunnan avoimuus on helppo typistää fiiliskysymykseksi. Jos musta ja kavereistani tuntuu, että lippukuntaani on helppo tulla mukaan, miksei sinne sitten olisi?

Syy saattaa löytyä samasta perustelusta, jota usein käytämme itse partiota hehkuttaessamme: tämä on maailman paras harrastus, koska täällä on samanhenkisiä ihmisiä.

Mutta jos ympärillä on vain samanlaisia tyyppejä, on varmaan vähän vaikea päästä niiden toisten päiden sisään ja pohtia, mikä estää juuri heidän tulemisen lippukuntamme toimintaan?

WAGGGS eli toinen maailmanjärjestöistämme on kehittänyt moninaisuustyökalua, joka perustuu Ruotsin partiolaisten luomalle ”viiden kysymyksen mallille”. Kokeilkaa pohtia näitä viittä kysymystä lippukunnassanne ja katsokaa, millaisia vastauksia saatte. Löytyykö ongelma ehkä lähempää kuin luulettekaan?

Voitte tehdä lippukunnalle oman yhdenvertaisuussuunnitelman alla olevien kysymysten avulla. Voitte aloittaa esimerkiksi tekemällä suunnitelman leiristä tai tulevasta koulutuksesta. Suunnitelmaan kirjataan se missä tilanteessa olette nyt, miten haluatte kehittyä ja miten seuraatte tavoitteiden toteutumista.

Missä, miten ja milloin kerromme muille siitä, mitä lippukunnassamme tapahtuu? Entä miten viestimme lippukunnan sisäisesti? Onko joko markkinointimme tai sisäinen viestintämme joko vahingossa tai tahallaan räätälöity vain tietyntyyppisille ihmisille esimerkiksi sana- (partioslangi, yleiskieli, selkokieli…) tai kuvavalinnoilla?

Olemmeko selvittäneet partioon liittymisen esteitä alueillamme? Jos olemme, olemmeko reagoineet saamiimme vastauksiin? Olemmeko selvittäneet esimerkiksi tuoreilta jäseniltä, miten partiolaiseksi – joko ryhmiin tai vapaaehtoiseksi – olisi helpompi tulla? Onko jokin väestöryhmä (ikä, sukupuoli, yms.) yliedustettuna lippukunnassamme, jos jäsenistöä verrataan alueen väestöön? Tiedämmekö, mistä yliedustus johtuu, jos sellainen on?

Millaisista ihmisistä tulee lippukuntamme pitkäaikaisia jäseniä? Lähtevätkö tietyntyyppiset ihmiset, tytöt tai pojat, yleensä jonkun ajan kuluttua? Jos kyllä, niin tiedättekö miksi? Huolehditaanko lippukunnassa siitä, että kaikkien tarpeet – sukupuoleen, ikään, toimintakykyyn, uskontoon jne. katsomatta – tulevat huomioiduiksi? Jakautuvatko vastuut ja roolit tasaisesti, vai tekevätkö tietyt ihmiset/tietyntyyppiset ihmiset aina tietyt tehtävät?

Ketä kuunnellaan lippukunnan päätöksenteossa? Kuka saa viimeisen sanan? Käytetäänkö lippukunnassa erilaisia osallistamisen menetelmiä, jotta lippukunnan päätöksentekoon olisi helpompi osallistua?

Millaiset ihmiset lähtevät lippukunnastanne? Teettekö exit-kyselyjä? Jos kyllä, miksi he lähtevät? Jos ette tee, miksi ette? Voisitteko jollain toisella tavalla kartoittaa lähtemisen syitä? Tehdäänkö lippukunnassanne aktiivisia toimenpiteitä näiden syiden ratkaisemiseksi, mikäli ne ovat ratkaistavissa?