Suomen Partiolaisten hallitus esittää partiomenetelmän päivittämistä osana Ohjelmauudistus 2028 –projektia. Päivitys perustuu partiolaisilta muun muassa kyselyillä, tapahtumissa ja raadeissa kerättyyn palautteeseen sekä analyysiin partiokasvatuksen kehittämisestä entistäkin houkuttelevammaksi ja vaikuttavammaksi.
Tämä teksti kertoo taustoja ehdotukselle lisätä elämyksellisyys partiomenetelmän osaksi. Luethan myös blogin koko menetelmän päivittämisestä.
Mitä elämyksellisyydellä tarkoitetaan?
Partiomenetelmäehdotuksessa elämyksellisyyttä kuvataan näin: Partiossa koetaan pieniä ja suuria elämyksiä sekä seikkailuja erilaisissa ympäristöissä. Partio tarjoaa mahdollisuuden pitää hauskaa yhdessä.
Elämys on yksilön kokemus. Elämyksellisyys on partiotoiminnan ominaisuus, joka luo puitteet elämysten ja seikkailujen kokemiselle. Elämys voi olla pieni, kuten myrskylyhdyn sytyttäminen ensimmäistä kertaa kololla, tai suuri, kuten tunturin huiputtaminen vaelluksella. Elämys voi olla ensimmäinen onnistunut iltaretki laavulle vartionjohtajana tai se voi olla sateessa retkikeittimellä nautittu italianpata.
On hyvä muistaa, että vaikka partiomenetelmä onkin hyvä partiojohtamisen (ja kasvattamisen) työkalu, menetelmässä on kauttaaltaan kyse myös yksilön näkökulmasta. Yksilö myös esimerkiksi tarvitsee aikuista tukea omalla tavallaan, toimii ryhmässä yksilöllisesti ja hänen identiteettinsä kehittyy, vaikkakin osana ryhmää ja laajempaa yhteisöä.
Millaisia elämyksiä partiossa koetaan?
Kysyimme partiolaisilta Partion Instagam-tilillä, millaisia elämyksiä he ovat kokeneet partiossa. Kiitos kaikille vastaajille! Tässä niistä muutamia nostoja (valitettavasti kaikki eivät mahtuneet mukaan):
- “Tehtiin partioon liittyvä albumi meidän ryhmästä”
- “Käytiin vierailemassa paikallisella jätteenkäsittelylaitokselle”
- “Kajahus, edelleen parhaita muistoja”
- “Jouluretki, ja siellä öiset tähdet saunan jälkeen”
- “Laumanjohtajan vetämän speden spelit yllätyksenä kolokerralla”
- ”Ystävyyssolmunauhan teko leirillä”
- “Suofudis! Johtajat kiskoi meitä kuravaatteinemme suosta ja oli ihan parasta”
- ”Hobitteihin perustuva kesäleiri. Yöretki. Kipsinaamion teko”
- “Ensimmäinen kipinävuoro”
- “Ensimmäinen partioleiri kaverin mukana, kun en vielä ollut partiolainen”
- “Tammileirin yhteislaulut”
- “Utfärd”
- Tikkunekkujen valmistun tranalla pt-kisoissa”
- “Tammileirillä pesusienisota”
- “Päästiin lauman kanssa televisioon liittyen kalentereiden myyntiin”
- “Lippukunnan leirit”
- “Partiotaitokisat”
- “Ilves19”
- “Käytiin suunnistamassa oikeessa suunnistustapahtumassa, retket, vaellukset, retki Kuopioon”
- “Saksalaisen ystävyyslippukunnan kesäleirit Suomessa ja Saksassa”
- “Kliffa!!”
- “Porin reissu Alaskaan, ryhmän matka Viron leirille”
- “Haikki”
- “Kaikki märät suon ylitykset. Ekat vaellukset. Yöllä pt-kisat. Ekat vastuutehtävät”
- “Hollannin jamboree 1995”
- “McDonalds kisojen jälkeen. Myös tarpojien taitopäivä ku tehtii tortilloi Helsingin keskustassa”
- “Tehtiin seikkailijana jäätelöä pihall ja se oli enemmänkin pirtelöä. Sit myös ekat kisat.”
- “Partion viikkokokoontuminen kolon sijaan laavulla iltahämärässä. Metsä ympärillä jännitti sopivasti”
- “Elämän ekat partiodiscot ja ulkomaanreissu ilman vanhempia”
- “Retki tampereelle”
- “PP Myötäpäivät 2017 super hauska seikkailijaohjelma, Tempus18-tarpoja-ohjelma”
- “Retki Tampereelle!!!”
