”Kunnon partiolainen on aina valmis” – Korpusavusteinen diskurssintutkimus sanasta partiolainen Suomi24-keskustelupalstalla

Oma partiopolkuni on alkanut 7-vuotiaana, ja hurahdin heti kivaan harrastukseen. Partio on ollut minulle aina tärkeä asia, sillä siellä olen saanut ottaa sopivasti vastuuta, ja sitä kautta päässyt oppimaan uusia taitoja ja kehittämään itseäni. Olenkin ehtinyt tehdä partiossa vaikka mitä, mutta tällä hetkellä toimin Pääskyparven pestijohtajana ja viestintävastaavana. Lisäksi johdan seikkailijajoukkuetta Kuokkalan Vetehisissä Jyväskylässä.

Kandidaatintutkielmaa pohtiessani tiesin, että haluaisin tehdä korpusavusteista diskurssintutkimusta. CADS tuntui kiinnostavalta, sillä siinä yhdistyy määrällinen ja laadullinen tutkimus, ja tutkija saa oman analyysin tueksi tilastollista dataa. Aiheen valinta tuntui ensin hankalalta, mutta päädyin partioon liittyvään aiheeseen, sillä ajattelin sen kiinnostavan minua koko tutkielman teon ajan. Oivalsin myös, että omasta partiotuntemuksestani voisi olla hyötyä tutkielmaa tehdessä. Näkökulman rajauksessa auttoi se, että aiemmin oli jo tehty tutkimuksia siitä, miten partiolaisten yhteisöllisyys ja ryhmäidentiteetti muodostuvat. Halusin tutkia aihetta päinvastaisesta näkökulmasta, ja saada selville, millaisia diskursseja kansalaiskeskustelussa nousee esille.

Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus

Kandidaatintutkielmassani olen tutkinut sitä, miten partiolaisista keskustellaan Suomi24-keskustelupalstalla. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia diskursseja partiolaisiin liittyvässä keskustelussa ilmenee Suomi24-keskustelupalstalla? 2. Mitä kollokaatteja partiolainen-sanaan liitetään keskustelussa? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on korpusavusteinen diskurssintutkimus, joka yhdistää kvantitatiivista korpuslingvistiikkaa ja kvalitatiivista diskurssintutkimusta. Aineisto on koottu Suomi24-korpuksesta hakemalla hakusanalla partiolainen vuosilta 2001–2020. Analyysin apuna on hyödynnetty kollokaatioanalyysiä, jonka avulla saadaan selville hakusanan kanssa usein esiintyviä sanoja eli kollokaatteja. Kollokaatit on analyysissä ryhmitelty niiden semanttisen merkityksen ja kontekstin mukaan yhdeksään diskurssiprosodiaan, joiden avulla on saatu vihjeitä aineistosta esiin nousevista diskursseista.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkielmassani aineistosta nousi esiin kolme diskurssia; aktiivisuusdiskurssi, tietämättömyysdiskurssi sekä yhteisöllisyysdiskurssi. Pääosin keskustelu partiolaisiin liittyen oli positiivista. Aktiivisuus- ja yhteisöllisyysdiskurssi kertoivat siitä, että kansalaisille on muodostunut suurilta osin Suomen Partiolaisten peruskirjan mukainen kuva partiolaista. Yhteisöllisyysdiskurssin mukaan partiolaiset ovat oma yhteisönsä, ja aktiivisuusdiskurssi puolestaan kertoi siitä, että keskustelijoille oli muodostunut partiolaisista aktiivinen kuva. Tietämättömyysdiskurssin myötä sain selville, että kaikilla kansalaisilla ei ollut vielä kovin paljon tietämystä partioon tai partiolaisiin liittyen. Keskustelupalstalla oli muun muassa kyselty apua liittyen siihen, mitä partiossa tehdään ja kuinka harrastuksen voisi aloittaa. Tutkimuksen tuloksia voisi hyödyntää esimerkiksi partion markkinointia tehdessä tai uusia vapaaehtoisia rekrytoidessa. Koska kansalaisille on jo muodostunut suurilta osin positiivinen kuva partiolaisista, kertonee se siitä, että partion viestintä ja markkinointi on ollut onnistunutta. Tietämättömyysdiskurssi kuitenkin kertoo siitä, etteivät kaikki tiedä mitä partio on. Jos tietoisuutta levitettäisiin enemmän, useampi voisi kiinnostua esimerkiksi vapaaehtoistyöstä partiossa.

Koska kansalaisille on jo muodostunut suurilta osin positiivinen kuva partiolaisista, kertonee se siitä, että partion viestintä ja markkinointi on ollut onnistunutta. Tietämättömyysdiskurssi kuitenkin kertoo siitä, etteivät kaikki tiedä mitä partio on. Jos tietoisuutta levitettäisiin enemmän, useampi voisi kiinnostua esimerkiksi vapaaehtoistyöstä partiossa.

Lopuksi

Aineistoni oli laajalta aikaväliltä kerätty, joten jatkotutkimusta voisikin tehdä esimerkiksi keräämällä kommenttipalstojen kommentteja muutaman viime vuoden ajalta. Näin saataisiin ajankohtaisempaa tietoa partiolaisiin kohdistuvista asenteista. Myös esimerkiksi uutisoinnin tutkiminen partiolaisiin liittyen voisi olla mielekästä, ja sen myötä voitaisiin verrata, näkyvätkö samankaltaiset asenteet neutraalimmassa tekstilajissa. Partiotutkimusta tehdessäni huomasin, että omasta tietämyksestäni aiheeseen liittyen oli paljon hyötyä tutkimuksen teossa. Opin kandidaatintutkielman myötä paljon uutta niin tutkimuksen teosta, tutkimukseni teoreettisesta viitekehyksestä ja analyysimenetelmästä, mutta myös partiosta. Aineistoani, eli keskustelupalstan kommentteja, lukiessani sain uutta tietoa esimerkiksi partiolaisten käytänteistä ympäri Suomea sekä erilaisista partiotapahtumista.