Suomen Partiolaiset on kasvatusjärjestö, jonka yhtenä tavoitteena on kasvattaa nuorista yhteiskunnallisesti aktiivisia ja vastuunsa tuntevia kansalaisia. Partion kautta nuoret oppivat yhteiskunnan toiminnasta, politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Partiossa toimitaan ryhmässä ja opitaan yhteistyön kautta. Näistä taidoista on hyötyä nuorille niin jokapäiväisessä arjessa kuin myöhemmin työelämässäkin. Partiopolulla nuoret oppivat tarttumaan toimeen ja pitämään toisista huolta. Partiossa hyväksytään kaikki, ketään ei syrjitä, ja harrastustoiminta on kaikille avointa.
Tärkein ja näkyvin partiotoiminta tapahtuu lippukunnissa. Lippukuntien toimintaedellytykset riippuvat pitkälti kunnista ja kuntien päätöksenteosta, minkä vuoksi kuntavaalit ovat partiotoiminnalle erityisen merkittävät vaalit. Kunnat mahdollistavat harrastustoimintaa tarjoamalla taloudellisia avustuksia ja tiloja järjestöille sekä yhdistyksille. Harrastustoiminnan tukeminen vähentää nuorten syrjäytymistä ja lisää kuntien elinvoimaa – harrastusmahdollisuuksiin panostaminen on siis tärkeää sekä nuorten että kunnan hyvinvoinnin kannalta. Partion kuntavaalitavoitteet pyrkivät ennen kaikkea lisäämään nuorten hyvinvointia, joten harrastamisen merkityksen korostaminen on tärkeä osa näitä tavoitteita.
Kuntien taloustilanne on haastava ja edessä on varmasti monenlaisia taloudellisia säästötoimenpiteitä. Poikkeusvuodet ovat vaikuttaneet talouden lisäksi myös nuorten arkeen: haasteet ovat kasautuneet ja myös hyvinvoivien nuorten keskuudessa muunmuassa ahdistuneisuus on yleistynyt. Nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi on tärkeää, että mahdolliset tulevat taloussäästöt eivät kohdistu nuoriin ja harrastamiseen. Yksi tapa huomioida tämä päätöksiä tehtäessä on päätösten lapsivaikutusten arviointi.
Partion kuntavaalitavoitteissa näkyvät partiolaisille tutut aiheet: harrastusmahdollisuudet, nuorten osallisuus sekä luonto. Näillä tavoitteilla pyritään parantamaan ympäröivää maailmaa, mutta myös toteuttamaan partion tavoitteita.
Tavoitteet on hyväksytty Suomen Partiolaisten hallituksen kokouksessa 18.9.2024.
Partion tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 2025
Nuorten osallisuus – kunnat kuuntelevat nuoria päätöksenteossa
- Nuorisovaltuustot ovat toimivia nuorten demokraattisen vaikuttamisen kanavia kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla. Nuorisovaltuustojen edustajien tulee saada mahdollisuus osallistua kaikkiin kuntansa lautakuntiin sekä kunnanvaltuustoon ja kunnanhallitukseen. Myös hyvinvointialueiden nuorisovaltuustoilla tulee olla mahdollisuus osallistua hyvinvointialueen vastaavissa elimissä.
- Nuorisovaltuustoille sekä koulujen oppilas- ja opiskelijakunnille tulee taata riittävät toimintaresurssit. Kuntien tulee huolehtia siitä, että niissä toimivat nuoret saavat riittävästi tukea toimintaansa. Esimerkkinä tästä on kummivaltuutettumalli, jossa aikuinen valtuutettu toimii nuorisovaltuutetun tukena. Kaikessa päätöksenteossa ja materiaaleissa tulee käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
- Nuoret haluavat vaikuttaa heille sopivilla moninaisilla tavoilla, myös vaaleilla valittavien vakinaisten elinten ulkopuolella. Kunnat kehittävät vaihtoehtoisia vaikuttamismahdollisuuksia nuorille, jotta nuoria kuullaan laajasti ja osallistuminen matalalla kynnyksellä on mahdollista. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista voisivat olla esimerkiksi kuulemistilaisuudet nuorille, nuorten luokse jalkautuvat osallistumisen hankkeet sekä nuorten omien projektien tukeminen.
