Keinoja kasvuun

Tälle sivulle on koottu keinoja kasvuun. Valitse juuri sinun lippukunnallesi sopiva keinovalikoima, ja jos tarvitset apua joko oikean keinon valinnassa tai käytännön toteuksessa, pyydä sitä valmentajalta, piirin lippukuntakoordinaattorilta tai muulta pätevältä ihmiseltä.

Aikuisten rekrytointiin kannattaa joka tapauksessa panostaa ja tehdä siitä rutiininomaisen tavan toimia. Aikuisrekryyn liittyvän sivuston löydät täältä. 

Moni on joskus ollut partiossa ja lopettanut sittemmin. Voi olla, että partion lopettaminen liittyi aikoinaan vaikkapa epäsopivaan kokousaikaan, elämäntilanteen muutokseen tai aikapulaan. Nämä ihmiset voivat silti ajatella partiosta yhä lämpimästi ja kenties lopettamiseen johtaneet syyt eivät enää päde. Kannattaa kokeilla!

Helppo idea on muistella johtajaporukalla mukana olleita ja katsoa löytyisikö heidän yhteystiedot. Vielä parempi idea on kysyä lopettavilta, voisiko heidät lisätä lippukunnan ystävien postituslistalle, ja silloin tällöin tai kerran vuodessa lähettää tälle listalle vaikka sähköpostitse kuulumisia ja kertoa, mihin juttuihin voisi tulla mukaan. Voitte myös huudella alueen facebook-ryhmässä ja lippukunnan omassa somessa, ja kutsua entisen jäsenet vaikkapa lippukunnan juhlaan tai päiväretkelle mukaan. 

Mitä jos teidän lippukunta tunnettaisiinkin siitä, että juuri teillä on meripartiotoimintaa, yhteistyötä lähialueen kotieläintilan kanssa, aikuisten omia vartioita tai vaikkapa aivan erityisen siistiä vaellustoimintaa ulkomaille asti?

Erikoistuminen voi houkutella mukaan ihmisiä, jotka ihastuvat juuri teidän tapaan toteuttaa partiota. Ehkäpä he ovat valmiita tulemaan kauempaakin, kun toiminta motivoi juuri heitä.

Ehkä teillä on jo erikoistuminen, ette vain ole kovin hyviä kertomaan siitä? Tsekatkaa silloin kohta markkinoinnin ja viestinnän tehostaminen ja alkakaa pitää meteliä itsestänne! 

Jos teillä ei vielä ole erikoistumisalaa, voitte pitää villin ideapajan, ja keksiä, mikä on juuri teidän näköistä toimintaa, johon haluaisitte panostaa. Partiota voi tehdä monella tapaa, ehkä juuri teidän erikoistumisalaa ei ole kukaan vielä keksinytkään.

Se on just niin, että partio on parasta livenä. Mutta aina se ei ole mahdollista. Erityisesti haja-asutusalueilla samoaja- ja vaeltajaikäiset saattavat asua tosi kaukana toisistaan. Ehkä heitä on myös liian vähän yhdessä lippukunnassa, jotta saataisiin kokoon kunnollinen ryhmä. Tällöin alueen muilla lippukunnilla voi olla sama tilanne. Ehkäpä saisitte kokoon alueellisen ryhmän. Ja jos ryhmä toimii pääosin etänä, ei haittaa, vaikka joku olisi muuttanut kauaskin opiskelemaan. 

Hajallaan asumisen lisäksi esimerkiksi jokin tietty vamma voi johtaa siihen, että etänä järjestettävä toiminta on mielekästä, kun käytössä on tietokoneella käytettävät apuvälineet. 

Onko teillä sellaisia ryhmiä, jotka hyötyisivät siitä, että toimintaa pidettäisiinkin osin etänä? MItä jos alueen vaeltajat kokoontuisivatkin joka toinen sunnuntai Teamsiin tai Zoomiin tai omalle Minecraft-palvelimelle ja muutaman kerran kaudessa tapaisivat retkillä tai tapahtumissa? 

