Vaalipöllö

Vaalit ja vaikuttaminen eivät ole vain äänioikeutettujen juttu. Osallisuus ja demokratia kuuluvat ihan kaikille, ja jo sudenpentuikäisten kanssa voi käsitellä erilaisia aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä teemoja. Partio-ohjelmaan sisältyy paljon aktiviteetteja, joiden kasvatustavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kokosimme niitä omalle sivulleen.

Politiikkaviikko on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Mukaan voi lähteä mikä tahansa nuorten ryhmä - luokka, opiskelijakunta, nuorisovaltuusto, partiolippukunta tai harrastusryhmä! Tavoitteena on oppia vaikuttamisen tapoja lähiympäristössä kuin laajemminkin maailmassa ja tutustua politiikkaan.

Politiikkaviikolla 2020 suunnitellaan unelmien kuntaa. Lue lisää ja ilmoita partioryhmäsi mukaan Allianssin sivuilla

Vaalipöllö-merkki

Yleiset ohjeet toimintamerkin tekemiseen:

Vaalipöllö -merkki tehdään tekemällä alla listattuja ja esiteltyjä tehtäviä. Tehtäviä on yhteensä 15, joista 11 on tarkoitettu kaikille ikäkausille, ja neljä viimeisintä vain tarpojille sekä sitä vanhemmille ikäkausille. Jokaiseen tehtävään on erilliset ohjeet osallistujien ikäkauden mukaan. Ohjeet ovat suuntaa antavia, ja esimerkiksi samoajat voivat halutessaan tehdä tehtäviä myös vaeltajille tarkoitettujen ohjeiden avulla.

Ohjeet on tehty helpottamaan tehtävien tekemistä, mutta niitä ei ole pakko noudattaa orjallisesti. Tärkeintä on, että tehtävän otsikossa mainittu asia tulee tehtyä. Esimerkiksi “askartelen vaalimainoksen” -tehtävän tehdäkseen täytyy askarrella vaalimainos, mutta toteutustapa on sinänsä vapaa. Toivomme, että ryhmänjohtajat kannustavat jokaista osallistumaan aktiivisesti tehtävien tekemiseen. On kuitenkin tärkeää huomata, että osallistuminen tarkoittaa eri tehtävien kohdalla eri asioita: sudenpennun ei tarvitse julkaista somepostausta itse, vaan riittää että hän on paikalla kun postausta suunnitellaan ja toteutetaan. Jokaisen ikäkauden edustajan täytyy tehdä ikäkauden määrittämä määrä tehtäviä, jotta merkin voi saada. Alla olevasta listauksesta näkee, kuinka monta tehtyä tehtävää merkin saaminen kultakin ikäkaudelta vaatii.

Kangasmerkin voi käydä hankkimassa Scandinavian Outdoor Storesta elokuusta 2020 lähtien.

Tehtävien määrä ikäkausittain:

Ikäkausi Tehtäviä
Sudenpennut 6
Seikkailijat 6
Tarpojat 7
Samoajat 8
Vaeltajat 9
Aikuiset 9

Tehtävät ja ohjeistukset:

( *=vain tarpojille, samoajille, vaeltajille ja aikuisille )

  1. Tutustun oman kuntani alueeseen.
  2. Tiedän mitä kunta ja kunnanvaltuusto ovat.
  3. Leikin ryhmäni kanssa kuntavaaliaiheista leikkiä.
  4. Tutustun www.partioehdokkaat.fi -sivustoon.
  5. Tutustun kuntavaaliehdokkaaseen.
  6. Tutustun ehdokkaiden vaalimainoksiin.
  7. Askartelen vaalimainoksen.
  8. Osallistun ryhmäni järjestämiin vaaleihin.
  9. Tutustun äänestämiseen.
  10. Osallistun vaalikahveihin.
  11. Julkaisen Kuntavaalit2021-teemaisen somepostauksen.
  12. Teen vaalikoneen.*
  13. Vierailen ehdokkaiden vaalitilaisuuksissa.*
  14. Osallistun vaalipaneeliin.*
  15. Osallistun retkivaltuuston toteuttamiseen.*

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ryhmä aloittaa tehtävän keskustelemalla siitä, mikä on kunta. Kunnan käsitteen hahmottamisessa ryhmä voi ottaa avuksi esimerkiksi erilaiset kartat, joista ryhmänjohtaja näyttää ryhmäläisille oman kunnan alueen ja kunnan rajat. Tarkastelun ryhmä voi aloittaa esimerkiksi koko Suomea kuvaavasta kartasta, josta ryhmä voi johtajan avustuksella etsiä oma kotikuntansa. Seuraavaksi ryhmä voi siirtyä pienempää aluetta kuvaavaan karttaan, josta johtaja voi näyttää kotikunnan rajat. Tämän jälkeen ryhmäläiset etsivät kuntaa kuvaavasta kartasta tuttuja paikkoja, kuten lippukunnan kolon sekä ryhmäläisten kodit ja koulut. Tehtävän voi toteuttaa myös esimerkiksi Google Mapsin avulla, jos johtajalla on tietokone käytettävissä. Lopuksi ryhmäläiset voivat piirtää omat “kartat” joista näkyy jokin ryhmäläisille tuttu reitti. Reitti voi olla esimerkiksi matka omasta kodista koululle tai koululta lippukunnan kololle. Ryhmäläiset voivat merkitä karttaan suojatiet sekä muut olennaiset kohdat reitin varrella.

Karttoihin tutustumisen jälkeen ryhmäläiset miettivät viisi itsellensä tärkeää paikkaa oman kunnan alueelta. Tärkeitä paikkoja voivat olla esimerkiksi oma koti, koulu, lippukunnan kolo, uimahalli, kirjasto, puisto tai jalkapallokenttä. Ryhmäläiset
kirjoittavat tai piirtävät omat viisi tärkeää paikkaansa ja halutessaan esittelevät ne muulle ryhmälle. Tämän jälkeen ryhmäläiset voivat yhdessä miettiä, mitä paikkoja kunnasta tuntuu puuttuvan. Ryhmäläiset voivat keskustella myös siitä, pääseekö tuttuihin paikkoihin helposti ja tuntuvatko ne kivoilta ja turvallisilta.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä käyttää perinteisiä karttoja tai Google Mapsia ja etsii oman kuntansa rajat kartalta. Ryhmäläiset voivat aloittaa tarkastelun koko Suomea kuvaavasta kartasta ja pohtia oman kunnan sijaintia. Ryhmä etsii ja nimeää myös oman kuntansa naapurikunnat. Seuraavaksi ryhmä voi tarkastella kotikuntaa sekä sen naapurikuntia kuvaavaa karttaa ja etsiä oman kuntansa rajat. Ryhmäläiset voivat myös etsiä kartalta heille tuttuja paikkoja, kuten lippukunnan kolon, ryhmäläisten kodit ja kaikkien koulut. Ryhmä voi keskustella myös seuraavanlaisista kysymyksistä: Kenellä on lyhyt koulumatka? Entä kuka pääsee nopeimmin kololle?

Karttoihin tutustumisen jälkeen jokainen ryhmäläinen miettii viisi paikkaa, jotka omassa kunnassa ovat tärkeitä. Tärkeitä paikkoja voivat olla esimerkiksi oma koti, koulu, lippukunnan kolo, uimahalli, kirjasto, puisto tai jalkapallokenttä. Ryhmäläiset listaavat omat paikkansa ja esittelevät ne toisilleen. Jokainen myös perustelee muulle ryhmälle, miksi valitsi juuri nämä paikat. Esittelyn jälkeen ryhmä voi yhdessä miettiä, mitä paikkoja kunnasta tuntuu puuttuvan. Ryhmäläiset voivat myös pohtia, pääseekö tuttuihin paikkoihin helposti ja tuntuvatko ne turvallisilta. Jos ryhmäläiset valitsivat samoja paikkoja, ryhmä voi yhdessä miettiä, miksi juuri nämä paikat ovat kaikille tärkeitä.

VAELTAJAT, AIKUISET:

Aloitamme kertomalla vuorotellen, kuinka kauan olemme asuneet juuri tässä kunnassa, ja olemmeko asuneet jossain muualla elämämme aikana. Voimme myös vertailla eri kuntien ominaisuuksia keskenään. Alkukeskustelun jälkeen mietimme jokainen viisi paikkaa, jotka ovat meille omassa kunnassamme tärkeitä. Tärkeitä paikkoja voivat olla esimerkiksi oma koti, koulu, työpaikka, lippukunnan kolo, uimahalli, kirjasto, puisto tai jalkapallokenttä. Listaamme omat paikkamme ja esittelemme ne toisillemme. Perustelemme myös muulle ryhmälle, miksi valitsimme juuri nämä paikat. Esittelyn jälkeen voimme yhdessä miettiä, mitä paikkoja kunnasta tuntuu puuttuvan. Voimme myös pohtia, pääseekö tuttuihin paikkoihin helposti ja tuntuvatko ne turvallisilta. Jos valitsimme samoja paikkoja, voimme miettiä, miksi juuri nämä paikat ovat meille kaikille tärkeitä.

Valitsemme seuraavaksi yhdessä yhden paikan, jota haluaisimme kehittää. Kehitettävä paikka voi olla esimerkiksi repsahtanut urheilukenttä tai jalkakäytävä, jolla ei ole lainkaan katuvaloja. Voimme myös valita paikan, jossa ei ole vielä mitään, mutta haluaisimme, että siihen rakennetaan esimerkiksi koirapuisto. Voimme myös valita paikan, joka on kaikkien mielestä kiva, ja jollaisia haluaisimme lisää kuntamme alueelle. Jos pääsemme yhteisymmärrykseen meitä kiinnostavasta paikasta, voimme vierailla siellä ja tehdä paikan päällä somepostauksen. Postauksessa voimme kertoa, miksi juuri tämä paikka on meille tärkeä, tai miksi haluaisimme juuri tätä paikkaa kehitettävän. Somepostauksen tekemällä saamme samalla tehtyä tehtävän numero 11: Julkaisen Kuntavaalit2021-teemaisen somepostauksen. Tarkemmat ohjeet postauksen tekemiseen löytyvät kyseisestä tehtäväkohdasta.

Extra: Jos ryhmäämme kiinnostaa partion kehittäminen harrastuksena ja järjestönä, voimme myös tutustua partiolaisaloitteeseen, joka on partiolaisten oma minikansalaisaloite. Partiolaisaloitteen voi tehdä kuka tahansa jäsenmaksun maksanut partiolainen, ja jos aloitetta kannattaa yli 100 partiolaista, niin keskusjärjestö Suomen Partiolaiset ottaa sen käsittelyyn. Partiolaisaloitetta esitellään tarkemmin esimerkiksi Allianssin blogikirjoituksessa.
Tehtyihin partiolaisaloitteisiin pääsette tutustumaan seuraavan linkin kautta: https://osallistu.partio.fi/.

