Tutkin ja toimin ympäristössämme

KESTO: 30 minuuttia
TARVIKKEET: Kyniä, sakset ja narua kuvien kiinnittämiseen, muovitaskut luontokuville. Valmis tehtävämateriaali löytyy materiaalipankista ja se sisältää seuraavat materiaalit: Luontokuvia Suomen luonnosta, Ratkaisukortit 1 kpl/pari (voitte pelata myös ilman näitä), Oikeat vastaukset ratkaisukorttiin

Tehtävässä eskarilaiset pääsevät tutustumaan Suomen luontoon kuvien avulla. Samalla he pääsevät kokeilemaan hieman suunnistamista ja ongelmanratkaisua.

Opettaja levittää esiopetusyksikön leikkialueelle 10 luontokuvaa. Pareille annetaan omat ratkaisukortit. Tehtävän voi tehdä myös ilman ratkaisukortteja. Opettaja antaa eskarilaisille vihjeen ensimmäisestä luontokuvasta (puolukka), jota eskarilaiset lähtevät etsimään. Luontokuvasta löytyy vihje seuraavaan luontokuvaan sekä keltainen symboli. Eskarilaisten ratkaisukorteissa on samat symbolit, kuin luontokuvissa.

Löydettyään luontokuvan eskarilaiset ympyröivät vastaavan symbolin omasta ratkaisukortistaan. Tämän jälkeen eskarilaiset etsivät seuraavan luontokuvan vihjeen perusteella. Kun eskarilaiset ovat löytäneet kaikki kuvat ja ympyröineet ratkaisukortista 10 väriä, tehtävä on valmis.

Vihjeiden etsimisen aikana voidaan yhdessä tunnistaa kuvia ja keskustella luontoon liittyvistä asioista. Voidaan pohtia esimerkiksi, mitä eläimiä ja lintuja eskarilaiset ovat nähneet omassa pihapiirissään? Ovatko eskarilaiset koskaan käyneet metsäretkellä, mustikassa tai sienessä?

KESTO: 45 minuuttia
TARVIKKEET: Oksia ja risuja

Lähimetsästä etsitään lasten kanssa sopiva paikka majalle. Rakennetaan ryhmän yhteinen maja. Majan voi rakentaa pudonneista oksista ja risuista.

Majan rakentamisessa yhdistyy monta hyödyllistä asiaa: siinä pääsee harjoittelemaan ryhmätyötaitoja, käyttämään luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Majan rakentamiseen ja valmiiseen majaan voi yhdistää monia leikkejä ja opeteltavia asioita.

KESTO: 1 tunti
TARVIKKEET: Teltta tai pressu/kangas/hallaharso ja narua

Partiolaiset nukkuvat partioleireillä usein teltoissa. Teltan voi hyvin pystyttää myös esikoulun pihalle tai vaikka sisälle – lapset keksivät niissä hauskoja leikkejä. Myös tarinan kuunteleminen tai eväiden syöminen teltassa on jännittävää.

Tähän tehtävään voi myös yhdistää esimerkiksi Nuotiotarina ja kertova kosketus -tehtävän.

Teltan voi lainata esimerkiksi paikalliselta lippukunnalta ja pyytää tarvittaessa pystytysapua. Teltan pystytys on jännittävää puuhaa, jossa esikouluikäisetkin voivat olla hyvin mukana. Jos oikeaa telttaa ei ole käytettävissä, voi teltaksi rakentaa majan mielikuvituksen mukaan. Teltta syntyy esimerkiksi pingottamalla köyden kahden puun tai pylvään väliin ja laittamalla kankaan, hallaharson tai pressun köyden päälle harjateltan muotoon. Alareunat voi kiinnittää paikoilleen esimerkiksi laittamalla kivet tai penkit reunojen päälle, jos kangasta on riittävästi.

