Partio-ohjelma sisältää paljon aktiviteetteja, joiden kasvatustavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kokosimme ainakin osan niistä tänne. Listasta voi hakea aktiviteetteja ikäkauden mukaan. Linkistä pääsee ohjelmasivulle, jossa myös vinkkejä toteutukseen. Joitain vinkkejä olemme koonneet myös suoraan tänne. Vaalipöllö-merkin ohjeet omalla sivullaan.
Sudenpentu tuntee omaa kulttuuritaustaansa. Sudenpentu tutustuu omaan kotipaikkakuntaansa. Valinnaisena askeleena "Käymme tutustumassa kaupungin- tai kunnantaloon" Sudenpentu havaitsee, että rahaa tarvitaan monenlaisessa toiminnassa. Sudenpentu keksii ja arvioi erilaisia varainhankintatapoja. Seikkailija toimii aktiivisesti jonkin yhteisen asian puolesta. Seikkailija oppii löytämään ilon, jota toisen huomioiminen ja auttaminen antaa. Seikkailija osallistuu johonkin paikalliseen tai valtakunnalliseen keräykseen. Seikkailija selvittää yhdessä joukkuueen tai vartion kanssa, mikä on keräyksen tausta ja mihin kohteeseen keräyksen tuotto käytetään. Seikkailija tietää ja tutustuu lippukuntansa taustayhteisöön esimerkiksi yhteisen tapahtuman kautta. Seikkalija ymmärtää itsensä osana lähiyhteisöään ja oivaltaa mahdollisuutensa vaikuttaa. Seikkailija tuntee yhteiskunnan toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Seikkailija tapaa edustajaa kunnasta. Vinkki: Seikkailijat kirjoittavat lakanalle tai isolle paperille erivärisillä tusseilla toiveitaan siitä miten nuoria pitäisi huomioida kunnassa. Onko koulussa jotakin asioita joita pitäisi muuttaa? Voidaanko nuorisotoimea kehittää? Millaiset ovat urheilu- ja ulkoilumahdollisuudet? Voitte kutsua vieraaksi myös nuorisovaltuuston edustajan. Tarpoja vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Hän ymmärtää oman mediavastuunsa. Tarpoja laajentaa maailmankatsomustaan ja kohtaa uusia ihmisiä partiossa sekä partion ulkopuolella. Tarpoja tutustuu erilaisiin medioihin ja niiden tyylillisiin eroihin. Tarpoja miettii miten eri medioissa käsitellään samaa uutista. Tarpoja tuottaa itse sisältöä erilaisiin medioihin ja valitsee uutiselleen sopivan median. Tarpoja tiedostaa hyvän käyttäytymisen merkityksen sosiaalisessa mediassa. Tarpoja ottaa selvää millaisia vaaroja internetin käytössä voi olla. Vinkki: Mielipidekirjoituksen kirjoittaminen, vartion tai lippukunnan sosiaalisessa mediassa kampanjoiminen jonkin tärkeäksi koetun asian puolesta Tarpoja oppii huomaamaan kehittämiskohteita omassa elinympäristössään. Tarpoja kokeilee erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia ja arvioi niiden toimivuutta. Vinkit: Valtuutetun kutsuminen kokoukseen tai retkelle, vaalien aikaan meneminen vaaliteltoille esittämään kysymyksiä ehdokkaille, vierailu jossain kansalaisjärjestössä/järjestön edustajan kutsuminen kokoukseen, Miettiminen mihin asiaan haluaisi omassa kunnassa vaikuttaa ja vaikuttamiskeinojen keksiminen, mielipidekirjoitus Vartio vierailee pelastuslaitoksella, poliisiasemalla, vanhainkodissa, palvelutalossa tai tutustuu paikallisen hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan. Vinkki: Kunnantalolla vierailu, valtuuston kokouksen seuraaminen (paikan päältä tai netistä), valtuutetun tai järjestön edustajan kutsuminen kokoukseen, paikallislehden toimituksessa vierailu, ottaminen selvää, mitä kaikkia järjestöjä omassa kunnassa/kaupunginosassa toimii ja minkä parissa ne työskentelevät, paikalliseen Lions-klubiin tutustuminen jonkin yhteisen tekemisen kautta Tarpoja harjoittelee hyvien töiden tekemistä omassa ympäristössään. Tarpoja huomaa paikkoja, joissa apua