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

SU: Kotiseutu, partio-ohjelma.fi
SE: Länsi-ilmansuunta, Kunnan hallinto, partio-ohjelma.fi
TA: Yhteiskunta-tarppo, vaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
Kaupunki-tarppo, kotiseutu, partio-ohjelma.fi
SA: Osana yhteiskuntaa: Pieniä tekoja, isoja iloja, partio-ohjelma.fi
VA: Vaikuttaminen, toimiminen asioiden hyväksi, partio-ohjelma.fi

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ryhmäläiset selvittävät yhdessä johtajan kanssa, mitä kunta ja kunnanvaltuusto tarkoittavat. Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi niin, että ryhmäläiset keksivät ja kysyvät yksi kerrallaan kysymyksiä, joihin ryhmänjohtaja etsii vastauksen internetistä. Vinkkejä voi katsoa alla olevista apukysymyksistä. Ryhmä voi toteuttaa tehtävän myös yhdessä vanhempien ikäkausien, esimerkiksi tarpoja- tai samoajaryhmän kanssa. Tällöin vanhemmat partiolaiset voivat tutustuttaa sudenpennut tai seikkailijat kunnan päätöksentekoon vetämällä ryhmälle viikkokokouksen, jossa tehdään kunta-aiheisia tehtäviä.

Vaihtoehtoisesti ryhmänjohtaja voi sopia vierailun kunnan- tai kaupungintalolle, jossa ryhmä pääsee tutustumaan kunnan päätöksentekoon. Ryhmänjohtaja voi myös kutsua jonkun kunnanvaltuutetun vierailemaan ryhmän kokouksessa. Ennen vierailua kunnan rakenteesta ja tehtävistä kertoville aikuisille on tärkeää painottaa, että kuuntelijat ovat lapsia, joten asiat täytyy esittää riittävän yksinkertaisina ja mielekkäinä kokonaisuuksina alakouluikäisille. Ryhmä voi toteuttaa tehtävän myös tehtävän numero 5: ”Tutustun kuntavaaliehdokkaaseen” yhteydessä, jolloin kuntavaaliehdokas voi kertoa ryhmäläisille kunnan tehtävistä sekä kunnanvaltuustosta.

Kysymyslista tehtävän toteuttamisen avuksi:

  • Mikä on valtion ja kunnan ero?
  • Mistä kaikista asioista kunnassa päätetään?
  • Kuka kunnassa päättää asioista?
  • Mitä tekee kunnanvaltuusto? Entä kunnanhallitus?
  • Mitä ovat lautakunnat?
  • Mistä asioista päätetään kunnanvaltuustossa? Entä mistä lautakunnissa?
  • Milloin ja missä oman kunnan valtuusto kokoontuu?

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä selvittää yhdessä, mikä kunnanvaltuusto on, ja mistä siellä päätetään. Alla olevan kysymyslistan avulla ryhmä voi järjestää kilpailun, jossa ryhmäläiset yrittävät pareittain selvittää vastaukset listan kysymyksiin. Ensimmäisenä kaikkiin kysymyksiin oikeat vastaukset löytänyt pari voittaa.

Ryhmäläiset voivat myös jakautua pienryhmiin ja tehdä kunta-aiheiset Kahoot-tietovisat osoitteessa kahoot.it. Tietovisassa ryhmäläiset voivat kysellä toisiltaan kunnan päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. Kun kaikkien pienryhmien kysymykset ovat valmiita, ryhmä voi vuorotellen pelata valmiit tietovisat.

Ryhmä voi tutustua kunnanvaltuuston päätöksentekoon myös etsimällä internetistä oman kuntansa valtuuston seuraavan kokouksen esityslistan tai menneen kokouksen pöytäkirjan. Ryhmä voi tutustua asiakirjoihin ja etsiä päätöskohtia, jotka liittyvät nuoriin tai ryhmäläisten omaan arkeen. Ryhmä voi poimia asiakirjoista kohtia, joissa puhutaan esimerkiksi kouluista tai harrastuksista. Sisällön lisäksi ryhmä voi pohtia myös asiakirjojen tyyliä: Onko teksti selkeää? Mitä kohtia ette ymmärrä? Onko jostain päätöksestä äänestetty?

Ryhmä voi tehdä tehtävän myös suunnittelemalla ja vetämällä nuoremmille partiolaisille kuntaan ja kunnan päätöksentekoon liittyvän kokouksen. Ryhmä voi sopia kokouksen vetämisen yksityiskohdista sudenpentulauman tai seikkailijajoukkueen johtajan kanssa. Ennen kokousta ryhmäläisten tehtävänä on suunnitella tehtävät ja aikataulu kokoukseen. Ryhmäläiset voivat ensin itse tutustua kunnan päätöksentekoon, ja sitten tehdä siihen liittyviä tehtäviä nuoremmille. Tehtävien suunnittelijoiden on hyvä muistaa, että kunnan päätöksentekoon liittyvät asiat ovat vaikeita nuoremmille ikäkausille, joten esimerkiksi kysymykset on hyvä pitää tarpeeksi yksinkertaisina. Ryhmäläisten kannattaa myös tehdä tehtävistä toiminnallisia, sillä eri aiheita on helpompi käsitellä esimerkiksi leikkien tai muistipelin kautta.

Kysymyslista tehtävän toteuttamisen avuksi:

  • Mikä on valtion ja kunnan ero?
  • Mistä ryhmäläisten arkea koskevista asioista kunta päättää?
  • Kuka kunnassa päättää asioista?
  • Mitä tekee kunnassa valtuusto, entä kunnanhallitus?
  • Mitä ovat lautakunnat?
  • Mistä asioista päätetään valtuustossa, mistä lautakunnissa?
  • Milloin ja missä oman kuntanne valtuusto kokoontuu?
  • Voiko kokousta mennä seuraamaan?
  • Nauhoitetaanko kokous tai voiko sitä seurata videoyhteyden avulla?
  • Kuka kuntavaaleissa voi asettua ehdolle?
  • Miten kuntavaaleissa voi asettua ehdolle?
  • Mikä on nuorisovaltuusto, ja mikä on sen tehtävä kunnassa?

VAELTAJAT, AIKUISET:

Perehdymme yhdessä siihen, mikä kunnanvaltuusto on, ja mistä siellä päätetään. Alla olevan kysymyslistan avulla voimme esimerkiksi järjestää kilpailun, jossa yritämme pareittain selvittää vastaukset listan kysymyksiin. Ensimmäisenä kaikkiin kysymyksiin oikeat vastaukset löytänyt pari voittaa. Voimme myös jakautua pienryhmiin ja tehdä kunta-aiheiset Kahoot-tietovisat osoitteessa kahoot.it. Tietovisassa voimme kysyä ryhmäläisiltä kunnanvaltuustoon liittyviä kysymyksiä. Lopuksi voimme vuorotellen pelata pienryhmien tekemät tietovisat.

Voimme tutustua kunnanvaltuuston päätöksentekoon myös etsimällä netistä oman kuntamme valtuuston seuraavan kokouksen esityslistan ja menneen kokouksen pöytäkirjan. Tämän jälkeen voimme selata asiakirjat läpi ja etsiä päätöskohtia, jotka liittyvät meille tai lippukunnallemme tärkeisiin teemoihin tai omaan arkeemme. Voimme poimia asiakirjoista esimerkiksi kohtia, joissa puhutaan luonnosta tai harrastuksista. Sisällön lisäksi voimme pohtia myös asiakirjojen tyyliä: Onko teksti selkeää? Mitä kohtia emme ymmärrä? Onko jostain päätöksestä äänestetty?

Kysymyslista tehtävän toteuttamisen avuksi:

  • Mitä tekee kunnassa valtuusto, entä kunnanhallitus?
  • Mistä asioista päätetään valtuustossa, mistä lautakunnissa?
  • Mitä ovat lautakunnat?
  • Milloin ja missä oman kuntamme valtuusto kokoontuu?
  • Voiko kokousta mennä seuraamaan?
  • Nauhoitetaanko kokous tai voiko sitä seurata videoyhteyden avulla?
  • Tunnemmeko tai tiedämmekö oman kuntamme valtuutettuja?
  • Kuka kuntavaaleissa voi asettua ehdolle?
  • Miten kuntavaaleissa voi asettua ehdolle?
  • Mikä on nuorisovaltuusto ja mikä on sen tehtävä kunnassa?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

SU: Kotiseutu, partio-ohjelma.fi
SE: Länsi-ilmansuunta, Kunnan hallinto, partio-ohjelma.fi
TA: Yhteiskunta-tarppo, vaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
SA: Osana yhteiskuntaa, kotikunnassa vaikuttamassa, partio-ohjelma.fi
VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen, kuntavaikuttaminen, partio-ohjelma.fi

Tässä tehtävässä ryhmä pääsee leikkimään jotakin kuntavaaliteemaista leikkiä. Alla on lueteltuna kolme esimerkkileikkiä, jotka voi toteuttaa suoraan vaikkapa kokouksessa. Leikeillä voi esimerkiksi alustaa kokouksen aihetta tai testata ryhmäläisten osaamista kokouksen päättyessä. Vaihtoehtoisesti ryhmänjohtaja voi keksiä oman kuntavaaliteemaisen leikin. Helpoiten oman leikin keksiminen onnistuu muuntamalla jokin valmis ja tuttu leikki kuntavaaleihin sopivaksi. Leikkiä suunnitellessa on hyvä muistaa, että nuorimmille ikäkausille yksinkertainenkin leikki voi kuntapäätöksentekoon liitettynä olla haastava.

Valtuustohippa

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Valtuustohippa on muunnelma poliisi ja rosvo -leikistä. Leikki alkaa sillä, että ryhmänjohtaja selittää lyhyesti kunnan- tai kaupunginvaltuuston tehtävät ja eri toimijoiden roolit. Tämän jälkeen yksi tai useampi ryhmän jäsen valitaan valtuuston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yrittävät ottaa valtuutettuja eli muita leikkijöitä kiinni ja jakaa heitä lautakuntiin, jotka voivat sijaita eri puolilla pihaa. Lautakunnasta voi pelastaa valtuutetun takaisin valtuuston kokoukseen koskettamalla olkapäätä.

TARPOJAT, SAMOAJAT, VAELTAJAT, AIKUISET:

Valtuustohippa on muunnelma poliisi ja rosvo -leikistä. Osallistujat saavat leikistä eniten irti, jos he hahmottavat jo valmiiksi kunnanvaltuuston rakenteen. Leikkiä ennen osallistujat voivat selvittää esimerkiksi internetistä, millaisia lautakuntia omasta kunnastamme löytyy, ja mistä asioista kukin lautakunta päättää. Leikin aluksi ryhmänjohtaja tai leikin vetäjä selventää yhteisesti kaikille kunnanvaltuuston tehtävät ja eri toimijoiden roolit. Tämän jälkeen vetäjä valitsee yhden tai useamman osallistujan valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajiksi. Muut leikkijät ovat valtuutettuja valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yrittävät ottaa valtuutettuja kiinni ja jakaa heitä lautakuntiin, jotka voivat sijaita eri puolilla pihaa. Leikkijät voivat pelastaa valtuutetun lautakunnasta takaisin valtuuston kokoukseen kertomalla hänelle toiveen, jonka toivoisivat lautakunnan toteuttavan.

