Ympäristöasiat voivat herättää monenlaisia tunteita: niin ahdistusta, suuttumusta kuin pelkoakin. Partio voi tukea ympäristötunteiden käsittelyssä monin eri keinoin.
Mitä ovat ympäristötunteet?
Ympäristöasiat herättävät monenlaisia tunteita. Kyse voi olla maailmalla tapahtuvista asioista – kuten suurista metsäpaloista – tai lähellä Suomessa tapahtuvista asioista, kuten tutun retkimetsän äkillisestä kaatamisesta. Tällaisten tapahtumien herättämiä tunteita kutsutaan ympäristötunteiksi.
Tutkimusten mukaan ympäristötunteita koetaan hyvin paljon, mutta paikkakuntien ja ihmisryhmien välillä on paljon eroja siinä, kuinka paljon niistä puhutaan ääneen. Vaikeista asioista on joskus houkuttelevaa vaieta, mutta niiden käsittely turvallisessa tilassa voi olla hyvin vapauttavaa.
On hienoa ja tärkeää, että ihminen välittää siitä, mitä ympäristössä tapahtuu. Ympäristötunteet ovat pohjimmiltaan tarpeellinen asia, mutta samalla olisi tärkeää löytää hyviä keinoja kanavoida näitä tunteita. Esimerkiksi suru auttaa muutosten käsittelyssä ja voi vahvistaa kiitollisuutta. Suuttumus voi johtaa päättäväiseen toimintaan epäoikeudenmukaisuuksien vastustamiseksi. Huoli ja pelko voivat ilmentyä joko lamauttavasti tai sitten ne voivat kanavoitua toimintahaluksi. Merkittävä osa ympäristötunteisiin liittyvää oppimista on sen tiedostaminen, että nämä tunteet voivat ilmentyä monissa eri muodoissa.
Miten ympäristötunteita voidaan käsitellä partiossa?
Partiolaiset kokevat erilaisia ympäristötunteita ja niiden käsittely on osittain ikäryhmästä riippuvaista. Sudenpentujen kanssa voi keskittyä yleisiin luontotunteisiin: siihen, miltä luonnossa tuntuu. Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen taidot auttavat myöhemmässä ympäristötunteiden käsittelyssä.
Seikkailijoiden ikäryhmissä voi esiintyä jo selkeämmin ympäristöahdistusta ja on tärkeää opetella erilaisia taitoja sen käsittelyyn. Tätä vanhempien ryhmien kesken voidaan syventää tunteisiin liittyvien kysymysten ja kohtaamiskeinojen käsittelyä. Samalla on luontevaa keskustella partion suhteesta ympäristövastuuseen.
Ympäristötunteet liittyvät syvällä tavalla eettisiin kysymyksiin. Tulisiko esimerkiksi lentomatkustamisesta tai lihansyönnistä kokea syyllisyyttä ja jos, niin missä määrin ja missä tilanteissa? Tällaisten vaikeiden aiheiden käsittely voi olla mahdollista samoajien ja vaeltajien kanssa, mutta vaatii ohjaajilta paneutumista.
Ympäristötunteet ovat siinä mielessä erikoinen aihe, että niitä koetaan hyvin laajasti, mutta niistä puhutaan sangen harvoin. Missä kohtaa arkea olisi luontevaa puhua esimerkiksi lajikatoon liittyvästä surusta tai tulevaisuuteen liittyvien uhkakuvien tuomasta pelosta? Seurauksena tästä on se, että usein ihmiset vain vaikenevat ympäristötunteista. Niistä puhuminen turvallisessa tilassa voi olla hyvin helpottavaa, mutta aihe voi myös herättää vastarintaa.
Luontoyhteyden ylläpitäminen ja mahdollisuus toimia auttavat ilmastotunteiden käsittelyssä
Partiotoiminnassa on monia vahvuuksia ympäristötunteiden kanssa elämisen kannalta. Luontoyhteys ja yhdessä tekeminen toisten kanssa ovat merkittäviä voimavaroja. Partio kasvattaa osallisuuteen ja pystyvyyteen: parhaimmillaan syntyy kokemus siitä, että yhdessä voimme kyllä vaikuttaa niihin tilanteisiin, mihin elämä vie. Yhteinen hauskanpito on tärkeää vastapainoa vastuunkannolle. Tällaisia voimavaroja ja vahvuuksia kannattaa sanoittaa säännöllisesti yhdessä, sillä se on yksi tapa vahvistaa oman ryhmän yhteisöllisyyttä.
Partiolaisen taitoihin kuuluu kyky reagoida rakentavasti muutoksiin ympäristössä. Huoli jostakin luontopaikasta voi kanavoitua toiminnaksi sen suojelemiseksi. Tunteet ovat tässä mukana. Kun esimerkiksi kohdataan vaurioituneita luontopaikkoja, on tärkeää sanoittaa surua ja muita vaikeita tunteita, jotta asian kanssa voidaan elää eteenpäin. Tällaisiin tunnetaitoihin kasvaminen tapahtuu vähitellen ja voi olla helpompaa aloittaa konkreettisiin paikkoihin liittyvistä tunteista kuin globaaleihin ongelmiin liittyvistä tunteista.
Haluatteko tutustua ympäristötunteisiin lippukunnassanne?
Partiolaisille on koottu ympäristötunteisiin tutustumisen aktiviteettikokonaisuus yhteistyössä Panu Pihkalan kanssa. Aktiviteetteja löytyy eri ikätasoisille aina sudenpennuista aikuisiin. Voit tutustua aktiviteettikokonaisuuteen täällä.
Panu Pihkala
Panu on ympäristötunteiden tutkija, luontoretkeilijä ja kahden partiolaisen isä. Hän juontaa Climate Change and Happiness -podcastia yhdessä ympäristöpsykologi Thomas Dohertyn kanssa.