Tärkeintä on, että kaikille on hyvää ja mielekästä partiota tarjolla, ei se, että se tapahtuu juuri kololla nenät vastakkain!.

Joskus voi olla niin, että lippukunnan toiminta nykymuotoisena on tullut, syystä tai toisesta, tiensä päähän. Voi olla niin, että pienen johtajiston puhti menee hallinnon tekemiseen, eikä kukaan ehdi tehdä partiota, tai voi olla niin, että lippukunta on paisunut monen osaston, kolon ja asuinalueen organisaatioksi, joka ei ole enää tehokas. Voi olla niin, että säännöt estävät joitakuita tulemasta mukaan, tai että on joku muu pulma tai tilanne, joka vaatii hallintotavan muutosta. 

Silloin toimivia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi: 

Erillislippukunnan muuttaminen yhteislippukunnaksi

  • tämä edellyttää sääntömuutoksen, ja joissain tapauksissa nimen päivittämisen. Sen jälkeen voikin toivottaa tervetulleeksi uudet jäsenet!

Kahden lippukunnan yhdistäminen

Yhden lippukunnan jakaminen kahdeksi

  • Joskus voi olla järkevää, että lippukunta jakaantuu kahdeksi lippukunnaksi. Tällöin voi tehdä niin, että perustetaan yksi uusi lippukunta, johon osa jäsenistä liittyy, ja vanha jatkaa sellaisenaan. Toinen vaihtoehto on purkaa vanha lippukunta ja perustaa kaksi uutta.

Voi olla, että te tarvitsette jonkin muun keinon, kuin tässä esitettyjä esimerkkejä. Ei kuitenkaan anneta hallinnon olla toiminnan tiellä, hallintokin on tehty muutettavaksi!

 

 

Tiesittehän, että Kuksassa on jono-toiminto, jonne lippukunnan toiminnasta kiinnostunut voi ilmoittautua partion lippukuntahaun kautta, ja jäsenrekisterinhoitaja voi hänet sieltä (toki, yhteyttä otettuaan) lisätä ryhmään. Vuosittain aivan liian monet partioon haluavat jäävät kuitenkin roikkumaan jonoon. On tosi tärkeää, että jäsenrekisterinhoitaja tai muu hahmo tarkastaa Kuksaan mennessään, onko joku jonossa, ja jos on, järjestää tiedon tästä henkilöstä sille, joka kyseisestä ikäkaudesta vastaa. On sovittava huolella, kuka on näihin tulokkaisiin yhteydessä ja miten heidät saatellaan sopivaan ryhmään. Ohjeita jonon käsittelyyn Kuksassa löydät täältä.

Voi myös olla, että ihminen, joka mielellään tulisi partioon, ei löydä teitä. Usein partioon liittymättömyyden syy löytyy siitä, ettei partioon löydetä. Näkykää alueella. Laittakaa kolon ikkunaan kyltti. Päivittäkää somea, retostelkaa siististä toiminnastanne alueen facebook-ryhmissä ja tapahtumissa. Ja ennen kaikkea, kertokaa aina, miten konkreettisesti pääsee mukaan.

Tapahtumat ovat hyvä keino tutustua lippukunnan toimintaan ja väkeen. Kyseessä voi olla vaikkapa asuinalueen tapahtuma, tai lippukunnan (tai vaikka alueen lippukuntien yhdessä) järjestämä tapahtuma. 

Täältä löydät vinkkejä erilaisiin tapahtumiin. Huomaa, että vaikka kyseiset vinkit löytyvät aikuisrekry-otsikon alta, käy tapahtumissa markkinointi kaiken ikäisille. Ja huomatkaa myös, että teillä saattaa olla paljon hauskempi idea tapahtumalle, kuin mitä tähän on keksitty nostaa!

Voit myös lukea markkinointitapahtumista lisää täältä. 

SP:llä on monta kampanjaa, joissa lippukunnan on helppo olla mukana.

Eskarikampanja tavoittaa vuosittain valtavan määrän lapsia, jotka aloittavan syksyllä ekan luokan. Lue eskarikampanjasta lisää täältä.