Mitä tiedät kuntavaaleista -leikki

KAIKKI IKÄKAUDET 

Leikki pohjautuu Väri-leikkiin. Leikin ideana on, että osallistujat ottavat eri kokoisia askeleita leikinjohtajan huutamien kuntavaaleihin liittyvien väittämien perusteella. Väittämien vaikeustasoa vaihtamalla leikki muovautuu eri ikäkausille sopivaksi. Ennen leikin aloittamista voidaan sopia millaisia askeltyyppejä leikissä käytetään (esimerkiksi tipu, kani, kukko tai jättiläinen) ja millaisia erilaiset askeleet ovat. Leikin alussa leikinjohtaja seisoo seinää vasten selin muihin. Muut osallistujat asettuvat lähtöviivalle noin 20 metrin päähän leikinjohtajasta. Leikinjohtaja huutaa yksitellen erilaisia väittämiä, kuten "Se, kuka tietää jonkin lautakunnan nimeltä, saa liikkua kolme kukonaskelta eteenpäin" tai “Jos olet nähnyt vaalimainoksen, ota yksi jättiläisen askel”. Jokaisen väittämän kohdalla leikinjohtaja voi päättää askelmäärän ja askeltyypin. Osallistuja, joka ensimmäisenä pystyy koskettamaan leikinjohtajaa ja huutamaan oman nimensä, on seuraava leikinjohtaja.

Esimerkkiväittämiä:
1. Tiedän mikä kunnanvaltuusto on.
2. Tiedän missä oman kuntani kunnantalo sijaitsee.
3. Tiedän jonkin lautakunnan nimeltä.
4. Tiedän milloin seuraavat kuntavaalit ovat.
5. Tiedän kuka on oman kuntani kunnanjohtaja.
6. Olen leikkinyt kuntavaaliaiheista leikkiä.
7. Olen tehnyt Vaalipöllö-merkin tehtäviä.
8. Olen nähnyt vaalimainoksen.
9. Olen joskus äänestänyt. (ryhmän omissa tai oikeissa vaaleissa)
10. Olen katsonut vaalivideon.
11. Olen ollut vaaleissa ehdokkaana. (ryhmän omissa tai oikeissa vaaleissa)
12. Olen vieraillut vaalikojulla.
13. Olen käynyt äänestyspaikalla.
14. Tunnen tai tiedän jonkun kuntavaaliehdokkaan.
15. Haluaisin asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Kunnanvaltuusto-visa

TARPOJAT, SAMOAJAT, VAELTAJAT, AIKUISET:

Tässä leikissä osallistujat jakautuvat 3–4 hengen joukkueisiin, jotka seisovat jonoissa niin, että kunkin jonon ensimmäinen seisoo vierekkäin samalla viivalla. Joukkueita vastapäätä seisoo leikinjohtaja, joka huutaa yksitellen erilaisia kunnan päätöksentekoon liittyviä väittämiä. Väittämän kuultuaan joukkueet miettivät, onko väite totta vai tarua. Jos väite on joukkueen mielestä totta, joukkueen jäsenet nousevat seisomaat ja nostavat kädet ylös sekä peukut pystyyn huutaen “Jee!”. Jos väittämä on joukkueen mielestä tarua, joukkueen jäsenet menevät kyykkyyn ja huutavat “Buu!”. Tämän jälkeen leikinjohtaja kertoo oikean vastauksen ja leikkijät voivat siirtyä seuraavaan väittämään. Leikkijät voivat muuntaa leikin myös kilpailuksi niin, että nopeimmin oikein vastannut joukkue saa pisteen.

Osallistujat voivat toteuttaa leikin esimerkiksi kunnan päätöksentekoon tutustumisen jälkeen, jolloin he voivat hyödyntää siinä esimerkiksi tehtävän 2 Kahoot-visoissa esiin tulleita väittämiä. Leikkijät voivat käyttää alla olevia esimerkkiväittämiä apuna, kunhan he tarkistavat ensin, pitävätkö väittämät paikkansa juuri heidän kunnassaan. Leikkijät voivat myös muuntaa väittämiä oman kunnan tietoihin sopiviksi. Osallistujien kannattaa etsiä väittämiin oikeat vastaukset jo etukäteen.

Esimerkkiväittämiä:

  1. Kunnat säätävät lakeja.
  2. Kunta voi päättää mitä haluaa.
  3. Kuntaa johtaa pormestari.
  4. Kunnanvaltuusto päättää talousasioista.
  5. Meidän kuntamme valtuustossa on xx jäsentä.
  6. Jokaisella valtuuston jäsenellä on varajäsen.
  7. Meidän kunnassamme on nuorisovaltuusto.
  8. Kunnanvaltuuston kokouksessa tulee olla paikalla puolet valtuutetuista.
  9. Kokoukset pidetään aina sunnuntaisin.
  10. Kokouksia voi seurata paikan päällä.
  11. Kokouksissa kuka tahansa voi saada puheenvuoron.
  12. Kokoukset voi katsoa myöhemmin tallenteena.
  13. Kokousten pöytäkirjat ovat salaisia.
  14. Kuntavaalit ovat neljän vuoden välein.
  15. Kuntavaaleissa voi äänestää kuka tahansa.

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

SU: Kotiseutu, partio-ohjelma.fi
SE: Länsi-ilmansuunta, Kunnan hallinto, partio-ohjelma.fi
TA: Yhteiskunta-tarppo, vaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
SA: Osana yhteiskuntaa, kotikunnassa vaikuttamassa, partio-ohjelma.fi
VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen, kuntavaikuttaminen, partio-ohjelma.fi

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ryhmä vierailee johtajan johdolla www.partioehdokkaat.fi -sivustolla ja tutustuu kuntavaalien partioehdokkaisiin. Jos ryhmässä on useampi johtaja ja mahdollisuus käyttää useampaa laitetta, voivat ryhmäläiset jakautua myös pienryhmiin, mikä helpottaa tehtävän tekemistä. Ryhmänjohtaja voi esimerkiksi näyttää sivustolta oman lippukunnan tai oman kunnan partioehdokkaat. Ryhmäläiset voivat myös laskea, kuinka monta ehdokasta sivustolla on yhteensä. Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi niin, että jokainen osallistuja saa vuorotellen toivoa, minkä sivun tai kohdan ryhmänjohtaja näyttää seuraavaksi. Alla on apukysymyksiä tehtävän toteuttamiseen:

  • Montako ehdokasta sivustolla on yhteensä?
  • Ketkä ehdokkaat ovat ryhmäläisten omasta kunnasta?
  • Löytyykö ehdokkaita ryhmäläisten omasta lippukunnasta?
  • Löytyykö muita ryhmälle tai sen johtajille tuttuja partiolaisia?
  • Tietävätkö tai tuntevatko ryhmäläiset jonkun ehdokkaan jotain muuta kautta?

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Vierailkaa www.partioehdokkaat.fi -sivustolla ja tutustukaa kuntavaalien partioehdokkaisiin. Ryhmä voi esimerkiksi jakautua pienempiin ryhmiin ja tutkia sivustoa pienemmällä porukalla. Pienryhmät voivat käydä alla olevat kysymykset läpi ja etsiä niihin vastaukset. Kun kaikki ovat valmiita, ryhmä voi käydä yhdessä vastaukset läpi.

  • Montako ehdokasta sivustolla on yhteensä?
  • Ketkä ehdokkaat ovat ryhmäläisten omasta kunnasta?
  • Löytyykö sivustolta ehdokkaita ryhmän omasta lippukunnasta?
  • Löytyykö sivustolta muita tuttuja partiolaisia?
  • Tietääkö tai tunteeko joku ryhmäläinen jonkun ehdokkaan jotain muuta kautta?

Seuraavaksi ryhmä tutustuu pienryhmissä partion kuntavaalitavoitteisiin partioehdokkaat.fi -sivustolla. Ryhmät lukevat tavoitteet läpi ja keskustelevat niistä yhdessä oman ryhmän kanssa.

  • Ovatko tavoitteet ryhmän mielestä hyviä?
  • Mikä on partion vaalitavoitteista ryhmän mielestä tärkein?
  • Miten ryhmäläiset voisivat itse edistää näiden tavoitteiden edistymistä?
  • Keksivätkö ryhmäläiset lisää vaalitavoitteita partiolle?

Partioehdokkaat.fi -sivustoon ja partion vaalitavoitteisiin tutustumisen jälkeen ryhmä kirjoittaa omat esittelyt, jotka voisi lisätä sivustolle jos ryhmäläiset olisivat ehdolla kuntavaaleissa tai esimerkiksi nuorisovaltuuston vaaleissa. Esittelyn kirjoittamisessa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä perustietoja kertoisin itsestäni esittelyssä?
  • Millainen kuvaus kertoisi tärkeimmät tiedot itsestäni jollekin tuntemattomalle?
  • Mitä teemoja ajaisin vaaleissa?
  • Millaisten asioiden edistäminen olisi minulle kaikista tärkeintä?

VAELTAJAT, AIKUISET:

Vierailkaa www.partioehdokkaat.fi -sivustolla ja tutustukaa kuntavaalien partioehdokkaisiin.

Voimme esimerkiksi jakautua ryhmiin ja tutkia sivustoa pienemmällä porukalla. Käymme yhdessä alla olevat kysymykset läpi ja etsimme niihin vastaukset ryhmittäin:

  • Montako ehdokasta sivustolla on yhteensä?
  • Ketkä ehdokkaat ovat meidän kunnastamme?
  • Löydämmekö ehdokkaita omasta lippukunnastamme?
  • Löydämmekö muita tuttuja partiolaisia?
  • Tiedämmekö tai tunnemmeko jonkun ehdokkaan jotain muuta kautta?

Tutustumme seuraavaksi ryhmittäin partion kuntavaalitavoitteisiin partioehdokkaat.fi -sivustolla. Luemme tavoitteet läpi ja keskustelemme niistä yhdessä oman ryhmän kanssa. Tutustumme myös Ehdokkaan tauluun.

  • Ovatko tavoitteet mielestämme hyviä?
  • Mikä on partion vaalitavoitteista mielestämme tärkein?
  • Miten voisimme itse edistää näiden tavoitteiden edistymistä?
  • Keksimmekö itse lisää vaalitavoitteita partiolle?

Jos olisimme itse ehdolla, olisimmeko valmiita sitoutumaan partion tavoitteisiin ja ilmoittautuisitteko itse partioehdokkaaksi?

Tutustumme viimeiseksi Partioehdokkaat–sivustolta löytyviin ohjeisiin, jotka on tarkoitettu kuntavaaliehdokkaille. Mietimme niiden pohjalta, tietäisimmekö itse, miten ehdolle asettuminen tapahtuu ja miten sen voisimme tehdä. Voimme myös keskustella siitä, onko joku meistä jo asettunut, tai aikooko joku asettua ehdolle kuntavaaleissa. Kirjoitamme lopuksi itsestämme esittelyt, jotka voisi lisätä sivustolle jos olisimme itse ehdolla kuntavaaleissa. Esittelyn kirjoittamisessa voimme käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä perustietoja kertoisin itsestäni esittelyssä?
  • Millainen kuvaus kertoisi tärkeimmät tiedot itsestäni jollekin tuntemattomalle?
  • Mitä teemoja ajaisin vaaleissa?
  • Millaisten asioiden edistäminen olisi minulle kaikista tärkeintä?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ryhmänjohtaja kutsuu ryhmän vieraaksi kuntavaaliehdokkaan. Ehdokas voi olla vaikka tuttu partiolainen tai joku ryhmäläisten tuntema aikuinen. Jos ehdokas on jo valtuustossa, voi johtaja ehdottaa tapaamista kunnan- tai kaupungintalolla. Ryhmänjohtajan on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että vieras tietää kyseessä olevan lapsiryhmä. Tarkoitus ei ole, että ehdokas ajaa vierailun aikana omaa poliittista agendaansa, vaan että hän kertoo ryhmäläisille siitä, millaista työtä kunnanvaltuusto tekee ja millaista kuntavaaliehdokkaana on olla.