KESTO: 45 minuuttia
TARVIKKEET: Viivotin

Ominaisuudet luonnossa

Eskarilaiset saavat tehtävän, esim. etsi a) vihreää b) kevyttä c) terävää d) pyöreää e) pehmeää f) kovaa g) ruskeaa jne.
Kun kaikki ovat löytäneet vaaditun asian, tutkitaan ja vertaillaan kerättyjä esineitä. Mikä niissä on erilaista? Minkä tuntuisia ne ovat? Liukkaita, karheita vai jotain muuta? Mikä esim. kivistä on punaisin? Miksi kivi on punainen? Miksi kuusi on vihreä?

Mielipaikka

Opettaja antaa eskarilaisille tehtäväksi etsiä metsästä mielipaikkoja: esim. ”Jos olisin karhu/mato/hiiri, mielipaikkani olisi…”
Leikkijät etsivät metsästä mielestään sopivan paikan. Lopuksi jokainen leikkijä etsii oman mielipaikkansa. Tähän paikkaan voi palata leikkien päätteeksi tai siitä voidaan ottaa kuva, jonka avulla lapsi voi mielessään palata mielipaikkaansa vaikka satuhetkien aikana.

Mittarimadot

Etsikää viivoittimen avulla jokin asia luonnosta joka on 1 cm pituinen, toinen joka on 2 cm pituinen ja niin edelleen aina 5 cm asti.
Minkälaisia asioita löysitte? Etsi puu, joka on itsesi mittainen. Minkä ikäinen puu on? Entä miten pitkä on puu, joka sinun ikäisesi?

Hiljaa hiipii retkeilijä

Eläimet liikkuvat luonnossa hyvin hiljaa, jotta esimerkiksi saalistajat tai ihmiset eivät niitä huomaa. Onnistuuko tämä teiltä?
Muodostakaa jono ja yrittäkää liikkua mahdollisimman hiljaa ja jättämättä jälkiä. Opettaja voi tarkkailla jonon liikkumista silmät kiinni ja huudahtaa kun jonosta kuuluu ääniä!

Tuo minulle

Ryhmä jaetaan kahteen tai useampaan joukkueeseen. Osallistujat asettuvat joukkueittain jonoiksi. Opettaja antaa jonojen ensimmäisille leikkijöille tehtäväksi tuoda jotain, esim. kolme käpyä, vihreä lehti, jotain a-kirjaimella alkavaa, jotain pehmeää tms.
Nopeimmin oikean asian tuonut kerää joukkueelleen pisteen. Tämän jälkeen on jonon seuraavien pelaajien vuoro tuoda jotain jne.

Maalle makuulleen

Asettukaa pötköttämään selällenne maahan ja sulkekaa silmät. Tunnustelkaa vierellä olevia asioita. Mitä ne ovat? Miltä ne tuntuvat? Höristä korviasi.
Mitä kuulet? Entä mitä haistat? Aukaise silmäsi. Miltä maailma näyttää tästä näkökulmasta? Entä sitten, kun käännyt mahallesi?

KESTO: 20 min
TARVIKKEET: Ei erityisiä tarvikkeita

Tehkää kävelyretki esikoulun lähiympäristöön tai -metsään. Jokainen eskarilainen kerää matkan varrelta itselleen mieluisan asian. Se voi olla vaikka kauniin värinen lehti, hauskasti mutkalle mennyt oksa tai hyvin käteen sopiva käpy. Muista kuitenkin jokaisenoikeudet ja ettei puita saa vahingoittaa tai sammalta kerätä.

Retken päätteeksi ryhmä kokoontuu yhteen ja jokainen saa vuorollaan kertoa, miksi poimi juuri valitsemansa asian ja asettaa sen osaksi yhteistä taideteosta. Valmis taideteos kuvaa juuri teidän ryhmänne ajatuksia. Taideteos voidaan ikuistaa ottamalla siitä kuva. Halutessanne voitte tarkkailla ympäristötaideteoksen muutoksia seuraavalla retkellänne.

Kävelyretken aikana voit myös kerätä yhden asian jokaista päivän aikana tekemääsi hyvää työtä tai onnistumistasi kohden. Taideteosta kootessa voit kertoa näistä kaikki tai yhden valitsemasi. Muista myös kuunnella, mitä muilla on sanottavanaan.

