Ehdokkaiden vastauksia kysymyksiin

Vaalitoimikunta julkaisee vastauksia ehdokkaiden vastaamiin kysymyksiin syksyn aikana. Kysymysten kautta voit tutustua ehdokkaisiin ja heidän ajatuksiin paremmin!

Kysymykset

1. Miten näet oman toiminnanalasi tärkeimmät kehittämiskohteet suhteessa SP:n hallituksen esittämiin toiminnan painotuksiin vuosille 2019-2020?
Toiminnan painotukset 2019-2020
– Teemme partiosta tietoisesti avoimempaa ja moninaisempaa.
– Otamme uusia aikuisia mukaan lippukuntiin.
– Kehitämme vapaaehtoisten osaamista ja tapoja tehdä vapaaehtoistyötä.
– Tuemme aktiivista vaikuttamista ja kumppanuuksien rakentamista lippukunnissa.
– Hyödynnämme digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia partiossa.
– Kokeilemme uusia partion harrastamisen muotoja paikallistasolla.

2. Mihin partion arvotyöryhmän ehdotukseen tarttuisit ensimmäisenä? Miksi?
Ehdotukset löydät täältä: https://www.partio.fi/lippukunnille/projektit-ja-hankkeet/arvokeskustelu/

3. Mikä on sellainen yhteiskunnallinen teema, jossa partiolaisten tulisi ottaa kantaa nykyistä enemmän? Miksi?

4. Mikä on paras partiokokemuksesi?


1. Miten näet oman toiminnanalasi tärkeimmät kehittämiskohteet suhteessa SP:n hallituksen esittämiin toiminnan painotuksiin vuosille 2019-2020?

Pauli Engblom: PN:n rooli on tukea ja sparrata hallitusta, jotta Suomen Partiolaiset ja partio Suomessa kokonaisuutena toteuttavat esimerkiksi toiminnan painopisteitä ja saavuttavat strategisia tavoitteita. Jos hallituksen jäsenkokoukselle esittämä sääntömuutos menee läpi, mahdollistuu PN:n sähköinen päätöksenteko ja neuvosten määrä kasvaa hieman. Tällöin voimme kehittää vuorovaikutusta PN:n sisällä ja hallituksen kanssa entisestään. Parhaimmillaan PN ja hallitus käyvät hyvää dialogia myös kokousten välillä.

Reetta Grönlund: Kansainvälisten yhteyksien valiokunnassa meidän pitäisi jakaa entistä enemmän tietoa kansanvälisistä mahdollisuuksista ja erilaisista kv-tapahtumista. Meidän tulee kannustaa ja innostaa yhä enemmän ihmisiä lähtemään tapahtumiin ja leireille. Voisimme myös entistä enemmän hyödyntää oppeja ja toimintatapoja muista maista ja täten kehittää vapaaehtoisten osaamista. Lisäksi meidän tulisi helpottaa vieraskielisten mahdollisuutta osallistua partiotoimintaan.

Kaisa Johto: Kasvatuksen näkökulmasta tulevan kaksivuotiskauden tärkeimmät kehittämiskohteet liittyvät partio-ohjelman käytettävyyteen. Jatkuva partio-ohjelman päivitystyö pyrkii tekemään partio-ohjelmasta monipuolista, helposti käytettävää ja tavoittavaa niin ohjelmaan osallistuvalle kuin sitä vetävälle. Ensi vuonna valmistuva sähköinen aktiviteettikortti tuo partio-ohjelman aktiviteetit pelillisesti ikäkausipartiolaisen ulottuville. Samalla saamme järjestönä entistä paremmin pohjatietoa siitä, mikä partio-ohjelmassa toimii ja mitä on syytä edelleen kehittää.

Malin Lindholm: Vastaan varapuheenjohtajan roolin näkökulmasta. Osana SP:n puheenjohtajistoa näen tärkeimpänä seurata SP:n toiminnan kokonaiskuvaa ja tukea hallituksen jäseniä ja toiminnanaloja toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Toiminnan painotusten yhteisenä teemana on partion kasvu, ja mielestäni puheenjohtajiston ja hallituksen keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että jokainen valiokunta, ryhmä, projekti ja toimisto yhdessä edistävät partion kasvua toiminnan painotuksiin nojautuen.

