Historia

Kiltatoiminta syntyi halusta auttaa

Partiolaiset jos ketkä tietävät, että he ovat mukana toiminnassa, joka on elämää suurempaa. Robert Baden-Powell perusti 1907 partioliikkeen kasvatusjärjestöksi, jossa jokaisella pojalla on mahdollisuus kasvaa mieheksi ilman, että hänen taustansa vaikuttaa kehitykseen.

Partiotoiminnan perustan muodostaa vartio, ryhmä, jossa sananikäiset lapset ja nuoret toimivat keskenään tietyn ohjelman mukaan. Partiossa toimitaan edelleenkin ryhmänä, vaikka ryhmien nimet vaihtelevat. Partiossa syntyy ystävyyssuhteita, jotka kestävät koko eliniän.

Partion päämäärien periaatteiden mukaan syntyi myös suomalainen partiokiltatoiminta. Ensimmäinen kilta perustettiin Helsinkiin 1940. Aikuiset partiolaiset halusivat raskaan talvisodan jälkeen toimia yhdessä ja auttaa lähimmäisiään.

Vuonna 1950 Suomen partioliikkeen 40-vuotisjuhlien yhteydessä syntyi ajatus kansallisesta kiltatoiminnasta. Liikkeellä oli Suomen Partiotyttöjärjestö, joka perusti nelihenkisen työryhmän valmistelemaan aikuisten partiotoimintaa. Miehetkin haluttiin mukaan. Naiset ja miehet haluisivat toimia yhdessä ja kiltatoimintaa ajoivatkin käyntiin tuon ajan partioliikkeen kärkinimet Verneri Louhivuori ja Helvi Sipilä.

Valtakunnallinen kiltatoiminnan yhteistyöelin Pyhän Yrjänän Kilta – St. Görans Gille perustettiin 11. helmikuuta 1951. Puheenjohtajiksi valittiin Gunnar Floman ja Kirsti Kantala. Toiminnan pääpainona oli partiohengen vieminen työpaikoille ja yhteiskuntaan. Tässä tarkoituksessa aloitettiin 23. huhtikuuta 1952 isänmaallisten juhlien sarja. Tehtiin sosiaalista työtä invalidien, sokeiden, vanhusten, sairaalapotilaiden ja vaikeuksiin joutuneiden perheiden hyväksi.

Suomen kiltajärjestö oli mukana perustajajäsenistössä, kun eri maiden kansainväliseksi yhteysorganisaatioksi perustettiin 25. lokakuuta 1953 International Fellowship of Former Scouts and Guides.

Oma lehti Kiltaviesti alkoi ilmestyä 1956. Vuonna 1962 nimeksi muutettiin Pyhä Yrjänä – St: Göran. Lehti on kaksikielinen ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Oma lippu naulattiin 22. toukokuuta 1960 ja standaari valmistui 1975. Vuonna 1971 hyväksyttiin kiltavakuutus ja -tunnus sekä alettiin käyttää nimitystä kiltapartiolainen.

Vuonna 1973 käännettiin Suomen Pyhän Yrjänän Partiokiltojen käyttöön alkuperältään norjalainen kiltalaulu. Vuonna 1987 käyttöön otetussa kiltahuivissa on ISGF:n logomerkki. Juhlalliset valtakunnankiltamestarin käädyt olivat ensimmäistä kertaa kiltamestarin kaulalla Kemin lumilinnassa maaliskuussa 2000.

Kiltavakuutus

Tahdon muistaa partiolupaukseni ja pyrkiä elämässäni toimimaan Suomen Pyhän Yrjänän Partiokiltojen tavoitteiden mukaisesti

Tunnuslause

Kerran partiolainen – aina partiolainen.

Suomen Pyhän Yrjänän Partiokiltojen valtakunnankiltamestarit

Gunnar Floman 1951
Erkki Karvinen 1952
Verneri Louhivuori 1959
Per-Erik Törnroos 1965
Kirsti Kantala 1968
Saga Bäck 1972
Jouko K. Järviö 1978
Maija Tiirikainen 1982
Pär Lauren 1989
Atte Luoma 1993
Carita Backa 1997
Ilmo Pulkamo 2001
Pirjo Rintamäki 2009
Erik Holmberg 2013
Kari Takamaa 2017
Juha Kosonen 2019