KESTO: 45 minuuttia
TARVIKKEET: 10–20 erilaisia asiaa luonnosta (esim. kasvinosia, käpyjä tms.) sekä esineitä

Kim-leikit perustuvat englantilaisen kirjailijan, Rudyard Kiplingin nuortenkirjoihin ja niissä seikkailleen Kimin tarinaan. Tarinoissa Kimin muistia, havainnointikykyä ja tarkkaavaisuutta kehitettiin erilaisilla leikeillä, joissa Kimin piti hetken katselun jälkeen muistaa mahdollisimman paljon yksityiskohtia esimerkiksi maisemasta tai hänelle näytetyistä esineistä. Partion perustaja, Robert Baden-Powell kertoi Kimistä omissa kirjoissaan esimerkkinä siitä, kuinka jokainen voi käyttää omia taitojaan maansa hyväksi. Kim-leikkejä voi käyttää muistin, aistien, havainnointikyvyn ja keskittymisen harjoitteluun.

Kimin koe

Kerätyt luonnonmateriaalit asetellaan osoitetulle alueelle pöydälle tai maahan. Eskarilaisille annetaan hetki aikaa painaa asiat mieleensä. Tämän jälkeen osallistujat sulkevat silmänsä yhtä henkilöä lukuun ottamatta. Hän poistaa yhden tai useamman asian, minkä jälkeen muiden leikkijöiden tehtävänä on muistaa, mikä luonnonmateriaali puuttuu.

Leikkiä voi leikkiä myös siten, että leikkijät jakaantuvat kahteen joukkueeseen, joilla kummallakin on esimerkiksi 10 luonnosta kerättyä asiaa. Joukkueet asettavat asiat maahan piirrettyyn ruutuun. Tämän jälkeen joukkueet pääsevät tutustumaan toisen joukkueen ruutuun ja painamaan mieleensä, millaisia asioita ruudussa on. Tämän jälkeen joukkueet palaavat omalle ruudulleen ja poistavat siitä yhden tai useamman asian. Joukkueiden tehtävänä on muistaa, mitä asioita toisen joukkueen ruudussa oli ja mitä sieltä on poistettu. Leikkiä voi vaikeuttaa asioiden määrää tai samankaltaisuutta lisäämällä tai vaihtamalla asioita pois ottamisen sijasta.

Tunto-kim:

10-20 esinettä tai luonnosta kerättyä asiaa laitetaan pussiin tai koriin siten, että niitä ei näe.
Leikkijät nostavat vuorotellen yhden esineistä/asioista silmät kiinni ja yrittävät tunnistaa sen tunnustelemalla.

Ääni-kim:

Leikkijät sulkevat silmänsä tai opettaja/joku leikkijöistä tuottaa ääntä verhon tai oven takaa.
Leikkijöiden tehtävänä on keksiä, mikä asia/esine/tekeminen tuottaa ko. äänen. Ääniä voi olla esimerkiksi kivien nakuttaminen vastakkain, lehtien havina, veden loiske tai tulitikun raapaisu.
Opettaja voi tuottaa myös useamman äänen, jotka leikkijöiden tulee tunnistaa ja painaa mieleensä.

KESTO: 30 minuuttia
TARVIKKEET: Eri jätelajeihin kuuluvia roskia (paperi, lasi, metalli, bio, muovi, paristo, kartonki), jätelajien määrää vastaava määrä astioita/papereita.

Roskat levitetään kaikkien nähtäville. Eskarilaiset poimivat vuorotellen yhden roskan ja kertovat, mihin se kierrätetään. Roska laitetaan oikeaan astiaan tai ko. jakeelle nimetylle paperille. Voidaan myös keskustella, mitä jakeita omassa eskariluokassa tai koulussa/päiväkodissa kierrätetään. Mitä roskia oman ryhmän toiminnassa syntyy, voisiko sen kierrättää? Ennen kaikkea on tärkeää keskustella, miksi kierrätetään. Voidaan myös pohtia, miten jätemäärää voitaisiin vähentää. Voisiko roskat käyttää jollakin tavalla uudelleen?