Koululaisten partioseikkailu on myös hyvä paikka esitellä lippukunnan toimintaa lähikoululla.

Myös yleensä vähintään kerran vuodessa järjesteään isompi, partion yhteinen aikuisrekrykampanja.

Seuraa aktiivisesti SP:n ja piirisi viestintäkanavia, niin pääset kärryille uusimmista kamppiksista!

Syitä kasvun tekemiseen on monia, mutta totuus on, että kunkin ihmisen pitää itse oivaltaa oma motivaationsa kasvutyöhön. Jos ei ole ajatellut sitä, miksi kasvu on tärkeää, ovat siihen liittyvät toimenpiteet vain muutama pakkopulla lisää jo valmiiksi pitkään to do -listaan.

Jokaisen löytämät henkilökohtaiset syyt kasvuun voinee jaotella kolmen pääotsikon alle: 

1. Suomen lapset ja nuoret

Me aktiiviset partiolaiset tiedämme kyllä, mitä partio antaa. Ryhmän, johon kuulua, luotettavia aikuisia, ihailun kohteita, ystäviä, itsensä ylittämisen hetkiä, elämäntaitoja niin monelta elämänalueelta, tekemistä vapaa-aikaan, oppimiskokemuksia. Useimmat meistä nyökyttelevät, kun puhumme siitä, miten paljon partio on muokannut meitä ihmisinä. Hyvään suuntaan.

Meistä on tärkeää, että useampi lapsi ja nuori pääsee partion piiriin kokemaan tämän kaiken, minkä olemme itse kokeneet. Vaikka ihminen harrastaisi partiota vain hetken, on hän kuitenkin sen hetken partion vaikutuspiirissä. Partio tekee ihmiselle hyvää, joten on oikein ja tavoiteltavaa, että yhä useampi pääsee osalliseksi tästä maailman parhaasta harrastuksesta. 

2. Maailma

Partiossa opitaan vaikuttamaan asioihin, ottamaan selvää, tarttumaan toimeen, jättämään maailma vähän parempana, kuin minä sen löysimme. Ja maailma toden totta tarvitsee toimeen tarttumista. Me kasvatamme lapsia ja nuoria aikuisiksi, jotka epäkohdan nähdessään toimivat sen korjaamiseksi. Maailma tarvitsee enemmän tällaisia aikuisia, ja niitä syntyy partiossa. Pidetään siis huoli, että kasvatamme tähän maailmaan mahdollisimman runsaan joukon niitä ihmisiä, jotka ovat valmiita kääntämään maailman menoa.

3. Lippukunnan hyvinvointi

On ihan tutkittu juttu, että hyvinvoivat lippukunnat kasvavat, ja kasvavat lippukunnat voivat hyvin. Kasvun myötä lippukunnassa on enemmän aikuisia jakamassa vastuuta ja järjestämässä toimintaa. On myös enemmän lapsia ja nuoria osallistumassa toimintaan, joka näin ollen on mielekkäämpää kaikille. Tämä on oikeastaan hyvin yksinkertaista. Kasvavassa lippukunnassa kukin pääsee helpommalla, jolloin energiaa riittää myös kehittämiseen, miettimiseen ja hauskan pitoon. 

Täältä lisää siitä, miksi kasvu

Ajatelkaa, jos jokainen partiolainen pyytäisi yhden kaverin mukaan, partion jäsenmäärä tuplaantuisi! 

Kaverien mukaan kutsuminen onkin yksi hauskimmista ja tehokkaimmista keinoista tehdä kasvua. Nämä kannattaa siis ottaa tavaksi:

  • Kutsukaa kaverit mukaan tapahtumaan tai retkelle
  • Pitäkää kaverikokous
  • Tehkää harjoitus johtajaneuvostossa: jokainen laittaa saman tien yhdelle kaverille viestiä ja kutsuu tämän mukaan vaikka johtajiston nuotioiltaan. Kokeilkaa montako kaveria saatte mukaan vartissa!
  • Aikuisrekryä tehdessä kannattaa muistaa myös kannustaa uusia aikuisia tulemaan kaverin kanssa. Kuinka paljon hauskempaa on aloittaa uusi harrastus ystävän kanssa!

