Uskonto Järvi-Suomen Partiolaisten lippukunnissa

Olen Veera Nousiainen, 29-vuotias partiolainen Joensuusta. Olen aloittanut partiotaipaleeni sudenpentuna ja edennyt siitä aikanaan ryhmänjohtajaksi ja moniin muihin pesteihin lippukunnassa, piirissä ja Suomen Partiolaisissa. Monet pesteistäni ovat keskittyneet partiokasvatukseen ja myös katsomuskasvatusmateriaaleja olen pestieni myötä tehnyt.

Partioaiheisessa opinnäytetyössä innosti mahdollisuus yhdistää omaa asiantuntemusta sekä partiosta että teologian alalta. Lisäksi oli kiinnostavaa kerätä tutkimustietoa aiheesta, joka on ajankohtainen ja keskustelua herättävä. Oma tutkimukseni käsittelee uskonnon näkymistä Järvi-Suomen Partiolaisten lippukunnissa.

Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus

Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella uskonnon näkymistä Järvi-Suomen Partiolaisten lippukunnissa. Tarkempina tutkimuskysymyksinä tässä tutkimuksessa olivat: 1) Mihin tilanteisiin uskonto liittyy lippukunnissa? 2) Millainen käsitys lippukunnanjohtajilla on uskonnon roolista partiossa? 3) Miten uskonnon rooli on muuttunut partion peruskirjauudistuksen (2020) myötä? Tutkimus toteutettiin kyselynä lippukunnanjohtajille alkuvuodesta 2024. Aineistoa tarkasteltiin sekä määrällisesti että laadullisesti.

Tutkimuksen teorialuvuissa tarkasteltiin kyselyn kannalta tärkeitä aiheita, kuten uskonnonvapauden asemaa, uskonnon julkista näkymistä niin yhteiskunnassa kuin partiossakin. Lisäksi tarkasteltiin sekularisaatiota, uskonnollisen kentän muutosta sekä yksilön oikeuksien korostamisen lisääntymistä. Tutkimuksessa huomioidaan myös partion ja kirkkojen tekemä yhteistyö, peruskirjauudistus sekä katsomuskasvatuksen linjaukset.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimustulosten perusteella uskonto näkyy lippukuntien toiminnassa vähän, vaikka seurakuntien kanssa tehdään monenlaista yhteistyötä. Peruskirjauudistus nähdään hyvänä asiana, mutta lippukuntatasolla se ei ole tuonut suuria muutoksia. Partion avoimuus kaikille sekä eri uskontojen ja katsomusten kunnioittaminen on tärkeitä asioita lippukunnanjohtajille ja niihin halutaan panostaa. Uskontoihin tai muihin katsomuksiin liittyviä ongelmatilanteita lippukunnissa on ollut hyvin vähän. Lippukuntien katsomuskasvatuksessa painotetaan pitkälti partioihanteita, sen sijaan taustayhteisön mukainen uskontokasvatus jää hyvin vähälle painotukselle. Osa kokee katsomuskasvatuksen haastavaksi.

Suomen Partiolaisten positiivisen uskonnonvapauden korostus ei ole näkynyt kaikille rivipartiolaisille erään kyselyyn vastanneen mukaan ja samanlaista kokemusta on jonkin verran tuotu esille myös julkisessa keskustelussa. Toisaalta nämä vaikuttavat suhteellisen pienen joukon kokemuksilta valtaosan ollessa tilanteeseen tyytyväinen.

Uskonto nähdään lippukunnissa osana perinteitä ja partiokulttuuria, jota halutaan välittää eteenpäin. Tästä esimerkkinä toimivat perinteiset partiolaulut, joissa on selkeitä uskonnollisia viittauksia, kuten Pyhä Yrjö, mutta niitä ei koeta uskonnollisina. Tässä voidaan nähdä jotain samankaltaisuutta esimerkiksi yhteiskunnan suvivirsikeskustelun kohdalla. Kuitenkin osa lippukunnista oli tehnyt hyvin tietoisen päätöksen toimia itsenäisinä ilman taustayhteisöä ja uskonnollista ulottuvuutta omassa toiminnassaan.

Osalle lippukunnista katsomuskasvatus on haastavaa eikä sen vastuusta useinkaan selkeästi sovita. Vastaavan kaltaisia tuloksia esiintyy Niina Raevaaran tutkimuksessa vuodelta 2007 uskontokasvatuksen osalta. Katsomuskasvatuksen haastavuuden taustalla olevia syitä voivat olla haasteet katsomuskasvatusmateriaalien jalkauttamisessa lippukuntiin tai se, ettei katsomuskasvatusta ylipäätään nähdä lippukunnissa niin tärkeäksi, että siihen panostettaisiin. On myös hyvin todennäköistä, että katsomuskasvatus ymmärretään käsitteenä eri tavoin.

Lopuksi

Tämän tutkimuksen tulokset voivat tukea esimerkiksi katsomuskasvatusmateriaalien kehittämistä sekä lisätä ymmärrystä siitä, mikä lippukuntien tilanne Järvi-Suomessa uskonnon suhteen on. Jatkotutkimuksena on mahdollista lähteä vielä syvemmin tutkimaan katsomuskasvatuksen ymmärrystä. Olisi myös kiinnostavaa nähdä, millaisia tuloksia eri partiopiirien alueilta saataisiin vastaavanlaisella kyselyllä.

Vaikka oma tutkimusaihe olisi mieluinen, tulee tutkimuksen aikana monia erilaisia vaiheita. Välillä epäilee omaa tutkimustaan ja työ ei etene, mutta välillä homma sujuu kuin tanssi. Muille tutkimuksen tekijöille haluaisin vinkiksi sanoa, että kaikilla tulee eteen huonoja päiviä, mutta tulee niitä hyviäkin. Apua ja tukea voi kysyä omasta partiopiiristä tai Suomen Partiolaisista. Kiitos Pia Salmela, kun tuit minua tämän tutkimuksen tekemisessä.

---