Kierrätystä voidaan harjoitella Jätepiste-leikillä

Leikin aluksi tila jaetaan osiin, joista jokainen on jonkun jätteen keräysastia (esim. kentän neljästä laidasta yksi on komposti, toinen lasinkeräys, kolmas paperinkeräys ja neljäs sekajäteastia).
Opettaja huutaa eri jätteitä, jolloin kaikki leikkijät juoksevat aina kunkin jätteen oikeaan lajittelupaikkaan. Esim. huudettaessa ”banaanin kuoret”, leikkijät juoksevat kompostiin.
Haluttaessa väärään paikkaan juossut tai hitain leikkijä voidaan tiputtaa pois. Leikkiä voi vaikeuttaa lajitteluastioiden määrää kasvattamalla tai erikoistamalla. Voidaan myös lajitella esimerkiksi eri paperilaatuja, jolloin valkoinen kopiopaperi, värillinen paperi, sanomalehtipaperi ja muut paperit ovat eri paikoissa.

KESTO: 45 minuuttia
TARVIKKEET: Puiden lehtiä tai kuvia puiden lehdistä, kuvaamiseen soveltuva laite (esim. tabletti)

Eskarin pihalta etsitään yleisimmät suomalaiset puulajit: koivu, kuusi, mänty, haapa, pihlaja ja leppä. Kaikki eivät välttämättä alueelta löydy, mutta etsikää niin monta kuin pystytte. Jos piha-alueelta löytyy muita puulajeja, niin voitte käydä myös ne läpi. Tämän jälkeen valitaan muutama seuraavista leikeistä tai leikitään kaikki.

KUVASUUNNISTUS:

Leikkijät jaetaan 2-3 leikkijän ryhmiin.
Ryhmille annetaan kuvauslaite. Ryhmille annetaan esim. 5 minuuttia aikaa etsiä esikoulun pihalta tai lähimetsästä puu ja ottaa siitä kuva. Kuva voi olla kaukaa, läheltä, alaviistosta tms.
Annetun ajan jälkeen leikkijät kutsutaan yhteen ja kuvauslaitteet annetaan toiselle ryhmälle. Ryhmät etsivät kuvan perusteella oikean puun ja nimeävät sen.

PUULAJIGOLF:

Peliä pelataan joko pareittain tai pienessä ryhmässä.
Aluksi kaikki etsivät itselleen pienen kepin tai kiven. Yksi osallistujista osoittaa ja nimeää lähistöllä sijaitsevan puun.
Osallistujat yrittävät vuoron perään heittää keppinsä mahdollisimman lähelle puuta. Lähimmäksi päätynyt voittaa ja saa valita seuraavan kohteen.

PUUN ETSINTÄ:

Kullekin leikkijälle annetaan jonkin puun lehti (tai kuva lehdestä), ja kaikki saavat yhtaikaa lähteä etsimään omaa lehteään vastaavaa puuta lähimetsästä.
Kun kaikki ovat puunsa löytäneet, kertoo jokainen, mikä puu on kyseessä.
Puun etsintää voidaan leikkiä myös ryhmien keskeisenä kilpailuna siten, että kullekin ryhmälle annetaan yhtä monta ja yhtä vaikeasti löydettävissä olevan puun lehteä.

PUUHIPPA:

Jokainen leikkijä valitsee itselleen puun ”kotipesäksi”.
Yksi leikkijöistä on ilman puuta. Kun hän huutaa: ”Talo palaa, pakko vaihtaa”, täytyy kaikkien leikkijöiden vaihtaa puuta. Ilman puuta ollut leikkijä yrittää samalla saada itselleen puun.
Se, joka jää ilman puuta, jää uudeksi huutajaksi.

KESTO: 45 minuuttia
TARVIKKEET: Retkikeitin, polttoaine, tulentekovälineet, mukeja, mehua, istuinalustoja

Tämä aktiviteetti sopii mainiosti myös partiolaisvierailun kohokohdaksi ja Leirielämää teltassa -aktiviteettiin yhdistettäväksi! Partiossa ruuan valmistusta itse ja retkiolosuhteissa opetellaan jo pienestä pitäen. Ruokaa voidaan valmistaa nuotiolla, mutta usein partiolaisten käytössä on retkikeitin eli trangia.