Koulupäivän yhteydessä järjestettävällä partiotoiminnalla voi tavoittaa paljon sellaisia lapsia, jotka muuten eivät ehkä tulisi partion pariin. Käyttöön otettavan Suomen Harrastamisen mallin mukaan jokaiselle lapselle taataan harrastus, joka tapahtuu, heti koulupäivän jälkeen, käytännössä iltapäivällä, ja koulun tiloissa. Partio aikoo tottakai olla tässä mukana. 

Nyt etsimme lippukuntia, jotka pilotoisivat koulupäiväpartiota, heti kun Koronan puitteissa voidaan toimintaa kouluissa järjestää.

Pilotointimalleja on kaksi:

  1. Partiokerho koulupäivän jälkeen. Tämä malli ei edellytä partion jäsenyyttä.
  2. Lippukunnan normaali toiminta koulupäivän jälkeen. Tämä malli edellyttää partion jäsenyyttä ja on osa lippukunnan ikäkausitoimintaa.

Lisätietoja ja osallistumisohjeet täällä.

Useimmissa lippukunnissa on paljon aikuisia jäseniä, entisiä jäseniä tai jäsenten läheisiä, joilla ei ole pestiä tai tehtävää lippukunnassa, mutta jotka voisivat olla valmiita pestiin tai auttamaan jossain. Näiden tyyppien etsimiseen ja tunnelmassa mukana pitämiseen kannattaa käyttää hetki!

He voivat olla esimerkiksi:

  • Lippukunnan aktiivijohtajat aiemmilta vuosilta
  • Nuorina ryhmää vetäneet tai ryhmissä toimineet, jotka teini- tai opiskeluaikoina putosivat toiminnasta
  • Aktiivien perheenjäsenet ja ystävät, jotka ovat pitkään nähneet toimintaa läheltä

Mitä voitte tehdä?

  • Kutsu aktiivisesti mukaan. Kämppätalkoisiin, keväiseen makkaranpaistoon, iltanotskille, leirille (vierailupäivänä tai ihan itse leirille) juhliin, somekanavien seuraajaksi, kannatusyhdistykseen, lippukunnan toimintaan.
  • Tarjoa konkreettisia paikkoja auttaa. "Tulisitko avuksi meidän esittelyteltalle Oulunkyläpäivänä?" on tosi paljon helpommin tartuttava kuin epämääräisempi "olet tervetullut koska vaan". 
  • Keskity luomaan tunnelmaa ja meininkiä, jossa on kiva olla mukana! Kukapa ei haluaisi olla mukana rennossa, partiohenkisessä illanvietossa (, jossa ei tunne olevansa ulkopuolinen tungettelija)!
  • Tee lippukunnan menoista ja tunnelman seuraamisesta helppoa, kertokaa somekanavissa mitä teette ja mitä teillä on menneillään, kutsukaa mukaan yleisesti JA henkilökohtaisesti.
  • ÄLÄ OLETA toisen puolesta. Jos Jaanalla oli 10 vuotta sitten niin kiireinen vaihe elämässään, ettei partiolle jäänyt tilaa, ehkä tilanne on nyt toinen. Jos Pekka jäi poi toiminnasta 14-vuotiaana, hänellä voi olla 19-vuotiaana ihan erilaiset ajatukset. Jos Keijo ei pikkulapsiarjessa kaksosten kanssa jaksanut isossa pestissään, ehkä hän haluaisi nyt tulla mukaan, vaikka lasten kanssa. 
  • Pyydä mukaan. Ihmiset tulevat, kun heitä pyytää.

Joskus uuden ryhmän perustaminen jää kiinni siitä, ettei kololla ole enää vuoroja vapaana. Tästä ei kannata lannistua!