- “Selviytymisretki tarpojana”
- “Suon ylitys haikin aikana”
- “Hajk”
- “Kavereiden kanssa seikkailu, niin oman kolon ympäristössä kuin muuallakin metsässä”
- “Iltanuotiot ja niiden tunnelmallisuus”
- “Roihu oli mieletön elämys 14-vuotiaalle”
- “Uusien merkkien saaminen ja leirit, vaikka niille lähteminen ei aina ollut niin mukavaa”
- “Kajo kimara, pjpk, väre & paljon uusia kavereita”
- ”Syys-sm osallistuminen itseä vanhempien johtajien kanssa mutta silti täysin yhdenvertaisena”
- “Explo” x3
- “Pystyi alkaa itsenäisesti toteuttaa omia ja muiden partiounelmia”
- “Haarlem Jamborette Hollannissa”
- “Jamboree-seikkailu viime vuonna”
- “Kisat, explo”
- “Omat vartiolaiset järjesti meille johtajille yön yli retken nukkuminen näyteikkunassa”
- “Piirin ulkomaanmatkat, mentorina Georgiassa, ulkomaan leirit, Finnjamboreet”
- “Retki omien n. 15 v. johtajien kanssa, jotka oli mun idoleita”
- “Uuden kolon sisustaminen vaeltajaryhmän kanssa: mattojen kudonta, verhojen ompelu”
- “VBL”
- “Itsensä ylittäminen erämaassa. Suurleirit. Johtajatulilla kaunis, pimeä metsä”
- “Telttasaunan jälkeen uusien ja vanhojen ystävien kanssa pulahdus rekkalavapaljuun”
- “Tuuleen nojaten revontulten katselu, taustalla aaltojen pauhu”
- “Pitkät hiukset jäätyivät kiinni laavuyönä”
- “Isot leirit ovat jääneet hienoina elämyksinä mieleen. Tuhansia ihmisiä samassa paikassa!”
- “Korean jamboree”
- “Maailmanjamboree, pyöräreissu kansallispuistoihin, koko Ko-Gi”
- “Veneretkien mahdollistamine nuoremmille”
- “Partioromanssi <3”
- “Sudu-kisassa lasten ilo ja riemu”
- “Suurleirillä uusien partiokavereiden kanssa läpi yön valvominen hiekkarannalla”
- “Auringonlaskut hyvien ystävien kanssa”
Miksi elämyksellisyys tarvitaan osaksi partiomenetelmää?
Kiinnostus partiota kohtaan on vähentynyt, mikä näkyy siinä, että uusia jäseniä, erityisesti sudenpentuja liittyy aiempaa vähemmän. Viimeisen vuoden aikana (elokuusta 2024 taaksepäin) partion aloittaneiden jäsenten määrä väheni 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna!
Myös mainetutkimuksen (2023) mukaan aiempaa harvempi on kiinnostunut partiosta harrastuksena. Kun vielä vuonna 2017 29 % vastanneista 7–14-vuotiaista lapsista ja nuorista (siis muistakin kuin partiolaisista) vastasi haluavansa osallistua partiotoimintaan ja 19 prosenttia vastasi, että ei halua osallistua, vuonna 2023 luvut olivat kääntyneet lähes toisin päin. Viime vuoden vastaajista vain 20 % halusi osallistua partiotoimintaan ja 33 prosenttia ilmoitti, että ei haluaisi osallistua partiotoimintaan.
Tietysti aina voimme tehdä parempaa markkinointiviestintää ja tukea lippukuntia enemmän, mutta on myös rehellistä kysyä, onko partiotoiminnassa itsessään jotain vikaa. Mitä voisimme tehdä paremmin? Ohjelmauudistusprojektissa kerätyn tiedon ja analyysin pohjalta on selvää, että toiminnan pitää antaa lapsille ja nuorille aiempaakin enemmän.
Suurin ohjelmauudistuksen taustatyössäkin esiin noussut trendi on, että kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta kiihtyy koko ajan. Ajankäytössä emme kilpaile vain tai edes ensisijaisesti muiden harrastusten kanssa vaan harrastamattomuuden ja esim. sosiaalisten median palveluiden, jotka perustuvat aikuisten suunnittelemiin koukuttaviin algoritmeihin. Lapset ja nuoret elävät huomiotaloudessa, jossa heidän huomionsa on arvokas resurssi ja meidän pitää partiona saada heidät viihtymään partiossa ja saamaan irti siitä asioita.