tarvitaan ja osaa tarttua toimeen. Vartio osallistuu lippukunnan järjestämiin talkoisiin tai lippukunnan heille antamaan palvelutempaukseen. Vartio miettii jonkin kehittämiskohteen omasta elinympäristöstään ja toimii asian korjaamiseksi tai parantamiseksi. Vartio ottaa selvää miten kotikunnassa voi tehdä aloitteen jonkin asian parantamiseksi. Vinkki: Voitte selailla kuntalaisaloitteita ja miettiä minkälaisen aloitteen itse tekisitte https://www.kuntalaisaloite.fi/fi Tarpoja syventää oman paikkakuntansa kotiseututuntemusta. Hän perehtyy siihen, mitä kaikkia mahdollisuuksia oma paikkakunta tarjoaa. Vinkki: Kotipaikan päättäjät. Vartio kutsuu kunnanjohtajan, kunnanvaltuuston puheenjohtajan tai muun kuntapäättäjän (muista myös nuorisovaltuusto) retkelle tai koloiltaan. Vartio tekee retkestä kirjeen ja kutsun, jonka vie tai lähettää kutsutulle. Retki voi suuntautua vaikkapa lippukunnan kämpälle tai läheiselle laavulle. Vartio kertoo retkellä vieraalle vartiostaan ja lippukunnasta sekä partiotoiminnasta yleisesti. Se voi myös opettaa kunnanjohtajalle jonkin partioon liittyvä taidon esimerkiksi herkullisen jälkiruuan valmistamisen nuotiolla. Tarpoja harjoittelee hoitamaan itselleen aikaisemmin vieraita asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteydenotot eri tahoihin varausten tekemiseksi tai avun saamiseksi. Vinkki: Vartio tekee aloitteen, joka voi olla hyvin konkreettinen. Aloite voi olla, että lippukunta tarvitsee lisää sadekatoksia. Aloite voi liittyä majakan järjestämiseen, tai se voi olla eettinen, kuten kierrätyksen parantaminen leireillä. Luotsi selvittää tarvittaessa tarpojille, mihin aloite pitäisi toimittaa ja missä muodossa, sekä selventää lippukunnan organisaatiota tarpojille. Luotsi varmistaa, että aloite etenee ja välittää tiedon vartiolle. Tarpoja oppii vaikuttamaan erilaisiin asioihin. Tarpoja tietää kehen pitää olla omassa lippukunnassa yhteydessä, jos jokin asia ei toimi. Tarpoja saa ääntään kuuluviin lippukunnassaan. Osana yhteiskuntaa käsittelee vaikuttamista. Samoaja tunnistaa yhteisöjä, joihin kuuluu, ja oman paikkansa niissä. Hän ymmärtää julkisen päätöksenteon olevan ihmisten välisiä sopimuksia, joihin kaikilla on mahdollisuus ja oikeus vaikuttaa. Samoaja tutustuu vapaaehtoistoiminnan eri muotoihin ja ymmärtää niiden merkityksen yhteiskunnassa. Samoajan partiotiedot syventyvät ja lisääntyvät. Samoaja tutustuu mahdollisuuksiinsa toimia ja vaikuttaa kotikunnassaan. Hän tutustuu erilaisiin yhteisöihin, järjestöihin ja palveluihin, jotka liittyvät nuorten elämään ja arvioi niiden tärkeyttä omassa arjessaan. Vinkki: Tutustumme seurakuntaan, seurakunnassa vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. 16-vuotias samoaja, joka on konfirmoitu ja seurakunnan jäsen, voi jo äänestää seurakuntavaaleissa. Miksi samoajan kannattaa äänestää ja mihin sillä voi vaikuttaa? Kutsukaa seurakunnan luottamushenkilö, työntekijä tai ehdokas kertomaan seurakuntavaaleista ja niiden käytännöistä. Jos vaalit ovat lähellä, tutustukaa vaalikoneeseen ja oman seurakuntanne ehdokkaisiin. Voitte myös osallistua yleisölle avoimeen kirkkovaltuuston kokoukseen. Vinkki: Paneelikeskustelun järjestäminen eri puolueiden valtuutetuille, joko vaalien alla tai vaalien välillä. Samoajavartio osallistuu erilaisiin talkoisiin tai tempauksiin yhteisen hyvän puolesta. Samoaja tutustuu erilaisiin tapoihin auttaa ja osallistua hyvän tekemiseen lähiympäristössään eli toteuttaa päivän hyvä työ oman osaamisen mukaan. Samoaja tutustuu suomalaisuuteen ja Suomen roolin Euroopan Unionissa. Hän tunnistaa