Svarar utgående från vice ordförande rollen. Som en del av FS ordförandetrio anser jag att det är viktigt att ha helhetskoll på FS verksamhet, och stöda styrelsemedlemmarna samt verksamhetsomårdena i att förverkliga verksamhetsplanen. Tillväxt är en gemensam nämnare för två-årslinjerna. Ordförandena med styrelsen har en central roll i att säkerställa att varje utskott, grupp, projekt och kansliet tillsammans främjar scoutingens tillväxt, utgående från verksamhetens tvåårslinjer.

Mirva Matikka: Suoraan omaan toiminnanalaani liittyy lippukuntien tukeminen aktiivisessa vaikuttamisessa ja kumppanuuksien rakentamisessa. Tämä tulee olemaan suuri ponnistus, johon saa kulutettua niin paljon aikaa ja energia kun on vain valmiina antamaan, eikä tätä tukityötä todellakaan tehdä yksin. Mielestäni toiminnan painotus on tärkeä ja ajankohtainen.

Aleksi Murtojärvi: Viestinnän ja markkinoinnin tehtävä on tukea muita toimialoja, jotta kaikkien painotusten muuttaminen käytäntöön saadaan toteutettua koko maassa, ja jotta ne saadaan näkymään myös partion ulkopuolelle. Erityisesti partion tekeminen avoimemmaksi ja moninaisemmaksi, aikuisten ottaminen mukaan lippukuntiin sekä aktiivisen vaikuttamisen ja kumppanuuksien rakentaminen lippukunnissa tulevat varmasti tarjoamaan viestinnällistä työsarkaa.

Jyri-Petteri ”ZeiP” Paloposki: Talouden toiminnanalalla tehdään töitä toiminnan painotuksista erityisesti digitaalisten palveluiden ja digitalisaation parissa. Syksyllä perustettu digi- ja muotoiluryhmä tekee kartoituksen järjestön digitaalisista palveluista ja lähtee sen perusteella tekemään suunnitelmaa palveluiden kehittämisestä. Varainhankintamuotojen kehittämisellä varmistetaan, että järjestöllä on riittävästi resursseja toteuttaa kehittämiskohteet.

Maria ”Hilla” Ruohola: Puheenjohtajana tärkein roolini painopisteiden edistämiseen on hallituksen johtaminen ja näiden teemojen pitäminen esillä keskusteluissa, kun puhutaan piirien tai lippukuntien kanssa. Näistä kuudesta teemasta erityisen lähellä omaa sydäntäni ovat partion avoimuuden ja moninaisuuden lisääminen sekä uusien aikuisien mukaan ottaminen. Uudet vapaaehtoiset ovat yksi keino mahdollistaa partion kasvu ja saavuttaa 100 000 jäsenen tavoite vuonna 2030. Myös avoimuuden ja moninaisuuden kehittäminen on yksi osa kasvua, mutta mielestäni vieläkin tärkeämpää se on partion arvojen todeksi elämisen kannalta.

Satu Salo-Jouppila: Partion tulee olla viestinnän ja markkinoinnin keinoin näkyvästi ja helposti esillä ja näin tukea sitä, että yhä useampi aikuinen innostuu lähtemään mukaan partiotoimintaan ja muutenkin partio nähdään mielenkiintoisena. Toisaalta uudesta jäsenestä tulee huolehtia myös partioon liittymisen jälkeen, jotta markkinointi on kannattavaa. Yleisesti viestinnällä ja markkinoinnilla on suuri rooli muiden toiminnanalojen tukemisessa, joten rooli on merkittävä myös esitetyissä toiminnan painotuksissa ja niiden toteutumisessa.

