Kielen rikas maailma

KESTO: 20–30 minuuttia 
TARVIKKEET: Mallikuvat kirjaimista tai numeroista, keppejä, kiviä jne. 

Kootaan luonnonmateriaaleista erilaisia kirjaimia/numeroita (mallikuvan mukaan). Voidaan kirjoittaa esimerkiksi jokaisen eskarilaisen oma nimi, tai sitten rakentaa kaverille lukutehtävä kepeillä. Voidaan toteuttaa myös ikä, päivämäärä tai laskutehtäviä eskarilaisten kiinnostuksen mukaan. 

KESTO: 1–2 tuntia 
TARVIKKEET: Lehtiä, sakset, liimaa, paperia, kartonkia, kuvauslaite 

Tavoitteena on, että lapsi oppii erottamaan mainoksen muusta mediamateriaalista. Katselkaa yhdessä erilaisia mainoksia. Voitte myös muistella televisiossa näkemiänne mainoksia. Mitä mainoksessa mainostetaan? Mitä kuvalla halutaan sanoa? Miten mainos herättää huomion? Miten katsoja saadaan kiinnostumaan tuotteesta ja ehkä ostamaan se? Mitä asioita mainoksessa ei tuoda esille? Onko mainos hyvä tai huono? Vastaavatko mainokset aina todellisuutta? 

Leikatkaa lehdistä partioon liittyviä kuvia ja tehkää mainos partioon ilmoittautumisesta. 

Tehkää video, jossa kerrotte partiosta ja partioviikon aikana oppimista asioista. Videon avulla voitte innostaa toisia osallistumaan ensivuoden partioviikkoon tai luonnossa liikkumiseen. Muistakaa #partioscout! 

KESTO: 20–30 minuuttia
TARVIKKEET: Mallimaamerkit paperilla, erilaisia luonnonmateriaaleja maamerkkien tekemiseen (Mallimaamerkit voit tulostaa myös täältä)

Käydään läpi tunnetuimpia maamerkkejä, jonka jälkeen lapset kiertävät pareittain tai pienissä ryhmissä opettajan tekemän maamerkkiradan. Voidaan myös toteuttaa niin, että lapset tekevät toisilleen maamerkkiradan, ja sitten kiertävät toisen ryhmän tekemän radan. Mallimaamerkit kannattaa pitää jossain lähistöllä unohdusten varalta. 

KESTO: 10–20 minuuttia 
TARVIKKEET: Metsä tai esikoulun piha, jossa on eri puulajeja, kuvat/ piirrokset/oksat puulajeista 

Suomessa puhutaan monia eri kieliä. Suomi ja ruotsi ovat viralliset kielet, ja niiden lisäksi saamen kielillä on alkuperäiskansan kielinä vahvistettu vähemmistökielen asema. Leikkiä kannattaa leikkiä myös ryhmän lasten muilla omilla äidinkielillään. 

Tässä leikissä on mahdollisuus paitsi kerrata puulajeja, myös oppia Suomessa puhuttuja kieliä. 

• Valitaan leikkialue, jolta löytyy 3-5 sanastossa mainittua puuta (kuusi, mänty, kataja, koivu, haapa). 
• Pelataan hippaa ensin suomeksi: voit sanoa ja näyttää puulajin (nimen, kuvan), ja eskarilaisten tehtävänä on juosta ko. puun luokse mahdollisimman nopeasti. 
• Halutessa voidaan muutaman harjoituskierroksen jälkeen valita nopein tai hitain oppilas huutamaan seuraavan puulajin nimi. 
• Ennen leikin alkua kannattaa kerrata, mikä puulaji on minkäkin niminen. 
• Seuraavalla kerralla hippaa voidaan leikkiä ruotsin- tai saamenkielisillä nimillä, kun leikin idea on jo tuttu. 

suomi / ruotsi / saame

• kuusi / gran / kuosâ
• mänty / tall / peeci
• Koivu / björk / suáhi
• kataja / en / rátká
• haapa / asp / supe

KESTO: 30 minuuttia
TARVIKKEET: Paperia ja kynä, nuotiotarvikkeet (esimerkiksi taskulamppu ja silkkipaperi)

Sadutus on menetelmä, jossa vapaasti soljuva kertomus, uusi satu tai tarina syntyy kertojan ja saduttajan välillä. Ryhmäsadutuksessa eskarilaiset kertovat itse keksittyä nuotiotarinaa vuorotellen. Eskariopettaja toimii kirjaajana. Partiolaiset hiljentyvät kuuntelemaan usein erilaisia tarinoita nuotion ääreen. Eskarissa ei välttämättä ole mahdollisuutta rakentaa oikeaa nuotiota, mutta sen sijaan voidaan tunnelman luomiseksi rakentaa leikkinuotio tai maja. Myös valoja himmentämällä tai luontoäänien soittamisella voi luoda tunnelmaa.