Partion tapa kilpailla lasten ja nuorten ajasta ja huomiosta on partiotoiminta ja elämyksellisyys yhtenä sen osana. Elämyksellisyys on pieniä ja suuria kokemuksia, jotka jättävät muistijäljen, antavat intoa toimia partiossa ja tukevat partiokasvatusta. Jos partiossa ei viihdytä tai tänne ei tule lapsia, meidän vaikuttavuutemme järjestönä on nolla. Tässä yhteydessä on hyvä korostaa, että elämyksellisyys tai partiomenetelmä ylipäätään ei ole ainut asia, jolla laadukasta ja houkuttelevaa partiotoimintaa rakennetaan.
Eikö partiossa ole elämyksiä jo nykyään?
Kyllä on. Elämyksellisyys menetelmän osa-alueena on noussut ohjelmauudistuksen partiopiirien ja Finlands Svenska Scouterin tapahtumissa pitämistä työpajoista, raadeista ja jäsenkyselyistä. Se on siis jo osa toimintaa, mutta menetelmän osana siihen kiinnitetään eri tavalla huomiota. Toisin sanoen koemme, että tähän partiokasvatuksen ulottuvuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota uutta partio-ohjelmaa laadittaessa ja toteutettaessa, joten ehdotamme sen lisäämistä menetelmään. Elämyksellisyyttä ei ole siis temmattu tuulesta, vaan se on noussut partiotoiminnasta esille menetelmällisenä ulottuvuutena.
Elämykset eivät olet uusi juttu myöskään partiomenetelmässä. Ennen Ohjelmauudistus 2010 -projektin myötä julkaistua partiomenetelmäkuvausta oli käytössä partiotoiminan ydinasiat ja ominaispiirteet kuvaava malli, jonka yksi osio oli ”Elämykset ja Seikkailut”. Lisäksi nykyisessä partiomenetelmän kuvauksessa mainitaan luonnon olevan ”elämyksellinen ja merkityksellinen toiminta- ja kasvuympäristö”.
Elämyksellisyyttä kysyttiin jäsenkyselyssä vielä työnimellä Elämykset ja Seikkailut (alempana lisää, miksi nimeä muutettiin myöhemmin). Vastanneiden 1190 partiolaisen joukosta 59 prosenttia halusi osan Elämykset ja seikkailut mukaan partiomenetelmään. Elämykset ja seikkailut oli neljänneksi suosituin osa eli jätti taakseen 5 muuta menetelmän osaa.
Elämyksellisyys ei ole tavoite vaan nimenomaan menetelmällinen ulottuvuus. Partion tavoitteena on kasvatustavoitteiden ja niiden kautta partion päämäärän saavuttaminen. Elämys on subjektiivinen eli yksilön oma kokemus, mutta elämyksellisyys luo puitteita elämyksen syntymiselle. Esimerkiksi aikuiselle johtajalle elämyksellisyys vaatii asioiden miettimistä johdetun ikäkauden näkökulmasta. Toisaalta kun esimerkiksi samoajaikäiset toimivat vartionjohtajina tarpojille ja tekevät toiminnasta itselleenkin mielekästä, on toiminta usein elämyksellistä tarpojille automaattisesti.
Elämyksellisyys osaltaan perustelee myös ainutkertaisempaa toimintaa kuin kokoontumisia ja perusretkiä, kuten suurleirejä, vaelluksia tai vaikkapa ulkomaanpurjehduksia. Kuten Instagramissa kerätyt partiolaisten muistot osoittivat, tällaisissa tapahtumissa koetaan paljon elämyksiä ja myös niiden partiokasvatusvaikutus on suuri.
Miksi osan nimessä on Elämyksellisyys eikä esim. ”Seikkailut” tai “Elämykset ja Seikkailut”?
Koemme, että partiossa koetaan seikkailuja ja elämyksiä, mutta nimenomaan elämyksellisyys toimii menetelmällisenä ulottuvuutena. Kuten yllä todettiin, elämykset ovat subjektiivisia, mutta toiminta voi olla elämyksellistä (eli toiminta voi luoda edellytyksiä elämyksellisyydelle).
Elämys voi olla seikkailu, mutta kaikki elämykset eivät ole seikkailuja. Koemme, että seikkailu sanana asettaisi epärealistisen vaatimustason esim. kokoontumisiin, vaikka niissäkin voi joskus olla seikkailuja. (Toki kaiken toiminnan ei tarvitse olla elämyksellistä, eihän esim. leivonta-aktiviteettiakaan tarvitse välttämättä tehdä luonnossa vaan kolon keittiössä). Sinänsä elämyksellisyydellä haetaan samaa kokemuksellista puolta kuin seikkailulla. Seikkailu-sanaa voi jatkossakin käyttää partion sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin.