Kaikkein helpoin: Voiko kololle järjestää lisävuoja muokkaamalla kokoontumisaikoja (aloitusajat ja kestot). Jotkut lippukunnat ovat saattaneet toimia niin, että kokousajat ovat ekan ja vikan 30 min päällekkäin, ja kaikki kokoukset alkavat ulkona.

Jos ei järkevää, siirry toisiksi helpoimpaan: Voisiko nykyistä kolotilaa laajentaa esimerkiksi saamalla käyttöön useamman huoneen tai olisiko kolotilan tarjoavalla taholla (usein seurakunta) tarjolla lisätilaa jossain toisessa kiinteistössä?

Jos ei: Voisitteko löytää uuden kolon? (Vastaus on kyllä voisitte!)

  • Ota yhteys piirin lippukuntakoordinaattoriin tai muuhun henkilöön piiritoimistolla sekä alueesi lippukuntavalmentajaan, ehkä he voivat auttaa.
  • Olkaa itse aktiivisia ja nimetkää vastuuhenkilö koloasiaa hoitamaan. 
  • Lippukunnan kannatusyhdistyksestä, lasten vanhemmista, vanhemmista johtajista, seurakuntaneuvoston jäsenistä tai muista paikallisista aikuisista voi olla apua. Kertokaa avoimesti, että etsitte toimitilaa ja pyytäkää apua, vinkkejä tai ideoita. Aina joku tuntee jonkun. 
  • Älkää olko liian kranttuja. Kakkoskolona voi hyvin toimia vaikka koululuokka. Pääasia on, että lapsilla on joku paikka päästä harrastamaan partiota.
  • Lippukunnan jäsenet ja vaikkapa aluetta tuntevat lippukuntavalmentajat voivat tehdä listan paikoista, joita voisi harkita tai joilla voisi olla kontakteja sellaisiin tahoihin, jotka saattaisivat tietää jonkun, joka tietää jonkun. Tällaisia tahoja voivat olla vaikkapa isännöitsijätoimistot, päiväkodit, leikkipuistot, asukastalot ja asuinalueaktiivit tai -seurat.
  • Kun lista on kasassa, sovitaan työnjaosta. Piirin työntekijä voi auttaa esimerkiksi sellaisissa soitoissa, joiden pitää tapahtua virka-aikaan tai uusien ideoiden ja kontaktien löytämisessä. Muistakaa kuitenkin, että lippukunnan jäsenillä on paras tieto omasta alueestaan.
  • Olkaa aktiivisesti yhteydessä ja kyselkää! Kyllä se vielä tärppää.

Pari sanaa rahoituksesta. Joistain koloista on maksettava vuokraa. Auttaisiko taustayhteisö? Auttaisiko kannatusyhdistys? Voitteko tehdä itse jotakin varainhankintaa enemmän? Voisiko lippukunnan jäsenmaksua lisätä hitusen, ja kattaa vuokran niillä?

Ensin pari totuutta, ennen kuin yleistämme: Maahanmuuttajat ei ole jokin yksi, yhtenäinen ja keskenään samalla tavalla toimiva joukko ihmisiä. Se(kin) joukko koostuu yksilöistä, joilla on hyvin erilaiset taustat. Kielitaito, kokemus kansalaistoiminnasta (kyllä, partiokin on sellaista), kokemus tai ennakko-odotus partiosta, samoin kuin monet muut asiat vaikuttavat siihen, tuleeko ihmiselle mieleen hakeutua partioon. 

Olisi tosi hienoa, jos kunkin lippukunnan jäsenistö olisi yhtä moninaista kuin alueella asuva väestö. Tässä tilanteessa ei vielä olla, joten tehkäämme yhdessä töitä tämän tavoitteen eteen. 