Lapset miettivät tarinaan sopivat kosketukset tai piirrokset kaverin selkään. Tarina voidaan toteuttaa parin kanssa tai koko ryhmä piirissä istuen toistensa selkiin koskettaen. Tällöin yksi kertoo tarinan ja kaikki havainnollistavat sen toisen selkään. Tärkeää on kysyä toiselta lupa: Saanko koskettaa tai piirtää selkääsi?

Partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell kertoi vanhan tarinan kahdesta sammakosta, jotka eräänä päivänä hypellessään sattuivat löytämään kerma- astian. Sammakot kurkistivat uteliaina astiaan ja putosivat siihen. Toinen sammakoista arveli kerman olevan jotakin kummallista nestettä, jossa sammakon oli mahdotonta uida. Niinpä se ei yrittänytkään, ja kun pelastajaa ei tullut, se vajosi pohjaan ja hukkui. 

Toinen sammakko ei antanut periksi. Se yritti uida ja potkia kaikin voimin. Välillä sekin vajosi, mutta ponnistautui taas pinnalle. Näin se jatkoi tunnista tuntiin. Ja kuinka kävikään? Äkkiä se tunsi jalkojensa alla kiinteää ainetta ja pääsi hyppäämään pois astiasta. Kerma oli sen ponnistellessa kirnuuntunut voiksi. 

Sisukas sammakko pelastui. 

Rikkinäisessä tulostimessa leikkijät ovat jonossa. 

• Viestin lähettäjä piirtää kuvion toisen selkään. 
• Idean kuvioon voi saada leikinjohtajan näyttämästä mallipiirroksesta tai kortista, josta valitsee aiheen. 
• Kuvion piirtäminen jatkuu jonossa eteenpäin viimeiselle saakka. 
• Tämä piirtää kuvion viestin ensimmäiselle lähettäjälle. 
• Oliko viesti muuttunut? Asian voi tarkistaa mallipiirroksesta! 

• Eskarilaiset jaetaan pienempiin ryhmiin jonoihin. 
• Aikuinen laittaa jokaisen jonon eteen kaksi kiveä/käpyä/ämpäriä  n. 10 metrin päähän toisistaan. 
• Toisen merkin kohdalla on koti, toisessa eskari. 
• Ryhmät juoksevat merkkien ympäri kierroksia. 
• Juoksija juoksee niin kauan kuin jaksaa yhdellä hengenvedolla huutaen “aaaaaa” (tai jokin muu kirjain, joka hänelle on kirjainkorttina annettu. Jokaisella lapsella voi olla eri kirjain). 
• Kun ääni loppuu, tulee seuraava juoksija omasta joukkueesta jatkamaan aloittaen pisteestä, johon edellinen jäi. 
• Kierrokset lasketaan. Kun kaikki joukkueet ovat juosseet, selvitetään, mikä ryhmä juoksi eniten. 

Pyydetään eskarilaisten huoltajia kirjoittamaan jokin heidän lapsuutensa leikki paperille. Eskarissa leikki opetellaan yhdessä kavereiden kanssa siten, että eskarilainen ohjaa toisille oman huoltajansa ulko- tai sisäleikin. 

• Leikitään hippaa. 
• Kun hippa saa kiinni, tehdään omasta kehosta jokin kirjain. 
• Pelastaa voi tulemalla kiinni jääneen luokse ja tekemällä sama kirjain pelastajan omalla keholla. 
• Halutessa voidaan sopia, että saa tehdä vain vokaaleja tai konsonantteja tai oman nimen kirjaimia tms. 

Opettaja ja oppilaat tai oppilaat pareittain pomputtelevat sanoja toisilleen. Esim. Yksi-kaksi-kolme-neljä jne. tai A-B-C-D jne. Kokeilkaa eri nopeuksia tai eri tyylejä, millä sanoja pompotellaan.