Senegalin pitkittyneen sisällissodan päättymisestä on jo neljätoista vuotta. Sisällissota vei kodin yli 60 000 ihmiseltä eteläisellä Casamancen alueella. Nyt oikeutta kotiin uhkaavat erilaiset tekijät. Sisällissodastaan huolimatta Senegal on yksi Länsi-Afrikan poliittisesti vakaimmista maista. Maassa ei olla koettu yhtäkään vallankaappausta tai sotilasvaltaa, ja maan demokratiaa on loukattu vain satunnaisesti. Senegal on ranskankielisen Afrikan vaikutusvaltaisimpia maita, ja pääkaupunki Dakar on myös johtava yliopistokaupunki. Vaikka maa on edelleen yksi maailman köyhimmistä, talous on kasvanut hurjasti viimeiset vuodet.
Miten pakolaisuus liittyy tämän päivän Senegaliin?
Vuonna 2017 Senegalista lähti hieman yli 51 000 pakolaista. Se ei ole mitään tilastojen ”johdossa” oleviin Syyriaan (6,5 miljoonaa), Palestiinaan (5,5 miljoonaa) ja Afganistaniin (2,9 miljoonaa) verrattuna. YK:n pakolaissopimus määrittelee pakolaisuuden henkilökohtaisen vainon perusteella. Pakolainen on henkilö, jolla on syytä pelätä tulevansa vainotuksi esimerkiksi etnisen taustansa, uskontonsa tai sukupuolensa takia. Merkittävimmät syyt pakolaisuuteen ovat tällä hetkellä aseelliset konfliktit, kuten sisällissodat.
Suurin syy lähteä Senegalista on kuitenkin puutteelliset elinolosuhteet, kertoo senegalilainen Abdou. Köyhyys ja niukat mahdollisuudet työhön ja koulutukseen saavat monet haaveilemaan paremmasta elämästä Euroopassa. Tätä haavetta ei ole kuitenkaan helppo laillisin reitein toteuttaa. Viisumeita Eurooppaan ei myönnetä, sillä Senegalilaisen pelätään olevan taakka kohdemaansa kannettavaksi. Oikeus vapaaseen liikkumiseen maailmassa ei ole yhtäläinen, ja mikään ei konkretisoi tätä eriarvoisuutta niin kuin passi. Suomen passilla maailma on meille aivan erilainen mahdollisuuksien kenttä, kuin Senegalin passilla.
Liikkuvuuden rajoittaminen ajaa Senegalista lähtevän usein hengenvaarallisiin tilanteisiin. Matka taitetaan joko Atlantin valtameren yli Espanjaan, tai sitten Saharan läpi Välimerelle. Kumpikaan reitti ei ole turvallinen ja riskit tunnetaan Abdoun mukaan hyvin. Niin monen perheen jäsen on kadonnut tai kuollut haaveidensa perässä kulkiessaan. Eikä uhat lopu Abdoun mukaan Eurooppaan päästessä. Moni joutuu odottamaan oleskelulupaa kauan, ja odotteluaikaa leimaa stressi ja pelko. Länsimaiseen yhteiskuntaan sujahtaminen ei sekään suju itsestään. Laittomasti maahan tulleet ovat suuressa riskissä joutua ihmiskaupan uhreiksi. Vaikka hyvä työ löytyisikin, täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi on vaikea päästä. Taas palataan siihen, mikä passi taskusta löytyy: Afrikan valtiosta esimerkiksi Suomeen muuttanut joutuu usein todistustaakan eteen: En ole taakka yhteiskunnalle, vaan aivan samankaltainen ihminen unelmineen kuin Suomen kansalainen.
Abdou näkee kansalaisuuden kuitenkin passia pidemmälle. ”Kansalaisuus on toimimista. Maahanmuuttaja voi olla yhteisönsä jäsen siinä missä kansalaisuuden omaava, jopa enemmänkin: Esimerkiksi partiolaiset ovat aktiivisia kansalaisia, sillä sitoudumme tekemään osamme yhteisömme ongelmien ratkaisemiseksi.”
Abdoun mukaan muuttoliike ei juurikaan kosketa partiotoimintaa Senegalissa. Mutta maahanmuuton ongelmista keskustellaan kuitenkin myös partiotoiminnassa, esimerkiksi erilaisten kampanjoiden ja mediatyöpajojen avulla. Kaikessa toiminnassa korostuu partiolaisten rooli aktiivisina yhteisönsä jäseninä. Partio on Senegalissa merkityksellinen toimija, jossa on mukana yli 15 000 ihmistä ympäri maata. Myös viranomaisille ja muille maassa toimiville kansalaisjärjestöille partio on merkityksellinen yhteistyökumppani.
Senegalissa partiossa kasvetaan siis aktiivisiksi yhteisön jäseniksi ja sama on tavoitteemme Suomessa. Abdou puhuu toimimisesta ”hyvänä naapurina”. Sellaisia voimme olla ottamalla arkisen ympäristömme erilaiset ihmiset huomioon ja laskemalla heidät osaksi ”meitä”. Mutta lähiyhteisössä toimimisen lisäksi Abdou sanoo partiolaisen ratkaisevan myös maailman ongelmia.
Maailman ongelmat eivät ole yhden kansakunnan ongelmia. Mutta yksi kansa voi kärsiä niistä enemmän kuin toinen. Senegalissa köyhyyttä aiheuttaa kuivuus ja kalakantojen köyhtyminen. Liikakalastuksen merkittävä syy tähän on ilmastonmuutos. Atlantin rannalla sijaitseva Senegal on alttiina merenpinnan noustessa ilmastonmuutoksen edetessä.
Suurin apumme Senegalin pakolaistilanteelle onkin toimiminen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.
Lähteet: globalis.fi, maailma2030.fi ja Yle Uutiset