Maahanmuuttajataustaisia jäseniä rekrytään aivan samoin keinoin, kuin kaikkia muitakin. Kiinnitä kuitenkin huomiota seuraaviin seikkoihin: 

  • Kutsu erityisesti mukaan niitä ryhmiä, joita emme tavoita helposti, puhuttele, lähesty, toivota tervetulleeksi
  • Kiinnitä huomiota siihen, että partioon tuleminen ei edellyttäisi mutkikkaan Suomen kielen ymmärrystä. Kerro myös kuvilla ja näyttämällä, mitä partiossa tehdään.
  • Koulupartio, perhepartio tai yhteistyö omalla alueella toimivan maahanmuuttajayhdistyksen kanssa voi olla tosi toimiva keino tulla tutuksi.
  • Valmistaudu kertomaan ja taustoittamaan. Myös kysymään ja keskustelemaan. Yhdessä toimien löydetään ratkaisut. 

Vinkkejä monikulttuuriseen toimintaan partiossa

Partiota selkeästi ja eri kielillä

Markkinointiin ja näkyvyyteen panostamalla on helppo parantaa sitä, että 

  1. Uudet jäsenet keksivät haluta partioon
  2. Uudet jäsenet tietävät että, ja missä sellaista on tarjolla
  3. Uudet jäsenet löytävät väylän liittyä mukaan

Kaikki nämä askeleet on taklattava. 

Lippukunta-sivujen Viestintä ja markkinointi -osuuden alta löydät tietoa seuraavista otsikoista: 

  • lippukunnan viestintäkanavat
  • viestinnän kohderyhmät
  • toiminnan markkinointi
  • mediaviestintä
  • ja monta muuta!

Ryhmien täyttäminen on yksi kätevimmistä tavoista saada uusia lapsia mukaan lippukunnan toimintaan. Käärikää siis hihat ja ryhmät täyteen! Tätä kannattaa tehdä jatkuvasti ja koko ajan. Silloin ei tarvitse rykäistä suunnattomia rekrykamppiksia kovinkaan usein. 

Toisin kuin ehkä ensin luulisi, aika harva ryhmä on oikeasti täynnä. Toki niitäkin on, jotka oikeasti ovat. Eikä jäsenmäärää pidä kasvattaa johtajien pinnan tai lasten turvallisuuden kustannuksella.

Ryhmät saa helpoiten täyteen valjastamalla ryhmäläiset itse pyytämään omia kavereitaan tutustumaan partioon. Uuteen harrastukseen on tunnetusti kivempi tulla mukaan, kun uusi tyyppi tuntee jo ennestään yhden tai useamman ryhmäläisen ja tietää jo entuudestaan vähän, mitä on luvassa. Kun kaverit on ensin marinoitu esimerkiksi hauskalla kaverikokouksella tai siistillä partiotapahtumalla, on tokalla kerralla mukaan tuleminen jo paljon helpompaa. Sen jälkeen kalat ovatkin jo koukussa.

Tee vaikka näin:

  1. Selvitä lippukuntanne ryhmien tilanne. Mihin kaikkiin ryhmiin mahtuisi vielä uusia lapsia tai nuoria?
  2. Katsokaa ryhmien vetäjien kanssa yhdessä, millaisin toimin ryhmät saisi parhaiten täyteen. Vinkkejä löytyy alta.
  3. Sopikaa, kuka tekee mitäkin ja ei kun hommiin!

Ryhmät saa täydennettyä esimerkiksi järjestämällä kaverikokous, pyytämällä ryhmäläisten kaverit mukaan tutustumaan partioon retken tai leirin yhteydessä tai kirjoittamalla lippukunnan sähköpostilistalle, vanhempainlistalle, Facebook-seinälle ja nettisivuille rekryilmoitus vaikka näin:
”Syyskuun alussa aloittavaan laumaan mahtuvat vielä nopeimmat vuonna 2011 syntyneet tytöt ja pojat! Lisää tähän se, millä tavalla mukaan pääsee.”
 Kiinnostuneita pikkusisaruksia, naapureita ja kavereita löytyy aina.