Inari ”Tiitu” Timonen-Nissi: Haluaisin panostaa kansainvälisten yhteyksien valiokunnassa siihen, että entistä useampi vapaaehtoinen osallistuisi kansainvälisiin koulutuksiin. Tarjoamalla vapaaehtoisillemme uusia ideoita ja kontakteja muista maista, emme kehitä ainoastaan heidän osaamistaan vaan myös edistämme heidän jaksamistaan. Panostaisin myös partion monimuotoisuuteen helpottamalla vieraskielisten osallistumista SP:n toimintaan. Tätä kautta jäsenemme saisivat lisää kv-kokemuksia Suomessa ja paikallisella tasolla.


2. Mihin partion arvotyöryhmän ehdotukseen tarttuisit ensimmäisenä? Miksi?

Pauli Engblom: Hallitus on esittänyt jäsenkokoukselle PN:n puoltamana peruskirjan muutosprosessin käynnistämistä. Jos jäsenkokous kannattaa esitystä, on peruskirjaprosessiin osallistuminen tulevan PN:n tärkeimpiä tehtäviä. On tärkeää, että partioneuvokset A-jäsenten edustajina pääsevät vaikuttamaan prosessiin koko sen ajan. Vaikka se ei PN:n pj:n tontilla ole, pidän kriittisenä, että partion arvoihin kiinnitetään huomiota partio-ohjelmaa kehittäessä ja kaikessa partiotoiminnassa. Partio on arvopohjainen liike.

Reetta Grönlund: Tarttuisin ensimmäisenä partion rooliin rauhanliikkeenä ja kansainväliseen yhteistyön sovellettavuuteen. Partioliike on maailmanlaajuinen ja vaikka partiota tehdään hyvin eritavoin eri puolilla maailmaa, samanlainen arvopohja ja päämäärä ohjaa meitä kaikkia. Tämä ajatus on erittäin voimaa tuova ja lähtisinkin selkeyttämään näitä ja keksimään lisää keinoja miten kaikki voisivat soveltaa kansainvälistä yhteistyötä.

Kaisa Johto: Jokainen arvotyöryhmän ehdotuksista on tärkeä. Itselleni tärkeimmäksi partiokasvatuksen näkökulmasta nousee partion peruskirjan päivittäminen ja sitä myöden partion arvojen kirkastaminen ja niiden sanoittaminen. On tärkeää, että partion arvot näkyvät partio-ohjelmassa kaikissa ikäkausissa. Tästä syystä ne on myös kyettävä pukemaan sellaiseen muotoon, että partiolainen kussakin ikäkaudessa pystyy ne oman kehitysvaiheensa mukaisesti ymmärtämään ja niitä toteuttamaan.

Malin Lindholm: Tarttuisin ensimmäisenä partion peruskirjan päivittämiseen, ja erityisesti uuden partiolupauksen valmisteluun. Jos jäsenkokous 2018 päättää aloittaa peruskirjan muutosprosessin, prosessin on lähdettävä heti käyntiin, jotta saadaan maailmanjärjestöjen hyväksyntä ennen jäsenkokousta 2020. Muutos on iso ja monelle henkilökohtaisesti merkittävä, joten prosessille pitää varata tarpeeksi aikaa, jotta voimme käydä keskustelua kirkon kanssa, viestiä hyvin ja luoda jokaiselle mahdollisuuden osallistua.

Jag skulle först ta tag i att uppdatera grundstadgan och speciellt beredningen av att nytt scoutlöfte. Om medlemsmötet 2018 bestämmer att inleda processen för att förnya grundstadgan står vi inför en tight tidtabell, eftersom världsförbunden ska godkänna den nya grundstadgan före medlemsmötet 2020. Ett nytt scoutlöfte är en stor förändring som berör många på ett personligt plan, därmed är det viktigt att man i processen reserverar tid för dialog med kyrkan, god kommunikation och delaktighet.

Mirva Matikka: Mielestäni mielenkiintoisin ja omaa toiminnanalaani sivuava ehdotus on yhteiskunnaliseen aktiivisuuteen liittyvä pohdinta, sekä puoluepolitiikkaan liittyvät koetut ristiriidat ja sen ongelmallisuus. Tämä keskustelu on hyvä käydä, vaikken itse koekaan kovin suurta ristiriitaa yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja poliittisen vaikuttamisen välillä. Pohdinta jaj avoin keskustelu siitä, mihin ja millaisen prosessin kautta järjestönä perustamme lausuntomme ja kannanottomme on ehdottoman tervetullut.