Jos vierailulle kutsuttu ehdokas ei ole partiolainen tai tunne partiotoimintaa, on vierailun alussa hyvä kertoa ehdokkaalle, mitä partio on. Partion esittelyä on hyvä suunnitella jo etukäteen, ja ryhmä voi esimerkiksi askarrella partiotoiminnasta kertovan julisteen. Partiota tuntevallekin vierailijalle on hyvä kertoa aluksi omasta lippukunnasta ja ryhmästä. Vierailun aikana ryhmä voi selvittää, liittyvätkö ehdokkaan vaaliteemat lapsiin, nuoriin tai partiotoimintaan ja esittää ehdokkaalle toiveita liittyen esimerkiksi lasten asioihin. Esitettävistä kysymyksistä on hyvä muodostaa lista etukäteen. Ryhmäläiset voivat myös etukäteen sopia, kuka kysyy minkäkin kysymyksen, ja ryhmänjohtaja voi jakaa ryhmäläisille puheenvuoroja vierailun aikana.

Jos vierailun järjestäminen lippukunnan kololle ei onnistu, ryhmä voi tavata ehdokkaan myös esimerkiksi videopuhelun välityksellä. Tällöin johtajan on huolehdittava siitä, että ryhmäläiset eivät puhu päällekkäin ja että kaikki halukkaat näkevät ehdokkaan ruudulta. Tehtävän voi toteuttaa etänä myös niin, että ryhmäläiset lähettävät valitsemalleen kuntavaaliehdokkaalle sähköpostin tai itse kuvatun videon. Ryhmänjohtajan kannattaa kirjoittaa sähköpostiviesti itse, mutta ryhmäläiset voivat sanella viestiin esimerkiksi kysymyksiä tai toiveita. Ryhmänjohtajan on hyvä huomioida, että videon kuvaaminen vaatii etukäteen tapahtuvaa suunnittelua ja vie enemmän aikaa kuin sähköpostin kirjottaminen. Ehdokkaan vastattua ryhmänjohtaja voi lukea viestin ääneen tai mahdollinen videovastaus voidaan katsoa yhdessä esimerkiksi ryhmän viikkokokouksessa.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä kutsuu kuntavaaliehdokkaan kokoukseen vieraaksi. Vierailun tarkoituksena on, että ehdokas kertoo millaista työtä kunnanvaltuusto tekee ja millaista on olla ehdokkaana kuntavaaleissa. Ryhmä selvittää ensin miten ja missä kanavassa ehdokkaaseen saa otettua yhteyttä. Kun ryhmä on yhteydessä ehdokkaaseen ryhmäläiset kertovat ketä ryhmään kuuluu, miksi ryhmä haluaa ehdokkaan vierailulle sekä missä ja milloin vierailu tapahtuisi. Ryhmä lähestyy ehdokasta tilanteen vaatimalla virallisuudella. Jos ehdokas on jo valtuustossa, voi ryhmä ehdottaa tapaamista myös kunnan- tai kaupungintalolla. Ennen vierailua ryhmä valmistelee listan kysymyksistä, jotka ehdokkaalle halutaan esittää.

Jos ryhmän kutsuma ehdokas ei ole partiolainen tai tunne partiotoimintaa, ryhmä voi vierailun alussa kertoa ehdokkaalle mitä partio on. Ryhmä voi suunnitella partion esittelyä jo etukäteen, ja ryhmäläiset voivat esimerkiksi askarrella partiotoiminnasta kertovan julisteen. Partiota tuntevallekin vierailijalle on hyvä kertoa aluksi ryhmän omasta lippukunnasta ja sen toiminnasta. Vierailun aikana ryhmä pyytää ehdokasta kertomaan omista vaaliteemoistaan sekä siitä, millaista on olla ehdokkaana. Ryhmäläiset kertovat ehdokkaalle itselleen tärkeistä aiheista ja esittävät toiveita tai parannusehdotuksia esimerkiksi nuorten asioihin liittyen. Ryhmä voi myös kertoa ehdokkaalle partion kuntavaalitavoitteista. Tätä varten ryhmä voi tutusta partion kuntavaalitavoitteisiin aktiviteetin numero 4: “Tutustun partioehdokkaat.fi -sivustoon” avulla. Partion kuntavaalitavoitteet ryhmä voi lyhyesti esitellä ehdokkaalle sivustolta löytyvän Ehdokkaan taulun avulla.

Jos vierailun järjestäminen lippukunnan kololle ei onnistu, ryhmä voi myös tavata ehdokkaan esimerkiksi videopuhelun välityksellä. Ryhmäläiset tekevät tällöinkin kysymyslistan etukäteen valmiiksi ja varmistavat yhdessä, ettei kukaan puhu päällekkäin. Tehtävän voi toteuttaa etänä myös niin, että ryhmä lähettää valitsemalleen kuntavaaliehdokkaalle sähköpostin tai videon. Ryhmä huomioi, että videon kuvaaminen vaatii etukäteen tapahtuvaa suunnittelua, ja vie enemmän aikaa kuin esimerkiksi sähköpostin kirjottaminen. Ehdokkaan vastauksen ryhmäläiset voivat lukea tai katsoa ryhmän viikkokokouksessa.

VAELTAJAT, AIKUISET:

Kutsumme meitä kiinnostavan kuntavaaliehdokkaan kokoukseemme vieraaksi. Ehdokas voi olla vaikka meille tuttu partiolainen tai joku muu tuntemamme henkilö. Valmistelemme ennen vierailua listan kysymyksistä, jotka haluamme esittää ehdokkaalle. Vierailun aikana voimme pyytää ehdokasta kertomaan omista vaaliteemoistaan sekä siitä, millaista on olla ehdokkaana. Voimme kysyä myös vinkkejä ehdolle lähtemiseen. Vierailun yhteydessä kuntavaaliehdokas voi myös selventää, miten kunnan päätöksenteko toimii.

Jos vierailulle kutsumamme ehdokas ei ole partiolainen tai ei tunne partiotoimintaa, on vierailun alussa hyvä kertoa ehdokkaalle, mitä partio on. Partiota tuntevallekin vierailijalle voimme kertoa aluksi omasta lippukunnastamme ja ryhmästämme. Vierailun aikana voimme kertoa ehdokkaalle meille tärkeistä aiheista ja esittää toiveita tai parannusehdotuksia kunnan toimintaan liittyen. Voimme myös kertoa ehdokkaalle partion kuntavaalitavoitteista. Tätä varten voimme tutustua partion kuntavaalitavoitteisiin aktiviteetin numero 4 “Tutustun partioehdokkaat.fi -sivustoon” avulla. Partion kuntavaalitavoitteet ryhmä voi lyhyesti esitellä ehdokkaalle sivustolta löytyvän Ehdokkaan taulun avulla.

Jos vierailun järjestäminen lippukunnan kololle ei onnistu, voimme myös tavata ehdokkaan esimerkiksi videopuhelun välityksellä. Tehtävän voi toteuttaa etänä myös niin, että lähetämme valitsemallemme kuntavaaliehdokkaalle tekemämme sähköpostin tai videotervehdyksen.

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

SU: Kotiseutu, partio-ohjelma.fi
SE: Länsi-ilmansuunta, Kunnan hallinto, partio-ohjelma.fi
TA: Kaupunki-tarppo, kotiseutu, partio-ohjelma.fi
Yhteiskunta-tarppo, vaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
SA: Osana yhteiskuntaa, kotikunnassa vaikuttamassa, partio-ohjelma.fi
VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen, kuntavaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
Vaikutan ympäristöön, minä ympäristöesimerkkinä, partio-ohjelma.fi

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Johtaja voi tuoda kokoukseen kaupungilla jaettuja lehtisiä tai sanomalehden, jossa on vaalimainoksia. Jos ryhmällä on käytössään internet-yhteys, voi se tutustua ehdokkaisiin myös näiden vaalisivujen kautta. Johtaja voi esimerkiksi näyttää ryhmälle tietokoneelta ehdokkaiden vaalivideoita. Ryhmäläiset valitsevat esimerkiksi kuusi vaalimainoslappua tai vaalivideota, joita ryhmä käy läpi yhdessä.

Ryhmäläiset laittavat laput järjestykseen esimerkiksi seuraavilla kriteereillä:

  • Mikä mainos on hienoin?
  • Kuka ehdokkaista vaikuttaa mukavalta tyypiltä?
  • Kuka vaikuttaa siltä, että olisi aikaansaava kunnanvaltuutettu?
  • Jos ryhmäläiset saisivat äänestää, kenet he valitsisivat?
  • Millä perusteella ryhmäläiset tekisivät valinnan?

Lopuksi ryhmä voi pohtia, miten sen tuntemat aikuiset valitsevat oman äänestettävänsä. Tässä yhteydessä ryhmäläisille kannattaa myös kertoa, ettei ole hyvän tavan mukaista jankata aikuiselta, ketä hän on äänestänyt, vaikka kohteliaasti voikin kysyä.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä tuo kokoukseen kaupungilla jaettuja lehtisiä tai sanomalehtiä, joissa vaalimainoksia on. Jos ryhmällä on käytössään internet ja tietokone, ryhmäläiset voivat tutustua ehdokkaisiin heidän vaalisivujensa kautta. Ryhmä voi myös katsoa ehdokkaiden vaalivideoita. Ryhmä voi tutustua mainoksiin esimerkiksi leikkimällä ehdokkaiden tuoretta kampanjapäällikköä ja pohtimalla ehdokkaan mainonnan perusteella, millainen on ehdokkaan kohderyhmän edustaja, eli kenelle mainos on erityisesti suunnattu. Ryhmä keskustelee seuraavista kysymyksistä:

  • Millaisia erilaisia kohderyhmiä ryhmäläiset keksivät?
  • Kuuluvatko ryhmäläiset itse johonkin kohderyhmään?
  • Millainen on kunkin ryhmän tutkiman mainoksen kohderyhmä?
  • Millaisissa kanavissa ehdokkaan kannattaisi mainostaa tavoittaakseen oman kohderyhmänsä?
  • Millaiset teemat kohderyhmän edustajaa kiinnostavat?
  • Ovatko ryhmäläiset itse jonkun ehdokkaan kohderyhmää?
  • Vetoaako jokin mainoksista ryhmäläisiin?

