Suomen Partiolaisten hallitus esittää yleisten kasvatustavoitteiden päivittämistä osana Ohjelmauudistus 2028 –projektia. Päivitys perustuu partiolaisilta muun muassa Tulevaisuuden taidot -projektissa, kyselyillä ja raadeissa kerättyyn palautteeseen sekä analyysiin partiokasvatuksen kehittämisestä entistäkin vaikuttavammaksi tulevaisuudessa.
Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.
Partion kasvatustavoitteet on Suomen Partiolaisten peruskirjassa sanoitettu tällä hetkellä neljään suhteeseen: suhde itseen, toiseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhteiden alla kuvaamme sitä, miksi haluamme partiona tarjota lapsille ja nuorille kasvamisympäristöjä, joissa he voivat partiopartiomenetelmän avulla kasvaa partion päämäärän mukaisiksi aktiivisiksi kansalaisiksi.
Tässä kirjoituksessa esittelemme peruskirjaehdotuksesta kasvatustavoitteita koskevan osuuden ja kerromme siitä, millaisia muutoksia Ohjelmauudistus ja Suomen Partiolaisten hallitus esittävät yleisiin kasvatustavoitteisiin. Partiolla on myös tarkemmat ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet, joita myös ollaan päivittämässä projektin myötä ja joista kerromme lisää myöhemmin.
Peruskirjateksti (kasvatustavoitteiden johdanto)
Partion kasvatustavoitteet määrittelevät yksityiskohtaisesti ne tavoitteet, joihin lapsia ja nuoria kasvatetaan partiomenetelmän ja partio-ohjelman avulla. Kasvatustavoitteet konkretisoivat partion päämäärää ja ovat sidonnaisia aikaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Partiokasvatuksen tavoitteena on yksilö, joka toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon. Partiossa oppii elämän eri osa-alueilla hyödynnettäviä taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja. Partiokasvatuksen tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria sekä heidän kasvuaan kokonaisvaltaisesti yksilölliset ominaispiirteet huomioiden. Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet on kirjattu partio-ohjelmaan.
Taustaa: Tekstiin on tehty vain pieniä muutoksia. Partiokasvatuksen tavoitteeksi on lisätty lasten ja nuorten tukeminen ja kokonaisvaltainen lähestyminen yksilön ominaispiirteisiin. Taustalla on erityisesti nuorten lisääntynyt pahoinvointi ja toisaalta se, että lapsuus ja nuoruus nähdään itsessään arvokkaana elämänvaiheena eikä vain välivaiheena aikuisena kasvamiseksi. Kasvun osalta korostetaan partiokasvatuksen kokonaisvaltaista vaikutusta yksilöön esimerkiksi WAGGGS:in Whole person development -ajattelun pohjalta (https://campfire.wagggs.org/book-page/varied-whole-person-development-opportunities).
Peruskirjateksti: suhde itseen
Partiolainen kehittää itseään ihmisenä ja etsii elämän totuutta. Hän hyväksyy, että on olemassa jotakin ihmistä suurempaa. Partiolainen tutkii hengellisyyttään ja elää sitä todeksi osana arkeaan. Partiolainen rakentaa uskonnollista tai muuta katsomuksellista identiteettiään. Partiolainen pyrkii aktiiviseen ja tasapainoiseen elämään sekä noudattaa terveitä elämäntapoja. Hän hyväksyy itsensä ja ominaisuutensa sekä osaa asettaa rajansa. Partiolainen tunnistaa oman osaamisensa sekä uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin luovuuttaan käyttäen. Partiolainen haluaa oppia uutta ja löytää ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin. Hän osaa antaa, vastaanottaa ja hyödyntää saamaansa palautetta.
Taustaa:
Katsomusta koskeviin osioihin ei ole tehty muutoksia, koska näihin keskityttiin vuoden 2020 peruskirjauudistuksessa. Kasvatustavoitteeseen on lisätty omien rajojen asettaminen, muun muassa Suomessa 2020 tehdyn vaikuttavuustutkimuksen perusteella. Tutkimuksen mukaan partiolaiset olivat muita vastaajia heikompia tunnevakaudessa ja tämä onkin yksi teemoista, johon uusi ohjelma pyrkii vastaamaan. Lisäksi osioon on tehty kielellisiä muutoksia ja lisätty halu oppia uutta.