Aleksi Murtojärvi: Arvotyöryhmän ehdotuksista erityisesti peruskirjan ja sen arvoja koskevan tekstin päivittäminen – ja sen sanamuotojen tarkentaminen – sekä partiolupauksen päivittäminen. Erityisesti nostaisin kaksi arvoa: eettisesti oikein toimiminen, joka on kovin ympäripyöreästi sanoitettu, sekä suhde uskontoon ja uskonnollisuuteen, joka näkyy myös lupauksessa: kaikki partiolaiset eivät ole uskonnollisia, joten on tärkeää mahdollistaa kaikille partiolaisuus, vaikka uskonto ei yksilön elämään kuuluisikaan.

Jyri-Petteri ”ZeiP” Paloposki: Arvotyöryhmä on tehnyt erittäin hyvää työtä ja kaikki ehdotukset ovat tärkeitä. Tärkeimpänä pidän peruskirjan päivitystä, koska se määrittää toimintamme perustan ja sen arvojen täytyy olla itsessään selkeitä ja ymmärrettäviä. Peruskirjan päivityksessä on tärkeää myös tarkastella partion hengellisyyttä siten, että nykyistä useammat voivat osallistua partiotoimintaan esimerkiksi lupauksen sanamuotojen sitä estämättä.

Maria ”Hilla” Ruohola: Kaikki työryhmän esitykset ansaitsevat huomionsa, mutta oman roolini kannalta näistä keskeisimmäksi edistettäväksi asiaksi nostaisin myönteisen asenteen uskontoon ja hengellisyyteen. Teema on tällä hetkellä koko yhteiskunnassa paljon puhuttu ja jopa kipeä aihe, eikä partio ole tältä suojassa. Partion pitää tarjota turvallinen ja luonteva paikka olla sekä vahvasti uskoville ihmisille että niille, jotka eivät koe mitään uskonnollista vakaumusta omakseen. Evankelis-luterilainen kirkko on tärkeä kumppani partiolle ja puheenjohtajana olen tiiviisti mukana tässä yhteistyössä.

Satu Salo-Jouppila: Pidän peruskirjan päivittämistä tärkeänä ja toivon, että tämä päivitysprosessi käynnistyisi tulevassa jäsenkokouksessa. Peruskirjan päivittäminen pitää minusta katsoa kokonaisuutena, joten tarttuisin ensimmäisenä kokonaisuuteen. Minusta tärkeää on arvojen sanoittaminen selkeämmin. Haluaisin partion hengellisestä ulottuvuudesta ja lupauksesta sellaiset, jotka mahdollistaisivat entistä useamman lapsen ja nuoren osallistumisen partiotoimintaan.

Inari ”Tiitu” Timonen-Nissi: Kv-asiamiehenä tarttuisin partion rooliin rauhanliikkeenä ja kansainväliseen yhteistyöhön. Partiolaisella joka rakentaa ystävyyttä ja ymmärtämystä yli rajojen voi olla merkittävä rooli yhteiskunnassa, minkä vuoksi partio-ohjelman käytännön sovelluttavuutta pitäisi kehittää. Haluaisin että jokainen partiolainen kokisi jatkossa helpoksi toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.


3. Mikä on sellainen yhteiskunnallinen teema, jossa partiolaisten tulisi ottaa kantaa nykyistä enemmän? Miksi?

Pauli Engblom: Olemme partiolupauksessa luvanneet rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Siksi meidän on otettava kantaa ilmastonmuutoksen, lajien katoamisen ja merten muoviroskan vastaisen työn puolesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi meihin myös miljooniin partioveljiimme ja -siskoihimme eri puolilla maailmaa. Kannanotot eivät riitä, vaan meidän pitää kasvatuksen lisäksi aidosti olla tietoisia ja pyrkiä vähentämään partiotoiminnan luonnolle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia.