VAELTAJAT, AIKUISET:

Tuomme kokoukseen kaupungilla jaettuja lehtisiä tai sanomalehden, jossa on vaalimainoksia. Jos meillä on käytössämme internet-yhteys, voimme tutustua ehdokkaisiin heidän vaalisivujensa kautta. Voimme myös katsoa ehdokkaiden vaalivideoita. Voimme tutustua mainoksiin myös eläytymällä kampanjapäällikön rooliin. Kampanjapäällikkönä pohdimme ehdokkaan mainonnan perusteella, millainen on ehdokkaan kohderyhmän edustaja. Voimme keskustella seuraavista kysymyksistä:

  • Millaisia erilaisia kohderyhmiä keksimme?
  • Kuulummeko itse johonkin kohderyhmään?
  • Millainen on kunkin tutkimamme mainoksen kohderyhmä?
  • Millaisissa kanavissa ehdokkaan kannattaisi mainostaa tavoittaakseen oman kohderyhmänsä?
  • Millaiset teemat kohderyhmän edustajaa kiinnostavat?
  • Olemmeko itse jonkun ehdokkaan kohderyhmää?
  • Vetoaako jokin mainoksista meihin?
  • Millaisen mainoksen tekisimme, jos olisimme itse ehdolla?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

TA: Yhteiskunta-tarppo, vaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ryhmä askartelee yhdessä vaalimainokset. Ryhmäläiset voivat tehdä mainokset yksin, pareittain tai pienryhmissä. Mainoksessa esiintyvä ehdokas voi olla esimerkiksi tekijä itse, toinen ryhmäläisistä tai ryhmänjohtaja. Ryhmäläinen voi tehdä mainoksen myös ideaaliehdokkaasta tai muusta kuvitteellisesta henkilöstä. Kullekin ehdokkaalle tekijä saa valita oman numeron, joka näkyy ehdokkaan mainoksessa. Mainokseen ryhmäläiset kirjoittavat myös ehdokkaansa nimen ja piirtävät hänestä kuvan. Lisäksi ryhmäläiset voivat kirjoittaa tai piirtää mainokseen ehdokkaansa vaaliteemoja eli hänelle tärkeitä asioita. Mainoksen koristeluun ryhmäläiset voivat käyttää tusseja, tarroja ja muita askartelutarvikkeita.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä askartelee vaalimainokset. Ryhmä voi tehdä mainokset yksin, pareittain tai pienryhmissä. Mainoksessa esiintyvä ehdokas voi olla askartelija itse, toinen ryhmäläinen tai ryhmänjohtaja. Mainoksen voi tehdä myös ideaaliehdokkaista tai muusta kuvitteellisesta henkilöstä. Aluksi ryhmä miettii tarkemmin sitä, mihin vaaleihin ryhmä on tekemässä mainoksia. Ryhmä voi esimerkiksi tehdä kuvitteellisten ehdokkaista mainokset kuntavaaleihin, tai mainokset ryhmäläisistä vaikkapa lippukunnan omiin vaaleihin tai nuorisovaltuuston vaaleihin. Ryhmä valitsee mainoksia tehdessä kullekin ehdokkaalle oman numeron, joka näkyy ehdokkaan mainoksessa. Ryhmäläiset kirjoittavat mainokseen myös ehdokkaan nimen ja piirtävät kuvan ehdokkaasta. Ryhmäläiset lisäävät mainokseen myös ehdokkaan vaaliteemoja eli hänelle tärkeitä asioita. Ryhmä voi myös esimerkiksi keksiä ehdokkaille omia iskulauseita tai some-tunnisteita. Ryhmäläisten tekemien mainosten formaatti voi olla mikä vain: esimerkiksi posteri, lappunen, Snapchat tai meemi. Paperisen mainoksen koristeluun ryhmä voi käyttää esimerkiksi tusseja, tarroja ja muita askartelutarvikkeita.

VAELTAJAT, AIKUISET:

Askartelemme vaalimainokset. Voimme tehdä mainokset yksin, pareittain tai pienryhmissä. Mainoksessa esiintyvä ehdokas voi olla askartelija itse tai toinen ryhmäläinen. Voimme tehdä mainoksia myös ideaaliehdokkaista tai muista kuvitteellisista henkilöistä. Ennen mainosten tekemistä voimme miettiä tarkemmin sitä, mihin vaaleihin tekemämme mainokset ovat. Voimme tehdä itsestämme tai kuvitteellisista ehdokkaistamme mainokset kuntavaaleihin tai lippukunnan omiin vaaleihin. Valitsemme mainoksia tehdessä kullekin ehdokkaalle oman numeron, joka näkyy ehdokkaan mainoksessa. Kirjoitamme mainokseen myös ehdokkaan nimen ja piirrämme tai otamme kuvan ehdokkaasta. Lisäksi voimme kirjoittaa tai piirtää ehdokkaan vaaliteemoja eli hänelle tärkeitä asioita vaalimainokseen. Voimme pohtia mahdollista kohderyhmää ja sitä, millainen mainos vetoaisi juuri meidän ehdokkaamme kohderyhmään. Voimme myös miettiä mahdollisia iskulauseita ja sitä, millaiset huudahdukset jäisivät ihmisten mieleen. Mainoksen formaatti voi olla mikä vain: esimerkiksi juliste, lappunen, snapchat tai meemi. Paperisen mainoksen koristeluun voimme käyttää esimerkiksi tusseja, tarroja ja muita askartelutarvikkeita.

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ryhmä järjestää omat vaalit esimerkiksi viikkokokouksessa. Ryhmäläiset voivat äänestää esimerkiksi retken ruokalistasta, seuraavaksi tehtävästä taitomerkistä tai seuraavan kokouksen ohjelmasta.

Vaalien ohjeet:

  1. Ryhmä valitsee aiheen, josta äänestää.
  2. Ryhmäläiset jakaantuvat pienryhmiin, ja päättävät pienryhmän kesken oman kantansa äänestettävään asiaan liittyen. Kaikki pienryhmät myös valitsevat keskuudestaan edustajan vaalipaneelia varten.
  3. Vaalipaneelissa pienryhmien edustajat esittelevät oman vartionsa ehdotuksen perusteluineen muulle ryhmälle. Ryhmänjohtaja voi toimia paneelin keskustelunjohtajana ja jakaa puheenvuoroja muille ryhmäläisille, jotka voivat esittää kysymyksiä.
  4. Lopuksi ryhmä järjestää suljetun lippuäänestyksen, jossa halukkaat ryhmäläiset voivat vuorotellen toimia vaalivirkailijoina johtajien avustuksella.
  5. Vaalitulosten julkistamisen jälkeen ryhmä nauttii vaalimehut tai -kaakaot! Vaalikahvit järjestämällä ryhmä saa samalla tehtyä myös tehtävän numero 10: “osallistun vaalikahveihin”.

Ryhmä keskustelee vaalikahvien yhteydessä erilaisista äänestystavoista. Ryhmänjohtaja voi kertoa, että äsken toteutetussa suljetussa lippuäänestyksessä on kyse salaisesta vaalitavasta, sillä äänestäneet eivät tiedä toistensa vastauksia. Vastaavasti avoimessa äänestyksessä kaikkien vastaukset olisivat julkisia (esimerkiksi käsiäänestys silmät auki). Ryhmänjohtaja voi myös kertoa, että myös kuntavaaleissa käytetään suljettua lippuäänestystä. Ryhmänjohtaja voi kertoa ryhmäläisille myös esimerkiksi ennakkoäänestyskäytännöstä.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä järjestää omat vaalit esimerkiksi viikkokokouksessa. Ryhmä voi äänestää esimerkiksi kauden viimeisen kokouksen ohjelmasta tai leivontakokouksen resepteistä. Ryhmä voi myös leikkimielisesti äänestää johonkin ryhmäläisille tärkeään teemaan liittyvästä päätöksestä, kuten politiikasta tai ympäristöasioista. Ryhmä muistaa valita aiheen, josta kaikki ryhmäläiset tietävät jotain, ja johon kaikilla on jotain sanottavaa.

Vaalien ohjeet:

  1. Ryhmä valitsee aiheen tai asian, josta äänestetään.
  2. Ryhmäläiset jakaantuvat pienryhmiin, ja päättävät pienryhmän kesken oman ehdotuksensa äänestettävään asiaan liittyen. Kaikki pienryhmät myös valitsevat keskuudestaan edustajan vaalipaneelia varten.
  3. Vaalipaneelissa jokaisen pienryhmän edustajat esittelevät oman ryhmänsä ehdotuksen ja perustelevat sen muille ryhmille. Johtaja tai joku osallistujista voi toimia paneelin keskustelunjohtajana ja jakaa puheenvuoroja muille ryhmäläisille, jotka voivat esittää kysymyksiä.
  4. Lopuksi ryhmä järjestää yhdessä suljetun lippuäänestyksen, jossa halukkaat ryhmäläiset voivat vuorotellen toimia vaalivirkailijoina.
  5. Vaalitulosten julkistamisen jälkeen ryhmä nauttii vaalikahvit, -mehut tai -kaakaot!

Ryhmä voi toteuttaa aktiviteetin myös järjestämällä “varjovaalit” eli valitsemalla oman kuvitteellisen kunnanvaltuuston. Varjovaaleissa puolet ryhmästä voi ensin olla ehdokkaita ja puolet äänestäjiä, ja ensimmäisten vaalien jälkeen ryhmäläiset voivat vaihtaa rooleja. Ryhmäläiset voivat olla ehdolla omana itsenään, tai valita itselleen roolihahmot. Roolihahmo voi olla jokin kuvitteellinen henkilö tai vaikka ideaaliehdokkaanne. Oman varjovaaliehdokkaan luomisessa ryhmäläiset voivat hyödyntää tehtävää 7: “Askartelen vaalimainoksen” siten, että ryhmäläiset valitsevat ehdokkaaksi henkilön joka esiintyy ryhmän tekemissä vaalimainoksissa.

Varjovaalien ohjeet:

  1. Ryhmäläiset valitsevat itselleen ehdokkaan. Ehdokas voi olla ryhmäläinen itse tai esimerkiksi joku kuvitteellinen henkilö.
  2. Ryhmäläiset valitsevat ehdokkaalleen äänestysnumeron, tärkeimmät vaaliteemat ja iskulauseet. Näiden keksimisessä ryhmäläisiä voi auttaa aktiviteetti 7: ”Askartelen vaalimainoksen”.
  3. Ryhmä järjestää vaalitorin. Vaalitorilla jokainen ehdokas voi esitellä omia vaaliteemojaan ja vaalimainostaan äänestäjille. Äänestäjät eli toinen puolikas ryhmäläistä kiertää ehdokkaiden pisteitä ja kyselee heidän vaaliteemoistaan ja tavoitteistaan.
  4. Ryhmä järjestää vaalipaneelin. Johtaja tai joku osallistujista voi toimia paneelin keskustelunjohtajana ja jakaa puheenvuoroja muille ryhmäläisille, jotka voivat esittää kysymyksiä ehdokkaille. Ehdokkaat vastaavat kysymyksiin ja perustelevat vastauksensa mahdollisimman hyvin.
  5. Lopuksi ryhmä järjestää suljetun lippuäänestyksen, jossa äänestäjät äänestävät valitsemaansa ehdokasta. Ryhmä muistaa laittaa esille jokaisen ehdokkaan numeron. Vaalien vaalivirkailijana voi toimia ryhmänjohtaja tai halukas ryhmäläinen. Ryhmä voi myös pyytää toisen ryhmän johtajaa tai muuta paikalla olevaa lippukuntalaista toimimaan vaalivirkailijana.
  6. Vaalitulosten julkistamisen jälkeen ryhmä nauttii vaalikahvit, -mehut tai -kaakaot!
  7. Jos ryhmäläiset haluavat, niin tässä vaiheessa he voivat vaihtaa rooleja ja järjestää vaalit uudestaan niin, että ehdokkaat ovatkin tällä kertaa äänestäjiä ja äänestäjät ehdokkaita.