Mehuhetki aloitetaan trangian kokoamisella. Eskarilaiset kannattaa mahdollisuuksien mukaan jakaa hieman pienempiin ryhmiin, jotta kaikki pääsevät näkemään, miten trangiaa käytetään.
Jos trangioita on useita, voi opettaja näyttää ensin mallia ja eskarilaiset koota trangiat pienemmissä ryhmissä. Trangian käytöstä ja turvallisuudesta kannattaa keskustella eskarilaisten kanssa.
Kokoamisen jälkeen trangialla voi keittää esimerkiksi mehua koko eskariryhmälle.

VINKKI: Pyydä partiolaisia apuun, kun harjoittelette trangian käyttöä. Lähimmät partiolaiset löydät osoitteesta partio.fi/lippukuntahaku. Katsokaa eskarilaisten kanssa video trangian käytöstä.

KESTO: noin 30 minuuttia
TARVIKKEET: reppu, retkitarvikkeita, esim. juomapullo, kompassi, ruokailuvälineet, kartta, tulitikut, puukko, kiikarit, villasukat, vaihtovaatteet, vedenpitävä pussi vaihtovaatteille, sadevaatteet, taskulamppu, trangia, pussiruoka, ensiaputarvikkeet.
Sekä ”turhia” tarvikkeita, esim. sähköhammasharja, tennarit, kypärä, posliinimuki, arvotavara.
Ja mahdollisesti tarvittavia tarvikkeita, esim. pipo, uimapuku.
Retkitarvikkeet voi korvata myös vastaavilla kuvakorteilla.

Sekä retkitarvikkeet että ”turhat” tarvikkeet levitetään pöydälle. Tavaroihin tutustutaan yhdessä tai itsenäisesti.

Lapset valitsevat tavaroiden joukosta tarpeelliset. Keskustellaan, mitä lapset valitsivat ja miksi. Miksi jotkut tarvikkeet eivät ole tarpeellisia? Miten retkikohde tai vuodenaika vaikuttaa pakattaviin tavaroihin?

Lopuksi voidaan pakata valitut tavarat reppuun. Mikäli tavarat eivät mahdu, voidaan jatkaa keskustelua siitä, mistä vielä voitaisiin luopua. Reppua pakatessa on hyvä muistaa, että painavat tavarat sijoitetaan lähelle selkää, tauoilla tai hätätilanteessa tarvittavat tarvikkeet mahdollisimman helposti saataville. Repun ulkopuolelle ei kannata kiinnittää mitään vapaasti roikkumaan. Jaksathan kantaa oman reppusi! Itse pakattu retkireppu on kiva heittää selkään ja lähteä retkelle ryhmän kanssa.

KESTO: 30–60 minuuttia
TARVIKKEET: Bingoalusta (itsetehty tai tulostettavissa materiaalipankista)

Bingon ruutuihin kirjoitetaan metsään liittyviä tehtäviä tai havaintoja, esimerkiksi:
otin talteen syksyisen puun lehden ja tunnistin puun, löysin puun jonka ympäri käteni eivät yletä, kiipesin puuhun, laitoin taskuuni linnun sulan, tunnistin mustikan varvun, keräsin kolme kuusenkäpyä, taputin koivua, näin porojäkälän, löysin kanervan, huomasin eläimen kakan, silitin mäntyä, löysin muurahaispesän, poimin kymmenen pihlajan marjaa, esittelin toisille sienen, maistoin marjoja, kiersin kuusen ympäri, näin variksen, heitin männynkävyn oksan yli, haistoin kääpää, otin kuvan kasvista jne.

Kuka saa bingon ensimmäisenä?