Peruskirjateksti: suhde toisiin
Partiolainen kunnioittaa toisia ihmisiä ja osaa huomioida heidät. Partiolainen osaa tunnistaa sekä ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen ymmärtää ihmisten moninaisuutta. Hän tunnistaa omia ennakkokäsityksiään ja on valmis tarkastelemaan niitä. Hän auttaa muita, vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Partiolainen on luotettava ystävä, joka ehkäisee kiusaamista omalla toiminnallaan. Partiolainen on rehellinen ja hänen sanaansa voi luottaa. Partiolainen osaa toimia ryhmässä erilaisissa rooleissa johtajana ja osana ryhmää.
Taustaa:
Osion otsikko oli aiemmin suhde toiseen. Otsikon suomenkielinen nimi on muutettu ja nyt se on linjassa ruotsin ja englanninkielisen version kanssa. Suurin muutos on, että ryhmään ja johtamiseen liittyvä osuus on siirretty tähän osioon suhteesta yhteiskuntaan. Lisäksi on tehty pieniä tarkennuksia. Tunteisiin on lisätty niiden tunnistaminen ilmaisun lisäksi, koska tunteiden tunnistaminen mahdollistaa niiden sopivan ilmaisun. Sana ennakkoluulo on muutettu ennakkokäsitykseksi, koska ennakkokäsitys on laajempi kuin ennakkoluulo. (Ennakkoluulo on perusteeton ennakkokäsitys). Ennakkokäsitykset voivat liittyä stereotyyppisten oletusten lisäksi esimerkiksi jonkin henkilön ryhmäkäyttäytymisestä tehtävään oletukseen. Sana tarkastelu kattaa virheellisten käsitysten korjaamisen. Muiden auttaminen on muutettu muotoon, joka kattaa myös muut kuin ihmiset.
Peruskirjateksti: suhde yhteiskuntaan
Partiolainen rakentaa rauhaa ja toimii yhteisten asioiden puolesta. Hän haluaa kehittää asuin- ja toimintaympäristöään. Partiolainen huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Hän ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista, vaikuttaa ja osallistuu päätöksentekoon sekä edistää demokratiaa. Partiolainen tuntee oman kulttuurinsa ja on kiinnostunut muista kulttuureista sekä kunnioittaa toisten vakaumuksia. Partiolainen ymmärtää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta paremmasta tulevaisuudesta. Hän osaa toimia rakentavana yhteisön jäsenenä niin kasvokkain kuin digitaalisestikin. Partiolainen toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Taustaa:
Osioon on tehty kielellisiä muutoksia. Lisäksi tehty lisäys erityisesti huomioimaan se, että nuorten ihmisten vuorovaikutuksesta yhä suurempi osa tapahtuu digitaalisissa yhteisöissä.
Peruskirjateksti: suhde luontoon
Partiolainen kokee luonnon merkityksellisenä ja haluaa vaalia sitä. Hän kunnioittaa luontoa sen itseisarvon takia sekä ymmärtää monimuotoisuuden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille ja elämälle maapallolla. Partiolainen toimii aktiivisesti säilyttääkseen ja elvyttääkseen elinvoimaisen ja hyvän elinympäristön myös tuleville sukupolville. Hän rakentaa elämäntapaa, joka on sopusoinnussa maapallon kantokyvyn kanssa. Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa ympäristöissä kunnioittaen luonnon herkkää tasapainoa.
Taustaa:
Uudistuksessa vaihdetaan suhde ympäristöön suhteeksi luontoon. Ihmiskunta on ylittänyt monet maapallon rajat (esim. ilmastonmuutos ja luontokato) ja haluamme partiotoiminnassa panostaa siihen, että nuoret kasvavat tasapainoiseen suhteeseen luonnon kanssa. Koska halutaan korostaa luonnon merkitystä, on tähän lisätty virke luonnon itsearvosta ja luonnon merkityksestä ihmisten ja muun elämän hyvinvoinnille. Luonnonsuojelun lisäksi tuodaan esille myös luonnon ennallistamista (regeneratiivinen luontosuhde). Tekstissä tuodaan esille, että partiolainen rakentaa itselleen ja muille elämäntapaa, joka on tasapainossa maapallon kantokyvyn kanssa (esimerkiksi planetaariset rajat). Luonnossa liikkumiseen tehty lisäys korostaa, että partiolainen kunnioittaa luontoa myös liikkuessaan luonnossa, erityisesti herkissä ympäristöissä. Kun me partiolaiset liikumme luonnossa, olemme siellä vieraina ja paikalle jää vain ei mitään ja kiitos.