Ryhmä keskustelee vaalikahvien yhteydessä tai tehtävän jälkeen erilaisista äänestys- ja vaalitavoista. Ryhmä selvittää vastaukset seuraaviin kysymyksiin keskustelemalla tai internetin avulla:

  • Mikä on salainen äänestystapa?
  • Mitä avoimella äänestystavalla tarkoitetaan?
  • Kumpaa näistä ryhmän omissa vaaleissa toteutettu suljettu lippuäänestys edustaa?
  • Mikä on vaalitapa?
  • Mitä suhteellisella vaalitavalla tarkoitetaan?
  • Mitä vaalitapaa kuntavaaleissa käytetään?
  • Mikä on D’Hondtin menetelmä?
  • Missä Suomen vaaleissa D’Hondtin menetelmää käytetään?

VAELTAJAT, AIKUISET: 

Järjestämme omat vaalit esimerkiksi johtajiston tapaamisessa. Äänestämme jostain yhdessä sovitusta ja meille tärkeästä aiheesta. Vaalipaneelissa muistamme perusteella mielipiteemme kattavasti ja haastaa muita osallistujia samaan.

Vaalien ohjeet:

  1. Valitsemme aiheen, josta äänestämme.
  2. Jakaannumme pienryhmiin ja päätämme ryhmän kesken oman ehdotuksemme äänestettävään asiaan liittyen. Pienryhmissä valitsemme myös edustajan vaalipaneeliin.
  3. Vaalipaneelissa jokaisen pienryhmän edustajat esittelevät oman ryhmän ehdotuksen ja perustelevat sen muille ryhmille. Johtaja tai joku osallistujista voi toimia paneelin keskustelunjohtajana ja jakaa puheenvuoroja muille ryhmäläisille, jotka voivat esittää kysymyksiä.
  4. Järjestämme lopuksi suljetun lippuäänestyksen, jossa halukkaat voivat vuorotellen toimia vaalivirkailijoina.
  5. Vaalitulosten julkistamisen jälkeen voimme nauttia vaalikahvit, -mehut tai -kaakaot!

Voimme toteuttaa aktiviteetin myös järjestämällä “varjovaalit” eli valitsemalla ryhmällemme oman kuvitteellisen kunnanvaltuuston. Varjovaaleissa puolet ryhmästä voi ensin olla ehdokkaita ja puolet äänestäjiä, ja ensimmäisten vaalien jälkeen voimme vaihtaa rooleja. Voimme olla ehdolla omana itsenämme, tai valita itsellemme roolihahmot. Roolihahmo voi olla jokin kuvitteellinen henkilö tai vaikka ideaaliehdokkaamme. Oman varjovaaliehdokkaan luomisessa voimme hyödyntää tehtävää 7: “Askartelen vaalimainoksen” siten, että valitsemme ehdokkaaksi henkilön joka esiintyy tekemässämme vaalimainoksessa.

Varjovaalien ohjeet:

  1. Valitsemme itsellemme ehdokkaan. Ehdokas voi olla joko osallistuja itse tai joku kuvitteellinen henkilö.
  2. Valitsemme ehdokkaallemme äänestysnumeron, tärkeimmät vaaliteemat ja iskulauseet. Näiden keksimisessä voi auttaa aktiviteetti 7: ”Askartelen vaalimainoksen”.
  3. Järjestämme vaalitorin. Vaalitorilla jokainen ehdokas voi esitellä omia vaaliteemojaan ja vaalimainostaan äänestäjille. Äänestäjät eli toinen puolikas ryhmäläistä kiertävät ehdokkaiden pisteitä ja kyselevät heidän vaaliteemoistaan ja tavoitteistaan.
  4. Järjestämme vaalipaneelin. Johtaja tai joku osallistujista voi toimia paneelin keskustelunjohtajana ja jakaa puheenvuoroja muille ryhmäläisille, jotka voivat esittää kysymyksiä ehdokkaille. Ehdokkaiden tehtävä on vastata kysymyksiin ja perustella vastauksensa mahdollisimman hyvin.
  5. Järjestämme lopuksi suljetun lippuäänestyksen, jossa äänestäjät äänestävät valitsemaansa ehdokasta. Muistamme ensin laittaa esille jokaisen ehdokkaan vaalinumeron. Vaalivirkailijana voi toimia ryhmänjohtaja tai halukas ryhmäläinen. Voimme myös pyytää toisen ryhmän johtajaa tai muuta paikalla olevaa lippukuntalaista toimimaan vaalivirkailijana.
  6. Vaalitulosten julkistamisen jälkeen voimme nauttia vaalikahvit, -mehut tai -kaakaot!
  7. Jos haluamme, niin voimme tässä vaiheessa vaihtaa rooleja ja järjestää vaalit uudestaan niin, että ehdokkaat ovatkin tällä kertaa äänestäjiä ja äänestäjät ehdokkaita.

Voimme keskustella vaalikahvien yhteydessä tai tehtävän tekemisen jälkeen erilaisista äänestys- ja vaalitavoista seuraavien kysymysten avulla:

  • Pitäisikö lippukunnan kokouksissa mielestänne käyttää avointa vai salaista äänestystapaa?
  • Mitä mieltä olemme sähköisestä äänestämisestä? Voisiko se onnistua esimerkiksi kuntavaaleissa?
  • Perehdymme enemmistövaalitapaan ja suhteelliseen vaalitapaan. Kumpi on mielestämme parempi?
  • Miten D’Hondtin menetelmä toimii? Suosiiko se tiettyjä osapuolia?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

TA: Yhteiskuntasuhde-tarppo, Yhteiskunta-suuntaus, partio-ohjelma.fi
SA: Maailmankatsomusta muodostamassa, ennakkoluulot, partio-ohjelma.fi

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ennen varsinaista kuntavaalipäivää ryhmänjohtaja voi viedä ryhmäläiset tutustumaan johonkin ennakkoäänestyspaikkaan. Vierailusta on hyvä ilmoittaa esimerkiksi vaalivirkailijoille etukäteen, jolloin ryhmänjohtaja voi sopia myös mahdollisesta äänestyspaikan esittelystä. Jos vierailu ennakkoäänestyspaikalla ei onnistu, niin ryhmä voi tutustua äänestämiseen myös videoiden avulla, joita johtaja voi näyttää ryhmälle tietokoneelta. Esimerkiksi YouTubesta löytyy äänestämistä esitteleviä videoita hakusanoilla “äänestäminen" ja  “kuntavaalit”. Äänestyspaikkoihin ja äänestämiseen tutustumisen jälkeen ryhmä keskustelee yhdessä äänestämisestä ja sen merkityksestä. Apuna ryhmä voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

  • Miksi äänestyspaikalla on puisia pömpeleitä?
  • Voiko äänestäjä piirtää äänestyslipukkeeseen hymynaamoja?
  • Saavatko äänestäjät kysyä toisiltaan, keitä ovat äänestäneet?
  • Mistä kuntavaaleissa äänestetään?
  • Kuka saa äänestää kuntavaaleissa?
  • Onko kaikkien aikuisten pakko äänestää?
  • Miksi aikuiset käyvät äänestämässä?

Extra: Ryhmänjohtaja voi myös kannustaa ryhmäläisiä lähtemään mukaan, kun omat vanhemmat tai muut tutut aikuiset käyvät äänestämässä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikilla ryhmäläisillä ei välttämättä ole mahdollisuutta tähän. Tämä osa tehtävästä ei ole siis pakollinen, vaikka sitä voikin ryhmäläisille ehdottaa.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Tarpoja tai samoaja lähtee mukaan äänestämään esimerkiksi vanhempien tai muiden partiolaisten kanssa, vaikka ei itse saisi äänestää. Jos omista tutuista ei löydy sopivaa seuraa äänestyspaikalle, voidaan lippukunnassa sopia että aikuis- tai vaeltajaporukka ottaa halukkaita samoajia ja tarpojia mukaan äänestysreissulle. Äänestyspaikalla tarpojat ja samoajat voivat havainnoida ympäristöä ja pohtia äänestysprosessin etenemistä. Täysi-ikäiset samoajat käyvät äänestämässä esimerkiksi vanhempien, partioporukan tai kavereiden kanssa. Äänestyspaikkaan tutustumisen ja äänestämisen jälkeen ryhmä keskustelee yhdessä äänestämisestä ja sen merkityksestä.

Keskustelun apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä on vaalisalaisuus ja mihin sitä tarvitaan?
  • Onko äänestäminen vapaaehtoista?
  • Miksi ihmiset käyvät äänestämässä? Millaisia syitä heillä voi olla?
  • Jotkut eivät käy äänestämässä, mitä syitä heillä voi olla?
  • Miksi äänestysikäraja on 18 vuotta? Pitäisikö sitä laskea tai nostaa?

VAELTAJAT, AIKUISET:

Käymme äänestämässä partioporukan, vanhempien tai kavereiden kanssa. Alle 18-vuotias vaeltaja voi lähteä muiden seuraksi äänestyspaikalle, vaikka ei itse saa vielä äänestää. Äänestyspaikkaan tutustumisen ja äänestämisen jälkeen keskustelemme  yhdessä äänestämisestä ja sen merkityksestä. Apuna voimme käyttää seuraavia kysymyksiä:

  • Onko äänestäminen mielestämme vaikeaa?
  • Miksi ihmiset käyvät äänestämässä? Mitä syitä keksimme?
  • Jotkut eivät käy äänestämässä, mitä syitä keksimme äänestämättömyydelle?
  • Miksi äänestysikäraja on 18 vuotta? Pitäisikö sitä mielestämme laskea tai nostaa?
  • Miksi äänestyspaikalla ei saa kuvata?
  • Olisiko äänestyspakko mielestämme hyvä vai huono asia?
  • Pitäisikö äänestämisestä saada jokin palkinto?
  • Onko äänestäminen jokaisen kansalaisen velvollisuus?
  • Onko parempi jättää äänestämättä vai äänestää tyhjää?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT, TARPOJAT:

Tämän aktiviteetin ryhmä voi toteuttaa esimerkiksi niin, että ryhmän viikkokokouksessa järjestettyjen vaalien jälkeen pidetään vaalikahvit, joissa jokaiselle osallistujalle tarjotaan esimerkiksi mehua ja pullaa. Ryhmä voi pitää vaalikahvit myös ennakkoäänestyspaikkaan tutustumisemme jälkeen, mikäli tällainen vierailu saadaan järjestettyä. Vaalikahvien yhteydessä ryhmäläiset voivat keskustella siitä, miten äänestäminen viikkokokousvaaleissa sujui, ja mitä vaihtoehtoa kukin äänesti. Ryhmänjohtajan on hyvä kertoa osallistujille vaalisalaisuudesta ja muistuttaa ryhmäläisiä siitä, että jokainen äänestäjä saa itse valita, kertooko valinnastaan muille vai ei.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Äänestyspaikkaan tutustumisen tai äänestämisen jälkeen tarpojat tai samoajat voivat käydä yhdessä vaalikahveilla. Vaalikahveille voivat osallistua kaikki äänestyspaikalla mukana olleet: vaalikahvittelu ei edellytä äänestämistä, sillä esimerkiksi alaikäiset eivät saa äänestää. Vaalikahvien yhteydessä ryhmäläiset voivat keskustella äänestämisestä, mutta äänestykseen liittyvistä asioista keskusteltaessa on hyvä muistaa vaalisalaisuuden periaate.