KESTO: 30-60 minuuttia

Eskariryhmä lähtee retkelle kaupunkipuistoon tai esimerkiksi eskarin pihaan. Aluksi opettaja ohjeistaa jokaisen eskarilaisen hakeutumaan sellaisen asian luo, jonka ihminen on kyseiseen ympäristöön tuonut tai rakentanut.
Tämän jälkeen jokainen ohjeistetaan hakeutumaan sellaisen asian luo, joka on ympäristössä ilman ihmistä. Mikäli tämä tuntuu haastavalta, opettaja ohjaa oppilaita kyselemällä tarkentavia kysymyksiä. Ovatkohan nuo laatoitukset ilmestyneet tuohon itsestään vai onko joku tuonut ne siihen?
Voitte etsiä tällaisia kohteita myös pareittain, pienryhmissä tai esimerkiksi laskea, kuinka monta istutusta, roskista, penkkiä, rikkaruohoa tai lintua näette.

Eskarilainen haastetaan ajattelemaan ihmisen vaikutusta ympäristöönsä ja hän huomaa, että esimerkiksi puu voi olla ihmisen istuttama tai hoitama, mutta myös luonnonvarainen. Harjoituksen lopuksi voidaan keskustella siitä, miksi ihminen muokkaa ympäristöään ja millaisia muutoksia eskarilaiset haluaisivat kyseiseen ympäristöön itse tehdä.

Leikkipaikaksi käy metsä tai puisto, jossa on joku korkea kohta, esimerkiksi iso kivi tai kumpu. Yksi leikkijöistä on metsänhaltija. Metsänhaltijalle valitaanvaltaistuin, josta hän tarkkailee alamaisiaan.
Muut leikkijät ovat aluksi kauempana näkymättömissä ja yrittävät lähestyä metsänhaltijaa eri suunnista hiipienpuiden takaa tai ryömien maassa hiljaa. Tarkoituksena on päästä koskettamaan metsänhaltijaa tai valtaistuinta.
Kun metsänhaltija näkee jonkun lähestyvän, hän huutaa tämän nimen. Silloin leikkijän täytyy palata omaan lähtöpaikkaansa tai mennä piiloon ja yrittää uudelleen. Jos joku onnistuu koskettamaan metsänhaltijaa tai valtaistuinta, valta vaihtuu.

Leikkijöistä valitaan kaksi poroisäntää. Molemmat saavat yhden erivärisen pallon. Loput leikkijöistä ovat poroja, jotka juoksevat ympäriinsä rajatulla alueella eli poroaitauksessa. Poroisännät alkavat merkitä poroja heittämällä niitä palloilla.
Merkittyihin poroihin kiinnitetään pallon värinen pyykkipoika, jonka jälkeen merkityt porot saavat taas juosta vapaina. Eniten poroja merkinnyt poroisäntä voittaa.

Pelaajat asettuvat jonoon.
Opettaja sanoo retkitarvikkeiden nimiä. Jos tarvike on tarpeellinen, astuvat pelaajat askeleen oikealle. Jos tarvike on tarpeeton, astuvat pelaajat askeleen vasemmalle. Liikkeen jälkeen opettaja antaa luvan palata keskelle.
Jos tarvikkeiden tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta on erimielisyyttä, voidaan siitä keskustella yhdessä.
Liikkeen voi korvata myös esim. hypyllä, juoksulla tai maahan kurotuksella.

Opettaja jakaa kuiskaamalla pelaajille roolit: aluskerrasto, lämmin kerros ja suojaava kerros (jos pelaajia on paljon, yksi rooli voi olla sadeasu).
Pelaajat lähtevät liikkumaan vapaasti tilassa ja liikkuvat, kunnes opettaja sanoo ”kerrospukeutuminen”.
Tämän kuultuaan pelaajat muodostavat mahdollisimman nopeasti kolmen (tai neljän) hengen ryhmiä, joissa on yksi pelaaja jokaista vaatekerrosta.
Kun opettaja sanoo ”pyykkipäivä” ryhmät hajoavat ja pelaajat jatkavat vapaata kulkemistaan.
Mikäli pelaaja tai pelaajia jää ryhmien ulkopuolelle, voivat he osallistua ryhmien hajottamiseen sanomalla ”pyykkipäivä” yhdessä ja jatkaa peliä muiden vaatekerrosten kanssa.