Useissa lippukunnissa tilanne on se, että sudenpentuja kyllä riittää. Pikkuhiljaa ikäkaudet pienenevät, kunnes aikuisiksi asti siirtyy enää pieni joukko, joka yrittää hädissään pyörittää toimintaa. Aikuisrekry on tietysti tärkeää, mutta selvää on, että mitä useampi siirtyy ikäkaudesta toiseen ja jää partioon, sitä enemmän on tulevaisuudessa aikuisia tekijöitä. Samoaja- ja vaeltajatoimintaan panostaminen tuottaa siis silkkaa voittoa. Enemmän parempaa toimintaa, ja enemmän johtajaresurssia lippukuntaan varsin lyhyellä tähtäimellä.

  • Hyvä toiminta. Kaiken a ja o on tietysti toiminta, joka on mielekästä, hauskaa, sopivasti haastavaa, ja jota saa tehdä hyvässä porukassa. 
  • Varmistakaa hyvät, koulutetut luotsit vetämään hommaa.
  • Rekrytoikaa uusia jäseniä myös ja erityisesti näihin ikäkausiin. Jos jokainen tuo yhden kaverin, määrä tuplaantuu!
  • Tähän ei ole varsinaista kikkapakkia olemassa. Kaikki lähtee jonkunlaisesta innostuneesta porukasta, joka laajenee. Kaikki haluavat olla mukana innostuneessa, laajenevassa porukassa, joka on aidosti auki tulijoille. Tähän positiviiseen noidankehään pääsy on kuin lottovoitto!

Kasvu on helpointa, kun se ei ole kokoelma temppuja, jotka tuntuvat vain ylimääräiseltä vaivalta, vaan kasvun toimenpiteet leivotaan osaksi lippukunnan toimintakulttuuria. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilla on aina vähän rekry mielessä, ja näin ollen uusia aikuisia tipahtelee mukaan, että on itsestään selvää, mitä tapahtuu kun he tulevat ja kenen vastuu on ottaa heistä koppi. Myös ryhmien täydentäminen vuosittain ei ole kummoinenkaan homma, kun siihen on rutiini. Sama koskee kaikkea muuta kasvutoimintaa. Kasvu on mielentila.

Tämä saattaa vaatia toimintakulttuurin muutoksen. Silloin tarvitaan tavoitteellista ja näkemyksellistä johtajuutta. Aina on ihmisiä, joille muutos ei käy, kasvu ei käy tai kehitys ei käy, mutta tämän faktan ei kannata antaa olla esteenä. Avoimella keskustelulla, perusteluilla ja selkeällä johtamisella hoituu homma. Jos kaipaat tukea muutosjohtamiseen, ota yhteys vaikkapa lippukuntavalmentajaan!

Joillain alueilla on niin paljon kysyntää, että kannattaa perustaa uusi lippukunta. Tai löytyy porukka, joka haluaa luoda omat perinteensä ja toimintatapansa. Tai lippukunnan etäkolo itsenäistyy niin, että tuntuu järkevältä perustaa sille oma lippukunta. Syitä on monenlaisia, eikä yhdessäkään tapauksessa kannata arkailla uuden perustamista. 

Uusi lippukunta tarvitsee:

  • Aikuisia (tai rekryspurtin)
  • Innostusta ja tekemisen meininkiä
  • Hieman byrokratiaa
  • Tukea toiminnan käynnistämiseen

Valtavasti materiaalia ja ohjeita perustamishommiin löydät tältä sivulta. 

Lippukunnan perustamiseen saat apua myös piiritoimistolta! Ole rohkeasti yhteydessä ensi sijassa. (Myös siksi, että toimintaa voi kutsua partiotoiminnaksi vasta sitten, kun lippukunta on piirin jäsen ja tätä kautta osa kansainvälistä partioyhteisöä.) 

Jos mietit, missä omalla alueellasi voisi olla kysyntää lippukunnalle, ole myös yhteydessä piiritoimistoon. 

Uuden ryhmän perustaminen joka syksy ja mielellään myös joka kevät on mitä parhain tapa huolehtia lippukunnan elinvoimaisuudesta.

Kaava on yksinkertainen. Pari akelaa + uusia sudenpentuja + oma vuoro kololta. (Muuta kavaa toivomasi ikäkauden mukaan.)