VAELTAJAT, AIKUISET:

Äänestämisen tai äänestyspaikkaan tutustumisen jälkeen voimme käydä yhdessä vaalikahveilla. Vaalikahveille voivat osallistua kaikki äänestyspaikalla mukana olleet: vaalikahvittelu ei edellytä äänestämistä. Vaalikahvien yhteydessä voimme keskustella äänestämisestä, mutta äänestykseen liittyvistä asioista keskusteltaessa on hyvä muistaa vaalisalaisuuden periaate.

SUDENPENNUT, SEIKKAILIJAT:

Ryhmä julkaisee sosiaalisessa mediassa kuntavaaleihin liittyvää sisältöä. Ryhmän tulee liittää postaukseen tunnisteet #partiolainenvaikuttaa, #partioscout ja #vaali pöllö. Postauksessa voi käyttää myös kuntavaalien omaa tunnistetta #kuntavaalit2021 sekä oman lippukunnan tai ryhmän tunnisteita. Ryhmä muistaa kertoa kuvatekstissä, mitä julkaisussa tapahtuu! Julkaisu voi olla esimerkiksi kuva tai video ryhmän kokouksesta, jossa tehdään Vaalipöllö-merkin tehtäviä. Jos ryhmä saa kuntavaaliehdokkaan vierailulle kokoukseen, niin voi tältä myös kysyä yhteiskuvaa. Tällöin on tärkeää, että ryhmä pyytää luvan kuvan julkaisemiseen tapaamaltaan ehdokkaalta. Ryhmä voi julkaista tekemänsä some-julkaisun esimerkiksi lippukunnan tai jonkun ryhmänjohtajan some-tilillä.

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä julkaisee sosiaalisessa mediassa kuntavaaleihin liittyvää sisältöä. Ryhmä liittää postaukseen tunnisteet #partiolainenvaikuttaa, #partioscout ja #vaali pöllö. Postauksessa voi käyttää myös kuntavaalien omaa tunnistetta #kuntavaalit2021 sekä oman lippukunnan tai ryhmän tunnisteita. Ryhmä muistaa kertoa kuvatekstissä mitä postauksessa tapahtuu! Ryhmä voi tehdä postauksen esimerkiksi jonkun ehdokkaan vaalitilaisuudesta tai kuntavaalipaneelista. Postaus voi myös olla kuva tai video ryhmän kokouksesta, jossa tehdään Vaalipöllö-merkin tehtäviä. Ryhmä muistaa pyytää luvan julkaisemiseen postauksessa esiintyviltä. Ryhmäläiset voivat julkaista postauksen esimerkiksi lippukunnan, oman ryhmän tai jonkun ryhmän jäsenen some-tilillä.

VAELTAJAT, AIKUISET:

Julkaisemme kuntavaaleihin liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa. Some-postaus voi olla esimerkiksi kuva, video tai vaikkapa yhteinen selfie. Liitämme postaukseen tunnisteet #partiolainenvaikuttaa, #partioscout ja #vaali pöllö. Voimme käyttää myös kuntavaalien omaa tunnistetta #kuntavaalit2021 sekä oman lippukuntamme tai ryhmämme tunnisteita. Muistamme myös kertoa kuvatekstissä, mitä postauksessamme tapahtuu! Postauksen voimme tehdä esimerkiksi kuntavaalipaneelista tai yhteisestä äänestysreissusta. Myös vaalikahveilta tai ryhmän omasta kuntavaali-aiheisesta kokouksesta saamme oivaa kuvamateriaalia. Muistamme kuitenkin pyytää luvan julkaisemiseen postauksessa esiintyviltä. Voimme julkaista postauksen esimerkiksi lippukunnan, oman ryhmämme tai jonkun ryhmän jäsenen some-tilillä.

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

TA: Yhteiskunta-tarppo, mediavastuu, partio-ohjelma.fi

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmäläiset etsivät netistä kuntavaaleihin liittyvä vaalikoneen ja kokeilevat millaisia tuloksia siitä saa. Ryhmäläiset muistavat antaa toisten vastata rauhassa ja keskittyvät myös itse vastaamaan huolella, näin ryhmä saa tehtävästä enemmän irti. Jos joku ryhmäläinen ei ymmärrä jotakin kysymystä, niin hän voi pyytää muita ryhmäläisiä tai ryhmän johtajaa selventämään asiaa. Kun jokainen on rauhassa vastannut kysymyksiin, ryhmä keskustelee tuloksista esimerkiksi alla olevien kysymysten avulla. Ryhmä ottaa huomioon sen, että kenenkään ei ole pakko kertoa vastauksiaan tai mielipiteitään.

Kysymyksiä keskustelua varten:

  • Millaisia ehdokkaita vaalikone ehdotti ryhmäläisille?
  • Olivatko ryhmäläiset yllättyneitä ehdotuksista?
  • Saivatko ryhmäläiset samoja ehdokkaita?
  • Oliko joku vaalikoneen ehdottamista ehdokkaista ryhmäläisille ennestään tuttu?
  • Mistä puolueista vaalikoneen ehdottamat ehdokkaat olivat?
  • Oliko ehdotuksissa enimmäkseen saman puolueen ehdokkaita vai erilaisia ehdokkaita erilaisista puolueista?
  • Olivatko kysymykset ryhmäläisten mielestä vaikeita?
  • Oliko jokin kysymys vaikea ymmärtää?
  • Äänestäisivätkö ryhmäläiset vaalikoneen ehdottamaa ehdokasta vai valitsisivatko he oman ehdokkaansa jollakin muulla perusteella?

VAELTAJAT, AIKUISET:

Teemme valitsemamme vaalikoneen ja keskustelemme tuloksista yhdessä. Voimme myös jakaa osallistujille eri vaalikoneet ja verrata tulosten lisäksi myös erilaisia vaalikoneita keskenään. Keskustelussa voimme käyttää apuna alla olevia kysymyksiä. Voimme keskustella myös vaalikoneiden merkityksestä varsinaista äänestyspäätöstä ajatellessa ja pohtia, onko itsellemme ehdotettu ehdokas arvoihimme sopiva. Voimme myös miettiä, minkä vaalikoneen koemme olevan luotettavin ja keskustella myös siitä, ehdottiko kone meille ehdokasta, jota voisimme oikeasti äänestää.

Kysymyksiä keskustelua varten:

  • Millaisia ehdokkaita vaalikone ehdotti meille?
  • Olimmeko yllättyneitä ehdotuksista?
  • Saimmeko muiden ryhmäläisten kanssa samoja ehdokkaita?
  • Oliko joku vaalikoneen meille ehdottamista ehdokkaista ennestään tuttu?
  • Mistä puolueista meille ehdotetut ehdokkaat olivat?
  • Oliko ehdotuksissa enimmäkseen saman puolueen ehdokkaita vai erilaisia ehdokkaita erilaisista puolueista?
  • Olivatko kysymykset mielestämme vaikeita?
  • Oliko jokin kysymys vaikea ymmärtää?
  • Äänestäisimmekö vaalikoneen ehdottamaa ehdokasta vai valitsisimmeko oman ehdokkaamme jollakin muulla perusteella?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä selvittää missä ja milloin eri ehdokkaat ovat tavattavissa ryhmäläisten omalla paikkakunnalla. Ryhmä muistaa, että vaalitilaisuuksia on monenlaisia, ehdokas voi olla tavattavissa puolueen vaalikojulla tai esiintyä paikkakunnan kauppakeskuksessa. Vaalitilaisuuksia on myös eri kokoisia: vaalikoju kunnan torilla on yhtä lailla vaalitilaisuus kuin monen ehdokkaan tapahtuma. Ryhmä huomaa, että isossa tilaisuudessa ehdokas ei välttämättä ehdi juttelemaan juuri oman ryhmänne kanssa, ja että puolueiden vaalikojuilla ei aina ole tavattavissa kaikkia ehdokkaita. Ryhmäläiset pohtivat yhdessä, mitkä tilaisuudet heitä erityisesti kiinnostavat, mutta ryhmä yrittää myös löytää eri puolueiden tilaisuuksia.

Ryhmä valitsee tutussa, lähellä olevassa tai muuten sopivassa paikassa olevia tilaisuuksia ja lähtee yhdessä tutustumaan ehdokkaisiin. Ryhmä vierailee vähintään kahden eri ehdokkaan tilaisuudessa. Ryhmäläiset yrittävät päästä juttelemaan ehdokkaiden kanssa, kertovat heille partiotoiminnasta ja esittävät kysymyksiä itselleen tärkeistä aiheista. Ryhmäläiset voivat myös kysyä ehdokkailta partion kuntavaalitavoitteista ja siitä, ajaisivatko ehdokkaat näitä tavoitteita jos heidät valittaisiin valtuustoon. Ryhmä voi tätä varten etukäteen tutustua partion kuntavaalitavoitteisiin aktiviteetin numero 4: “Tutustun partioehdokkaat.fi -sivustoon” avulla. Partion kuntavaalitavoitteet ryhmäläiset voivat lyhyesti esitellä ehdokkaille sivustolta löytyvän Ehdokkaan taulun avulla.

VAELTAJAT, AIKUISET:

Selvitämme missä ja milloin eri ehdokkaat ovat tavattavissa paikkakunnallamme. Pohdimme, mitkä tilaisuudet meitä erityisesti kiinnostavat, mutta yritämme myös löytää eri puolueiden tilaisuuksia. Valitsemme teitä kiinnostavat tilaisuudet ja lähdemme yhdessä tutustumaan ehdokkaisiin. Vierailemme vähintään kahden eri ehdokkaan tilaisuudessa. Yritämme päästä juttelemaan ehdokkaiden kanssa ja kertomaan heille partiotoiminnast a tai esittämään kysymyksiä meille tärkeistä aiheista. Voimme myös kysyä ehdokkailta partion kuntavaalitavoitteista ja siitä, ajaisivatko ehdokkaat näitä tavoitteita jos heidät valittaisiin valtuustoon. Tutustumme tätä varten partion kuntavaalitavoitteisiin aktiviteetin numero 4: “Tutustun partioehdokkaat.fi -sivustoon” avulla. Partion kuntavaalitavoitteet ryhmäläiset voivat lyhyesti esitellä ehdokkaille sivustolta löytyvän Ehdokkaan taulun avulla.