- Osallistuva budjetointi on tapa toteuttaa asukkaiden, myös nuorten, toiveita oman asuinalueen tai kotikunnan kehittämiseksi. Osallistuvan budjetoinnit keinoin mahdollistetaan suoran rahoituksen osoittamista asioihin, jotka ovat nuorille tärkeitä. Kunnat luovat nuorille oman osan osallistavan budjetoinnin määrärahasta.
- Olemassa olevat palaute- ja aloitekanavat ovat tapa kerätä ajatuksia ja toiveita asukkailta. Kuntien palaute- ja aloitekanavia on kehitettävä kaikenlaisille nuorille sopiviksi. Näiden käyttöä käydään läpi ja kokeillaan nuorten kanssa, jotta kanavat tulevat nuorille tutuiksi. Tärkeintä on, että nuoret tietävät, missä voivat antaa palautetta tai tehdä aloitteita. Nuoren tekemä aloite tai palaute tulee käsitellä kohtuullisessa ajassa, ja nuoren tulee saada siihen vastaus.
- Nuoret vaikuttavat useissa järjestöissä. Kunnat kuuntelevat oppilaskuntia ja nuorisojärjestöjä, sillä ne ovat asiantuntijoita oman lähialueensa kehittämiseen liittyvissä asioissa.
- Äänestäminen on suora vaikuttamisen paikka, joka sulkee nuoret ulkopuolelle. Kuntien pitää edistää kuntavaalien äänestysikärajan sekä kuntalaisaloitteen jättämisen ja kannattamisen ikärajan laskemista 16 vuoteen. Kunnat pyrkivät myös nostamaan nuorten äänestysaktiivisuutta. Myös hyvinvointialueiden tulee edistää 16 vuoden äänestysikärajaa omien vaaliensa osalta.
Harrastaminen – jokaiselle nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen
- Paikallistasolla harrastamista järjestävät moninaiset toimijat, joiden välinen koordinaatio ja yhteistyö voivat parantaa jokaisen mahdollisuutta harrastaa. Kuntien tulee tehdä aktiivisesti yhteistyötä koulujen, järjestöjen ja harrastusseurojen kanssa monipuolisten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi. Kunnat toteuttavat ja kehittävät Harrastamisen Suomen mallia koululaisten toiveiden pohjalta yhdessä alueensa harrastustoimijoiden kanssa.
- Kuntiin tarvitaan vastaavat viranhaltijat, jotka toimivat linkkinä harrastamista edistävien tahojen välillä ja edistävät matalan kynnyksen harrastamista ja osallistumista.
- Kunnat ovat myös tilojensa puolesta tärkeä harrastamisen mahdollistaja. Kunnat turvaavat harrastamisen edellytykset tarjoamalla monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia tiloja järjestöjen käyttöön mahdollistaen erilaisia harrastamisen muotoja. Kuntien tulee avoimesti tiedottaa tiloistaan ja olla valmiita neuvottelemaan tilojensa käytöstä eri harrastustarkoituksiin harrastusten järjestäjien kanssa. Esimerkiksi koulutilojen nykyistä laajempaa käyttöä iltapäivisin ja viikonloppuisin tulee selvittää sekä ylläpitää kuntien leirikeskuksia ja muita palveluita, kuten retkeily- ja muiden harrastusvälineiden lainausta harrastamisen taloudellisen saavutettavuuden edistämiseksi.
- Kuntien taloudellinen tuki mahdollistaa laadukkaan ja monipuolisen nuoriso- ja harrastustoiminnan sen alueella. Nämä ovat edullinen ja tehokas tapa edistää lasten ja nuorten harrastamista ja yhteisöllisyyttä. Kunnat tukevat harrastusjärjestöjä järjestö- ja kohdeavustuksin edistääkseen lasten ja nuorten monipuolista harrastamista sekä yhteisöllisyyttä. Kuntien tulee ottaa huomioon avustusten vaikutukset budjettia tehdessään myös mahdollisten leikkausten keskellä.
- Kuntien tulee selvittää poikkihallinnollisesti, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan yhteensovittaa. Kuntien järjestämät koulukyydit ja muut kuljetuspalvelut tukevat lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.