suomalaisuuden ominaispiirteitä itsessään ja ympäristössään. Samoaja hahmottaa oman asemansa yhteiskunnassa ja tuntee vaikutusmahdollisuutensa. Vinkki: Samoaja tutustuu erilaisiin vaikuttamisen tapoihin ja miettii, milloin minkäkinlainen tapa vaikuttaa on toimiva. Vartio voi esimerkiksi kutsua kokoukseen kansalaisjärjestön, (kunta)poliitikon tai yksittäisen kansalaisaktiivin kertomaan erilaisista vaikuttamisen tavoista. Samoaja harjoittelee tunnistamaan ennakkoluuloja erilaisten harjoitteiden avulla. Vinkki: Vartio tutustuu järjestöön, jonka jäseniä kohtaan voi olla ennakkoluuloja (esim uskonto, etnisyys, ikä, sairaus/vamma, seksuaalinen suuntautuminen) esimerkiksi menemällä tutustumiskäynnille tai kutsumalla järjestön edustajan koloiltaan Vinkki: Etuoikeuskävely (ohje linkin takana partio-ohjelma.fi sivulla) Samoaja tutustuu metsänhoitoon ja sen uhkiin ja mahdollisuuksiin. Hän miettii itselleen sopivaa tapaa auttaa luontoa. Ensisijaisesti samoajan tulee pohtia mitä hän voi tehdä oman lähialueensa luonnon hyväksi. Vinkki: Tutustumme valitsemaamme ympäristöjärjestöön ja sen toimintaan Vaeltaja ottaa selvää esimerkiksi eduskunta-, europarlamentti-, seurakunta- tai muissa vaaleissa päätettävistä asioista tai valittavista ehdokkaista ja heidän mielipiteistään. Hän käy vaalitilaisuuksissa, keskustelee ehdokkaiden kanssa ja muodostaa oman perustellun kantansa. Vaeltaja käy äänestämässä ja seuraa vaalien tulosta sekä oman ehdokkaansa tai ajamansa asian menestystä. Vinkki: Kuntavaalien 2017 jälkeen uutisoitiin, että alle 25-vuotiaista äänioikeutetuista vain 1/3 kävi äänestämässä. Vartionne voi pohtia syitä matalalle äänestysaktiivisuudelle ja miettiä keinoja sen kohottamiseksi. Kehitelkää lippukuntaan oma juttu, joka kannustaa nuoria lähtemään äänestysuurnille. toimisiko lippukunnassanne esimerkiksi vaalibrunssi, jonka jälkeen lähdetään porukalla äänestyspaikalle äänestämään? Vaeltaja tutustuu kunnan, ylioppilaskunnan, opiskelijakunnan tai seurakunnan päätöksentekoon ja päätöksentekoelimiin. Hän selvittää hallituksen ja valtuuston/edustajiston toimintatapoja sekä millaisia asioita niissä käsitellään. Vaeltaja tutustuu aiheisiin ja pyrkii vaikuttamaan häntä kiinnostavaa kysymystä koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi olemalla yhteyksissä edustajiin tai tekemällä aloitteen kokoukseen vietäväksi. Vaeltaja osallistuu valtuuston/edustajiston kokoukseen ja selvittää, miten voi päästä ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa. Vinkki: Vartio tutustuu kuntavaaleihin ja jokainen vaeltaja pohtii ajatusta lähteä kuntavaaliehdokkaaksi, koska 18-vuotias voi asettua ehdolle ja äänestää kuntavaaleissa. Seurakuntavaaleissa ehdolle voi lähteä 18-vuotias, mutta äänestää voi jo 16-vuotiaana. Vartio tutustuu kuntalain (410/2015) 5.luvun säädöksiin kunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta. 22 §:ssä on kerrottu eri osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Tutkikaa mitä kyseisistä keinoista on kunnassanne käytössä ja tehkää tarvittaessa kannanotto tai aloite jonkun osallistumista ja vaikuttamista edistävän toimen käyttöönotosta. Jokaisella kunnan asukkaalla ja yhteisöllä (partiolippukunta) on aloiteoikeus. Voitte tehdä halutessanne aloitteen jonkin epäkohdan korjaamiseksi. Vaeltaja valitsee jonkin itselleen tärkeän asian ja perustelee oman kantansa siihen. Hän miettii myös vastakkaisia kantoja ja vasta-argumentteja sekä miten vastata niihin. Vaeltaja etsii erilaisia keinoja saada omaa asiaansa ajettua, valitsee niistä itselleen ja asialleen sopivimmat ja