Reetta Grönlund: Meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja kehitysyhteistyöhön. Partio on maailmanlaajuinen liike ja aatepohjaamme kuuluu vahvasti paremman maailman rakentaminen. Meillä kaikilla on jotain annettavaa, jotta voimme entistä paremmin huolehtia toisistamme ja ympäristöstämme. Kehitysyhteistyön kautta voimme rakentaa ystävyyksiä yli rajojen ja oppia erilaisista kulttuureista.

Kaisa Johto: Kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ovat erityisesti teemoja, joihin meillä partiolaisilla on kasvattajina mahdollisuus vaikuttaa ja joihin voimme myös ottaa aktiivisemmin kantaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Positiivinen luontosuhde ohjaa ihmistä ympäristövastuulliseen elämäntapaan. Partiossa saadut kokemukset ovat tärkeitä työkaluja luontosuhteen rakentamisessa.

Malin Lindholm: Ympäristöasiat ja ilmastonmuutos. Tutkijoiden ja uuden IPCC raportin mukaan lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa. Luonto ja ympäristö on vahvasti läsnä meidän arvopohjassa ja mielestäni meidän tulisi omilla teoilla, valinnoilla ja vaikuttamisella edistää kestävää kehitystä. Esimerkiksi edistää ympäristöystävällisempiä valintoja ja huomioida kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030 vaikuttamisessa, tapahtumissa ja toiminnassa.

Miljöfrågor och klimatförändring. Enligt forskare och den nya IPCC rapporten kommer de kommande åren att vara viktiga i mänsklighetens historia. Naturen och miljön finns starkt närvarande i vår värdegrund, och enligt mig kan och ska vi starkare främja hållbar utveckling genom det vi gör, våra val och i vårt påverkningsarbete.T.ex kan vi främja miljövänliga val och beakta målen för hållbar utveckling – Agenda 2030 i vårt påverkningsarbete, verksamheten och på evenemang.

Mirva Matikka: Mielestäni partiolla voisi olla enemmän avauksia liittyen nuorten osallisuuteen yhteiskunnallisessa toiminnassa. Lapset- ja nuoret ovat meillä keskiössä ja nuorten aktiivisuuteen kannustetaan eri tasoilla konkreettisesti myös suoritettavien aktiviteettien muodossa. Tämä ns. toimintamme kattoteema olisi hyvä sanoittaa auki ja pitää sitä kärkiteemana aina kun nostamme asioita keskusteluun. Esimerkkiä voidaan hakea esimerkiksi tarkastelemalla Allianssin työtä nuorten osallisuuden parissa.

Aleksi Murtojärvi: Ilmastonmuutoksen vastainen toiminta sekä tasavertaisuus. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on oleellinen osa luonnon rakastamista ja ympäristön suojelua. Tasavertaisuudessa, niin sukupuolen, iän, kotimaan tai minkä tahansa muun tekijän tasavertaisuudessa partiolaisilla on varaa näyttää paljon esimerkkiä yhteiskunnassa.

Jyri-Petteri ”ZeiP” Paloposki: Viime aikoina ilmasto- ja ympäristöasiat ovat saaneet enemmän julkisuutta. Olemme olleet asiassa jo aktiivisia, mutta teemaa on pidettävä esillä myös jatkossa. Meidän on huomioitava ympäristökuormitus myös omassa toiminnassamme. Tällä on vaikutus meidän itsemme lisäksi kaikkiin partiolaisiin ja lopulta koko maailmaan. Ilmasto- ja ympäristöasioiden lisäksi nuorten harrastaminen ja osallisuus ovat partiolle tärkeitä asioita, joiden puolesta meidän tulee tehdä töitä.

Maria ”Hilla” Ruohola: Olemme määritelleet 5 asiantuntijuuden teemaa, joissa partio ottaa aktiivisesti kantaa: harrastaminen, nuorten osallisuus, metsä, johtaminen ja osaaminen. Nämä ovat hyvät vaikuttamisen kärjet tulevaisuudessakin. 100 uutta tapaa -hankkeen myötä olemme olleet erityisen aktiivisia nuorten syrjäytymiseen ja yksinäisyyteen liittyvissä keskusteluissa ja se on mielestäni tarpeen jatkossakin. Tämän lisäksi haluan nostaa partion keskusteluaktiivisuutta on ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa.