- Kaavoitus on tärkeää myös lasten ja nuorten harrastamiselle ja liikkumiselle kunnassa. Kaavoituksessa huomioidaan tulevien harrastetilojen määrä ja monipuolisuus sekä viheralueiden eheys. Harrastetilojen tulee olla saavutettavissa erilaisilla kulkumuodoilla ja niiden tulee palvella erilaisten harrastajaryhmien tarpeita. Viheralueiden virkistyskäyttö ja retkeilymahdollisuudet tulee säilyttää.
- Vapaa-ajan kurssit ja koulutukset tukevat ja täydentävät koulusta saatavaa osaamista, mutta näiden kustannukset voivat asettaa lapsia ja nuoria eriarvoiseen asemaan. Kunnat tukevat nuorten vapaa-ajan kouluttautumista jakamalla avustuksia kurssimaksuihin. Kunnat kannustavat työntekijöitään kouluttautumaan.
- Kunnat ja hyvinvointialueet näkevät harrastamisen osana oppimista sekä hyvinvointia tukevana voimavarana. Kunnat ja hyvinvointialueet huomioivat päätöksenteossaan monipuolisesti eri harrastukset, niiden tarpeet ja edistävät harrastamista laajasti.
Ympäristö, luonto ja ilmasto – jokaiselle nuorelle mahdollisuus luontosuhteeseen
- Kunnat ovat keskeisiä ympäristö- ja ilmastopolitiikan toimijoita. Kunnat sitoutuvat toiminnassaan tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
- Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia ja toimijoita biodiversiteetin suojelun toimeenpanossa. Kuntien tulee kaikessa toiminnassaan panostaa lähiluonnon säilyttämiseen monimuotoisena. Metsien kasvusta huolehtiminen sekä hyvä metsänhoito luovat edellytykset hiilinielujen ylläpitämiselle. Kunnat laativat omistamilleen metsille metsänhoitosuunnitelman, joka huomioi metsien biodiversiteetin ylläpitämisen, hiilinielujen kasvun tukemisen ja metsien virkistyskäytön.
- Kunnat ylläpitävät ja kehittävät alueellaan sijaitsevia retkeilykohteita, kuten taukopaikkoja, laavuja ja pitkospuita. Tietoa kunnan lähiluonto- ja retkeilykohteista löytyy vaivattomasti ja kunnat viestivät virkistäytymismahdollisuuksista eri kanavissa.
- Kunnat panostavat turvallisiin ja toimiviin jalankulun ja pyöräilyn väyliin, jotka mahdollistavat nuorten turvalliset koulu- ja harrastusmatkat. Kunnat tunnistavat lähi- sekä kaupunkiympäristön merkityksen ja ottavat ne huomioon tiesuunnittelussaan.
- Luontokohteet ovat nuorten saavutettavissa. Kaupungeissa panostetaan julkisen liikenteen suunnitteluun siten, että luontokohteisiin on mahdollista päästä myös julkisilla liikennevälineillä. Hyväkuntoinen tieverkosto mahdollistaa luontoon pääsyn turvallisesti. Myös kaupunkialueiden ulkopuolella kiinnitetään huomiota luontokohteiden saavuttavuuteen ja huolehditaan tieverkoston kunnosta ja ylläpidosta.
Mielenterveys ja hyvinvointi – riittävät resurssit ja palvelut nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi
- Hyvinvointialueiden tulee turvata riittävät resurssit koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle.
- Hyvinvointialueiden ja kuntien tulee koordinoida nuorille matalan kynnyksen palveluita yhden luukun periaatteella, jotta nuori voi löytää tarvitsemaansa apua ja tukea helposti.
- Hyvinvointialueiden ja kuntien välistä koordinaatiota ja yhteistyötä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon osalta tulee kehittää, jotta nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä seurataan ja edistetään kokonaisvaltaisesti.
- Nuorten mielenterveyttä on edistettävä entistä enemmän. Erilaisia keinoja voivat olla matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ennalta ehkäisevänä ja nopeana hoitokeinona. Kouluissa keino tähän voisi olla mielenterveystarkastus muun terveyden seurannan ohessa.
- Luonnon ja harrastuksien merkityksellisyyttä tulee painottaa nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja nuorisotyössä tuleekin edistää myös nuorten luontoon pääsyä sekä luonnossa harrastamista.