toimii niiden mukaisesti. Jälkeenpäin hän arvioi onnistumistaan ja kokemuksiaan yhdessä luotsin kanssa. Vinkki: Haastamme paikallisia toimijoita, kuten kunnan, kiinnittämään huomiota kestävän kehityksen teemoihin ja tekemään esimerkiksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Voimme myös itse vartiona tai lippukuntana tehdä sellaisen. Mallia voi katsoa esimerkiksi Sitoumus2050.fi Vaeltaja toimii esimerkkinä ympäristöasioissa. Hän vastaa siitä, että jokin tapahtuma järjestetään ympäristövastuullisesti tai kouluttaa ympäristövastuullisuutta muille. Vinkki: tästä voi tehdä myös vaikuttamisharjoituksen. Vartio kirjoittaa mielipidekirjoitussarjan paikallislehteen, jossa he kertovat havaintojaan ympäristön tilasta ja miten jokainen voi omilla toimillaan (esim. kulutusvalinnoilla) vaikuttaa ympäristöön ja etsiä kestäviä ratkaisuja ympäristön suojelemiseksi. Vartio voi myös haastaa paikallisia toimijoita, kuten kuntaa, kiinnittämään asioihin huomiota ja ehdottaa lähituotettujen elintarvikkeiden käyttämistä kouluruuassa tms. Vaeltaja kertaa nykyiset tietonsa globaaleista ympäristöasioista ja ympäristön tilasta sekä niiden kehittymisestä. Hän selvittää, mitä kestävän kehityksen periaate tarkoittaa ja miten itse voi toteuttaa sitä omassa elämässään. Vaeltaja miettii omaa kantaansa ja asennettaan globaaleihin ympäristöongelmiin ja niiden ratkaisuihin sekä tarkkailee oman lähipiirinsä, esimerkiksi oman kotikuntansa, toimintaa kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Vinkki: Tutustumme siihen, mitä Suomen valtiohallinto tekee ympäristön hyväksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Etsimme tietoa Maa- ja metsätalousministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Ympäristöministeriön kautta. Pohdimme yhdessä, olemmeko tyytyväisiä valtion toimiin. Olisiko jotain, mitä Suomi voisi osaltaan tehdä enemmän tai ovatko jotkut toimenpiteet mielestämme turhia? Mitä haasteita liittyy Suomessa valtion tekemiin toimenpiteisiin?
Ikäkausi Aktiviteetti Kuvaus tai vinkki Linkki partio-ohjelmaan
Kotiseutu partio-ohjelma.fi
Varainhankinta -jälki, Pohdimme, mistä laumamme voisi saada rahaa toimintaan -askel partio-ohjelma.fi
Palvelu-väli-ilmansuunta, Keräys partio-ohjelma.fi
Etelä- ilmansuunta, Taustayhteisö partio-ohjelma.fi
Länsi-ilmansuunta, Kunnan hallinto partio-ohjelma.fi
Yhteiskunta-tarppo kokonaisuutena partio-ohjelma.fi
Mediavastuu partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen partio-ohjelma.fi
Yhteiskunta toimii partio-ohjelma.fi
Suhde toiseen: Päivän hyvä työ partio-ohjelma.fi
Suhde yhteiskuntaan: Autamme lippukuntaa partio-ohjelma.fi
Majakkavaihtoehto: Vaikuttaminen partio-ohjelma.fi
Kotiseutu partio-ohjelma.fi
Suhde yhteiskuntaan: Asian hoitaminen partio-ohjelma.fi
Suhde yhteiskuntaan: Vaikuttaminen partio-ohjelma.fi
Osana yhteiskuntaa: Kotikunnassa vaikuttamassa partio-ohjelma.fi
Osana yhteiskuntaa: Pieniä tekoja, isoja iloja partio-ohjelma.fi
Osana yhteiskuntaa: Suomalaisena ja eurooppalaisena partio-ohjelma.fi
Maailmankatsomusta muodostamassa: Ennakkoluulot partio-ohjelma.fi
Meidän luontomme: Autan luontoa partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen: äänestäminen partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen: Kuntavaikuttaminen/ seurakuntavaikuttaminen partio-ohjelma.fi
Vaikuttaminen: Toimiminen asioiden hyväksi partio-ohjelma.fi
Vaikutan ympäristöön: Minä ympäristöesimerkkinä partio-ohjelma.fi
Vaikutan ympäristöön: Planeettamme rajat partio-ohjelma.fi
Ikäkausi Aktiviteetti Kuvaus tai vinkki Linkki partio-ohjelmaan