Partiolaiset aloittivat vuonna 1935 organisoidun verenluovutustoiminnan Suomessa ja huolehtivat siitä sotavuosiin asti, kunnes Puolustusvoimat otti kokonaisvastuun Suomen verihuollosta. Vuonna 1948 Suomen verihuollosta ja verenluovutustoiminnasta otti vastuun Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu
Verensiirrot alkoivat kehittyä hoitokeinona 1900-luvun alussa. Eri Euroopan maissa sekä Australiassa ja Kanadassa alkoi 1900-luvun alkupuolella kehittyä vapaaehtoisuuteen perustuvaa verenluovutusta. Toiminta alkoi Englannista, jossa Punainen Risti kannusti vapaaehtoisia verenluovutukseen, partiolaisten ollessa aktiivisia luovuttajia. Periaatteena oli se, että verta luovutetaan maksutta ja vapaaehtoisesti.
Suomen ensimmäinen verensiirto tehtiin 1913 ja aluksi luovuttajina toimivat lähinnä potilaiden omaiset ja ystävät. Tämä ei kuitenkaan riittänyt verensiirtohoitojen lisääntyessä, vaan tarvittiin vapaaehtoisia luovuttajia. Partiolaiset tarttuivat toimeen.
Partiolaisten Veriliitto perustetaan
Partiojohtajat Toivo Kataja ja Yrjö Kohonen Töölön Siniset -lippukunnasta kutsuttiin 30.3.1935 Naistenklinikalle Helsinkiin auttamaan verta tarvitsevaa synnyttävää äitiä. Kataja ja Kohonen päättivät tuolloin perustaa ”verenantajajärjestön”, jonka he nimesivät Veriliitoksi.
Vuoden 1935 aikana Veriliitto toimi epävirallisesti ja sillä oli vuoden lopussa 17 verta luovuttanutta jäsentä. Töölön Siniset kuuluivat NMKY:n Partioliittoon, jonka kautta toimintaan tuli muitakin lippukuntia. Veriliiton toimintaa alkoi organisoida NMKY:n Partioliiton johtaja Niilo Visapää.
Veriliiton toiminta laajeni 1936 valtakunnalliseksi. Jäsenmäärä kasvoi ja Suomen Punaisen Ristin sairaala osallistui yhteistyöhön tekemällä verenluovuttajien terveystarkastukset ja veriryhmämääritykset. Veriliitto virallistettiin rekisteröidyksi yhdistykseksi 1936 lopulla.
Organisoitu verenluovutustoiminta alkoi 90 vuotta sitten
Partiolaiset aloittivat 1935 Suomessa organisoidun verenluovutustoiminnan ja huolehtivat siitä sotavuosiin asti, kunnes Puolustusvoimat otti kokonaisvastuun Suomen verihuollosta. Veriliiton toiminta jatkui aina jatkosodan syttymiseen saakka vuoteen 1941.
Sodan jälkeen vuonna 1948 Suomen verihuollosta ja verenluovutustoiminnasta otti vastuun Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. Periaatteet ovat kuitenkin pysyneet samoina kuin partiolaisten Veriliitossa: verenluovuttaja auttaa potilaita ilman maksua, vapaaehtoisuuden pohjalta.
Lähde:
Juhani Leikola: Pieni vaiva – hyvä mieli. Suomen Punaisen Ristin ja sen edeltäjien historiikki (ISBN 978-952-5457-07-0)