Satu Salo-Jouppila: Partiolaisten tulisi mielestäni ottaa kantaa nykyistä enemmän nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin teemoihin. Tämän eteen voidaan tehdä töitä valtakunnallisesti, mutta myös paikallisesti. On tärkeää, että myös lippukunnissa tehdään vaikuttamista, jotta lähiympäristössä otettaisiin entistä paremmin huomioon erilaiset ihmisryhmät. Lippukuntien vaikuttamisen tukeminen onkin yhtenä ehdotuksena toiminnan painotukseksi ja minusta lippukunnat tarvitsevat siihen konkreettista tukea.

Inari ”Tiitu” Timonen-Nissi: Partiokasvatuksen yksi tavoitteista on että toimimme aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa luontoon. Partiolaisten tulisi jatkossa ottaa aktiivisemmin osaa ilmastokeskusteluun. Partiolaisilla on läheinen suhde luontoon ja meidän tulisi edistää kunnioittavaa suhdetta luontoon myös yhteiskunnassamme, jotta jokaisella olisi mahdollisuus päästä nauttimaan luonnosta myös tulevaisuudessa.


4. Mikä on paras partiokokemuksesi?

Pauli Engblom: Paras partiokokemukseni on Suomessa 2012 järjestetty Roverway, jolle osallistuin vaeltajana. Pääsimme vaeltamaan kansainvälisen partioryhmän kanssa Pallastunturilla ja tutustumaan eri kulttuureista tulevien partiolaisten kesken. Evon leiriosasta jäi mieleen uudet kaverit ja vapaus päättää oman leirikokemuksen sisällöstä. Roverwaylla yhdistyivät minulle partiossa tärkeät asiat, kuten luonto, uuden tekeminen, partiokasvatus samoaja- ja vaeltajaikäkausissa sekä kansainvälisyys.

Reetta Grönlund: Menneen kesän (2018) vapaaehtoisuus WOSM:in Kandersteg International Scout Centerissä (KISC), Kanderstegissa, Sveitsissä tarjosi itselle mahdollisuuden antaa takaisin partiolle, joka on itselle on antanut niin paljon hyvää. Opin kesän aikana todella paljon uusia taitoja sekä uusia puolia itsestäni ja monista kulttuureista; pääsin kokeilemaan asioita, joita en koskaan uskonut tekeväni; pääsin vaeltamaan Alpeilla; sain mielettömiä uusia ystäviä ja pääsin elämään unelmaa, niinkuin KISC:issä puhutaan.

Kaisa Johto: Yksittäistä parasta partiokokemusta en osaa nimetä, mutta ehdottomiin huippuihin kuuluvat lippukunnan kanssa toteutetut vaellusreissut Lappiin ja pyöräillen Ahvenanmaalle. Sitä tunnetta, kun pitkän päivän jälkeen koko eri-ikäisten porukka kokoontuu yhteen tunturin huipulle tai meren rantaan ja vain nauttii sekä nauraa yhdessä, on vaikea voittaa. Tämän syksyn parhaat hetket partiossa ovat syntyneet seuratessani samoajaluotsina lippukuntani mahtavien nuorten kasvamista ja kehittymistä johtajapestissä.

Malin Lindholm: Nykyinen pestini FiSSc:in puheenjohtajana kokonaisuudessaan. Nelivuotistaipaleeni puheenjohtajana on ollut seikkailu, jossa olen päivittäin saanut oppia ja kasvaa sekä onnistumisen että kantapään kautta – juuri niin kuin mielekkäässä partiopestissä mielestäni tuleekin. Tämän kokemuksen kautta olen nähnyt partiotoimintaa eri puolella Suomea, matkustanut, kehittynyt johtajana ja saanut elämääni ihania ihmisiä.