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

TA: Kaupunkitarppo, kotiseutu, partio-ohjelma.fi
Yhteiskunta-tarppo, vaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
SA: Osana yhteiskuntaa, kotikunnassa vaikuttamassa, partio-ohjelma.fi
VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen, kuntavaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
Vaikutan ympäristöön, minä ympäristöesimerkkinä, partio-ohjelma.fi

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Ryhmä selvittää missä ja milloin ryhmäläisten omalla paikkakunnalla järjestetään kuntavaalipaneeleja. Ryhmä valitsee omiin aikatauluihinsa sopivan paneelin ja lähtee yhdessä seuraamaan sitä. Ennen paneelia ryhmäläiset miettivät esimerkiksi viikkokokouksessa sopivia kysymyksiä, joita panelisteille voisi esittää. Paneelin jälkeen ryhmä keskustelee yhdessä kokemuksesta ja pohtii esimerkiksi sitä, kuka paneeliin osallistuneista ehdokkaista esiintyi parhaiten.

Tehtävän voi tehdä myös etänä, jos jokin ryhmän kotikunnassa järjestetyistä paneeleista striimataan nettiin tai siitä on katsottavissa tallenne. Ryhmä voi myös katsoa vaalitentin, johon puolueiden puheenjohtajat osallistuvat. Vaalipaneelin tai –tentin ryhmä voi katsoa joko yhdessä esimerkiksi viikkokokouksessa kololla, yhdessä jonkun ryhmäläisen luona tai kotona. Katsoessaan paneelia ryhmäläiset kirjoittavat muistiin erityisen kiinnostavia kohtia paneelin sisällöstä, osallistujien esiintymisestä tai muista mielenkiintoisista asioista. Ryhmä purkaa kerätyt ajatukset yhdessä esimerkiksi viikkokokouksessa ja keskustelee siitä, millaisia ajatuksia paneeli herätti. Alla apukysymyksiä keskusteluun:

  • Millaisen mielikuvan ryhmäläiset saivat ehdokkaista? Oliko joku hymyilevä? Entä ärtynyt?
  • Kuka ehdokkaista oli paras esiintyjä?
  • Kuka toi asiansa parhaiten esille?
  • Käsiteltiinkö paneelissa ryhmäläisiä kiinnostavia aiheita?
  • Hermoistuiko tai korottiko joku ehdokas ääntään?
  • Oliko jonkin ehdokkaan puhe epäselvää tai monimutkaista?
  • Oliko keskustelussa jokin kohta, jota ryhmäläiset eivät ymmärtäneet?

VAELTAJAT, AIKUISET:

Lähdemme porukalla seuraamaan kuntavaalipaneelia. Ennen paneelia kannattaa kirjoittaa ylös yhdessä mietittyjä kysymyksiä, joita voisimme esittää panelisteille. Pohdimme paneelin jälkeen, osallistuiko paneeliin meihin vetoavia ehdokkaita. Entä vaikuttiko joku paneeliin osallistunut ehdokas juuri itsellemme sopivalta? Keskustelemme myös panelistien esiintymisestä ja siitä, miten jo valmiiksi tutut ehdokkaat suoriutuivat paneelista.

Tehtävän voi tehdä myös etänä, jos jokin kunnassamme järjestetyistä paneeleista striimataan nettiin tai siitä on katsottavissa tallenne. Voimme myös katsoa esimerkiksi vaalitentin, johon puolueiden puheenjohtajat osallistuvat. Katsoessamme paneelia kirjoitamme muistiin erityisen kiinnostavia kohtia paneelin sisällöstä ja esimerkiksi osallistujien esiintymisestä. Lopuksi puramme keräämämme ajatukset yhdessä ja keskustelemme siitä, millaisia ajatuksia paneeli herätti meissä. Alla apukysymyksiä keskusteluun:

  • Millaisen mielikuvan saimme ehdokkaista? Oliko joku hymyilevä? Entä ärtynyt?
  • Kuka ehdokkaista oli paras esiintyjä?
  • Kuka toi asiansa parhaiten esille?
  • Käsiteltiinkö paneelissa meitä kiinnostavia aiheita?
  • Hermoistuiko tai korottiko joku ehdokas ääntään?
  • Oliko jonkin ehdokkaan puhe epäselvää tai monimutkaista?
  • Oliko keskustelussa jokin kohta, jota emme ymmärtäneet?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

TA: Kaupunkitarppo, kotiseutu, partio-ohjelma.fi
Yhteiskunta-tarppo, vaikuttaminen, partio-ohjelma.fi
SA: Osana yhteiskuntaa, kotikunnassa vaikuttamassa, partio-ohjelma.fi
VA: Vaikuttaminen, äänestäminen, partio-ohjelma.fi
Vaikutan ympäristöön, minä ympäristöesimerkkinä, partio-ohjelma.fi

TARPOJAT, SAMOAJAT:

Tarpoja- tai samoajaryhmä voi toteuttaa retkivaltuuston oman ikäkautensa retkellä niin, että kaikista retkelle osallistuvista valitaan vaaleilla retkivaltuuston pääsevät. Jos kaikki haluavat päästä mukaan, niin vaaleja voidaan järjestää useammat, esimerkiksi niin, että jokaisen ruokailun yhteydessä valitaan uudet retkivaltuuston edustajat. Retkenjohtajan on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki halukkaat pääsevät olemaan retkivaltuustossa.

Koko lippukunnan retkellä voidaan toimia esimerkiksi niin, että retkeä johtavat vaeltajat ja aikuiset toteuttavat retkivaltuuston osana tarpojien ja/tai samoajien retken ohjelmaa. Tällöin on jälleen tärkeää huolehtia siitä, että vaikka kaikki eivät olisi valtuutettuja samaan aikaan, niin jokainen halukas kuitenkin pääsisi kokeilemaan valtuutettuna toimimista.

VAELTAJAT, AIKUISET:

Vaeltaja- tai aikuisryhmän retkellä voimme toteuttaa retkivaltuuston niin, että vaaleissa ovat ehdolla kaikki retkelle osallistuvat. Jos kaikki haluavat päästä mukaan niin voimme järjestää useammat vaalit, esimerkiksi niin, että jokaisen ruokailun yhteydessä valitsemme uudet retkivaltuuston edustajat. Muistamme huolehtia siitä, että kaikki halukkaat pääsevät olemaan retkivaltuustossa.

Koko lippukunnan retkellä voimme toteuttaa retkivaltuuston tarpoja- ja samoajaikäisille osana näiden ikäkausien ohjelmaa. Tällöin meidän on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että vaikka kaikki eivät olisi valtuutettuja samaan aikaan, niin jokainen halukas kuitenkin pääsisi kokeilemaan valtuutettuna toimimista.

Retkivaltuuston ohje:

Ryhmäläiset järjestävät retkivaltuuston ryhmän tai lippukunnan retkellä. Retken alussa tai ennakkoillassa järjestetään valtuustovaalit, joissa retken osallistujat ovat ehdolla. Vaaleilla valittu valtuusto osallistuu retken käytännön järjestelyihin retken johtajien opastuksella. Retkenjohtaja voi antaa retkivaltuustolle päätösvaltaa esimerkiksi ruokalistan tai iltanuotion laulujen osalta. Retkellä osallistujat voivat myös järjestää kysymyspaneelin, jossa retkivaltuuston jäsenten tulee perustella tehtyjä päätöksiä muille retkeläisille. Lopuksi osallistujat keskustelevat yhdessä siitä, miltä vaalit ja päätöksenteko tuntuivat.

Apukysymyksiä keskusteluun:

  • Millä perusteella äänestit ehdokastasi?
  • Miltä tuntui tulla valituksi tai olla tulematta valituksi?
  • Onko tehokkaampaa, että vartio saa itse päättää omista asioistaan, kuin että koko lippukunta päättää kaikkien ryhmien asioista?
  • Käyttikö retkivaltuusto päätösvaltaansa väärin?

Vastaavat aktiviteetit Partio-ohjelmassa:

TA: Yhteiskuntasuhde-tarppo, Yhteiskunta-suuntaus, partio-ohjelma.fi

Tehtävän purkukeskustelun tarkoitus on tarjota osallistujille paikka kertoa niistä ajatuksista ja tunteista, joita tehtävä herätti. Lisäksi keskustelun ohjaajalla on tuhannen taalan paikka antaa osallistujille malli siihen, miten yhteiskunnallista keskustelua käydään asiallisesti ja kunnioittavasti.

Roolipelien alku

Ennen roolipelin aloittamista osallistujia voi olla hyvä lämmitellä leikillä, joka siirtää porukan leikin maailmaan ja ohjaa kohti päivän aihetta. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi tuttu leikki, jota on muokattu aiheeseen liittyväksi (kuten tässä ohjeessa sudenpennuille suunnattu valtuustohippa, joka on muokattu poliisi ja rosvo -leikistä).
Muistuta alussa, että roolipeli on vain leikkiä: eläytyä saa, mutta on hyvä muistaa olla menemättä henkilökohtaisuuksiin. Ennen leikin alkua sovitaan roolipelin pelisäännöt. Jos tiedät jo etukäteen, että jotkut ryhmän jäsenet saattavat ottaa leikin raskaasti, voi olla hyvä sopia turvasana, jonka sanominen johtaa leikin loppumiseen.

Tehtävän purku

Jos aihe tuntuu liian isolta palalta, pyydä luotsi tai muu aikuinen avuksi tehtävän tekemiseen. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä, jos ryhmässä ei usein keskustella yhteiskunnallisista tai henkilökohtaisista teemoista.

Hyviä keskustelunaloituksia:
1. Miltä harjoitus tuntui? Oliko vaikeaa tai helppoa?
2. Mikä yllätti?
3. Oletko aiemmin kohdannut samankaltaisia tilanteita? Millaisia?
4. Millaisia ajatuksia tehtävä herätti?
5. Saitko uusia näkökulmia vaikuttamiseen, päätöksentekoon tai vaaleihin liittyen?
6. Vaikuttaako tämä toimintaasi jatkossa? Miksi, miksi ei?

Purkuvaiheessa kannattaa antaa tilaa keskustelulle ja odottaa, että kaikki halukkaat uskaltavat avata suunsa. Jos huomaat, että joku ryhmäläisistä ei meinaa uskaltaa puhua, voit lempeästi rohkaista kysymällä, mitä hänellä on mielessä. Kuuntele, mitä osallistujat sanovat, tekemättä olettamuksia ihmisten taustoista tai sitoumuksista.

Keskustelun ohjaajan on hyvä olla mahdollisimman neutraali. Pääsääntöisesti voi olla hyvä häivyttää oma mahdollinen puoluekanta, jotta osallistujat kokevat helpommaksi ilmaista omia näkemyksiään. Voi kuitenkin olla, että omien ajatusten ja arvojen jakaminen madaltaa osallistujien kynnystä kommentoida.

Jos joukossa on vahvoja kantoja, keskustelijaa voi haastaa näkemään asia toisestakin näkökulmasta. Toisaalta, jos vahvan kannan keskustelija ei osaa perustella näkökulmaansa, koeta auttaa häntä sanoittamaan mielipidettään.

On tärkeää, ettei osallistujien kantoja tyrmätä tai teilata. Jos muut osallistujat käyttäytyvät epäkunnioittavasti toisiaan kohtaan, esimerkiksi haukkumalla muiden mielipiteitä, ohjaajan tulee puuttua käytökseen jämäkästi. Eri mieltä saa olla, mutta keskustelussa tulee pyrkiä käsittelemään asioita ja punnitsemaan niiden eri puolia.