Ensimmäinen kohta, ryhmän vetäjät on usein vaikein rasti. Johtajiston kesken kannattaa sopia selkeästä tavoitteesta uuden ryhmän perustamisesta joka vuosi. Tällöin ryhmän vetäjien rekryyn osallistuvat kaikki, ja toivottavasti kaikki kynnelle kykenevät ovat myös ryhmien vetämisessä mukana. Tähän toden totta kannattaa panostaa.

Toiminta-alueen laajentaminen voi olla hyvä ratkaisu monessa tilanteessa:

  • Naapurialueella on kysyntää partiolle, mutta ei omaa lippukuntaa
  • Kololle ei mahdu, ja toinen kolo on tarpeen. Se voi olla järkevä hankkia pienen matkan päästä, jolloin lapsia pääsee partioon yhä laajemmalta alueelta.
  • Osa johtajistosta asuu naapurialueella ja voisi helposti toimia lähialueella, mahdollistaen samalla alueen lapsille lyhyemmän matkan partioon.

(Katso myös kohta Lisää kolotilaa)

Sivukolo voi olla järkevä jakaa myös toisen lippukunnan kanssa. Jos lippukuntien toiminta-alueiden välisellä alueella molemmat lippukunnat pystyisivät tarjoamaan vaikkapa parille ryhmälle toimintaa, on alueen partiokattavuus jo paljon parempi!

Uusi kohderyhmä voisi olla vaikkapa

  • Sisupartiolaiset. ryhmän voi perustaa vaikka kuulovammaisille tai kehitysvammaisille. On varmasti hyvä idea tehdä yhteistyötä, jos lippukunnan lähellä on esimerkiksi jokin koulu tai yhdistys, jonka toiminta on suunnattu jollekin tietylle vammaryhmälle. 
  • Perhepartiolaiset
  • Koulupartion kautta voi tavoittaa niitäkin lapsia ja nuoria, jotka eivät muuten tulisi partion pariin.
  • Jokin maahanmuuttajaryhmä, jonka jäseniä alueella asuu, tai jonka yhdistyksen kanssa lippukunta voi tehdä yhteistyötä (tällaisia voisi olla vaikka paikallinen Suomi-Venäjä -Seura, tai Suomi-Somalia -Seura.)
  • Jokin muu lippukunnan lähellä sijaitseva joukko ihmisiä, joille partio tekee hyvää, kuten vaikka Pohjan Tyttöjen ja Sissien mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattu toiminta 
  • Jostain tietystä aiheesta kiinnostuneet, Suomesta löytyy esimerkiki Alpakka-tilalla toimiva lippukunta Eräalpakat sekä ilmailuun keskittynyt lippukunta Malmin Tuulenkävijät.
  • Jotain ihan muuta, joka istuu juuri teidän lippukuntaan ja teidän alueelle!

Olemme kovasti tottuneita siihen, että partioryhmä, lauma, joukkue tai vartio, kokoontuu kerran viikossa, arki-iltana tiettynä aikana, ja toinen ryhmä sitten toisena aikana. Ryhmän jäsenet tulevat koulusta kotiin, syövät ja lähtevät sitten partioon. Tätä ajattelua on syytä hieman venytellä.

Mitä jos

  • Kaikki tai osa ryhmistä kokoontuisikin viikonloppuisin? Esimerkiksi vanhemmille ikäkausille tai perhepartiolle, miksei muillekin, voisi sopia myös kerran kuussa tapahtuva pidempi partiokerta, joka kestäisi muutaman tunnin vaikkapa lauantaina.
  • Partio tapahtuisikin suoraan koulupäivän jälkeen iltapäivisin? > ks. koulupäivän yhteydessä tapahtuva partiotoiminta
  • Osa toiminnasta toteutettaisiinkin etänä? Asuvatko samoajaryhmän jäsenet pitkin poikin, ja livenä tapaaminen on vaikeaa? Miten toimisi vaikka joka toinen viikko teams-kokous, ja sen lisäksi runsas määrä kivoja retkiä viikonloppuisin?