Mitt nuvarande uppdrag som ordförande för FiSSc i sin helhet. Fyra år i förbundets ledning har varit ett äventyr där man dagligen vuxit och lärt sig, både genom lyckanden och misslyckanden – precis så som det ska vara i scoutuppdrag enligt mig. Genom detta äventyr har jag fått uppleva scoutverksamhet på olika håll i landet, resa, utveckla mitt ledarskap och träffa fantastiska människor, som jag idag är lycklig över att ha i mitt liv.

Mirva Matikka: On vaikea valita vain yhtä kokemusta, mutta parhaat hetket olen kokenut ystävieni kanssa. Parasta on se tunne kun tietty tehtävä tai projekti on saatu ansiokkaasti päätökseen. Se hetki kun yhdessä on haastettu, opittu uutta, kasvettu ja saatu sydänystäviä. Itselleni tällaisia ovat olleet esimerkiksi L-SP:n samoaja- ja vaeltajaleiri HuHun tai vaeltajatapahtuma Väreen ohjelman tekeminen.

Aleksi Murtojärvi: WOSMin järjestämä European Communications Forum, jossa pääsi näkemään tehokkaan läpileikkauksen partiolaisuudesta ympäri mannerta. Tallinnassa pidetyssä tapahtumassa tutustui partion viestinnän tekijöihin ympäri Eurooppaa ja kuuli sekä näki heidän kokemuksiaan ja työskentelytapojaan. Tapahtumasta jäi monien muiden asioiden mukana myös hyvä olo suomalaisen partion nykytilasta: meillä on poikkeuksellisesti maassamme vain yksi partion kattojärjestö, jolla on myös valtakunnallisesti todella hyvä maine.

Jyri-Petteri ”ZeiP” Paloposki: Partiopolkuni varrella on jo ollut monenlaisia parhaita kokemuksia. Akelana toimimisessa parasta oli se, kun sudenpennut toimivat hienosti porukkana oppien uutta. Hallintopartiossa taas parasta on ehdottomasti se, kun näkee pitkään työstetyn asian toteutuvan – sen, mitä porukalla on saatu aikaiseksi. Mitään yksittäistä parasta hetkeä ei kuitenkaan liene edes mahdollista erotella, niitä on niin paljon. Ja johan vastaus olisi kohta vanhentunut kun uusi huippuhetki on taas tullut eteen!

Maria ”Hilla” Ruohola: Aina on niin vaikea valita yhtä! Japanin jamboreella nukuimme viimeisen yön taivasalla, koska lähtö oli niin aikaisin, että teltat piti purkaa jo illalla. Makoilimme koko leirilippukunta nurmikolla rivissä makuupusseissamme. Tähtitaivas oli aivan kirkas ja täynnä tähdenlentoja. Kymmenet ellei sadat tähdenlennot yhdessä ihasteltuina olivat täydellinen päätös pitkälle leirimatkalle, uusille ystävyyksille, oman maailmankatsomuksen avartumiselle ja sydämeen painuville elämyksille.

Satu Salo-Jouppila: Olen saanut kokea paljon hienoja juttuja partiossa, mutta parhaaksi lasken jamboreen Ruotsissa vuonna 2011. Toimin leirillä IST:nä ja pääsin osaksi kansainvälistä pestivartiota. Oli vaikuttavaa päästä näkemään, miten moninainen partio on sekä miten kivaa oli tutustua ja viettää aikaa eri maista tulevien ihmisten kanssa. Yhteisohjelmissa ja leirin lippuriviä katsoessa korostui se, että me kaikki olemme yhdessä täällä ja partiolaisina haluamme tehdä maailmasta paremman paikan.

Inari ”Tiitu” Timonen-Nissi: Paras partiokokemukseni on ehdottomasti se kun osallistuin YK:n Naistenasematoimikunnan tapaamiseen WAGGGSin delegaatiossa. Sain olla mukana edistämässä tyttöjen ja nuorten naisten oikeuksia ja vaikuttamassa päättäjiin maailmanlaajuisesti. Samalla sain upeita kansainvälisiä partiokokemuksia sekä elinikäisiä ystävyyksiä. Ilman partiota tämäkin olisi varmasti jäänyt kokematta!