Olet täällä

Ketkä ovat jo mukana?

Me Partion Ystävät uskomme, että jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen, elinikäisiin ystävyyksiin ja yhteisöön, jossa voi tulla hyväksytyksi omana itsenään. Siksi haluamme olla mukana madaltamassa lasten ja nuorten kynnystä partioon.

Tutustu Partion Ystäviin ja tule mukaan joukkoomme!

Mikki Kauste - Muusikko

”Partio on aina ehkäissyt syrjäytymistä ja kutsunut mukaan monista taustoista tulevia lapsia." Lue lisää >
 

 

 

 

Jenni Kokander - Näyttelijä ja koomikko

"Harrastus on tosi toimiva tapa houkutella mukaan porukkaan." Lue lisää >

 

 

 

 

Pata DegermanPatrick ”Pata” Degerman - Seikkailija

”Partion Ystävät on paras juttu mihin antaa rahaa. Sen avulla voi auttaa nuoria. Nuoret ovat meidän tulevaisuus.” Lue lisää >

 

 

 

 Pirjo AiraksinenPirjo Airaksinen - Superson Oy, Head of Culture & Partner

"Harvassa paikassa on nuorella mahdollisuutta peilata tuntemuksiaan niin syvällisesti. Yhteisö oli tiivis ja turvallinen." Lue lisää >

 

 

 

 Pauli Aalto-SetäläPauli Aalto-Setälä - Aller Media Oy:n toimitusjohtaja, Turun yliopiston työelämäprofessori

"Lapselle on uskomattoman tärkeää saada kuulua johonkin tiimiin, omaan porukkaan. Partion Ystävänä haluan olla mahdollistamassa sitä kokemusta kaikille lapsille." Lue lisää >

 

 


 

Partion Ystävä - Mikki Kauste - Muusikko

”Ketään ei saa jättää ulkopuolelle tai syrjiä ” 

 

Egotripin laulaja Mikki Kauste haluaa, että kaikki lapset ja nuoret taustaan katsomatta voivat harrastaa. “Lasten harrastusten kalleus on tuttua ihan oman elämän kautta. Kolme lapsen yhteishuoltajana mietin päivittäin, mitä varusteita voi ostaa käytettynä ja mitä uutena”, Partion Ystäväksi ryhtynyt Kauste kertoo. 

Partion Ystävät tarjoavat mahdollisuuden partioon niille lapsille ja nuorille, joilla sitä ei muuten olisi. Esteenä voi olla esimerkiksi perheen tiukka taloudellinen tilanne.  

"Kun harrastusmaksut nousevat koko ajan, tietyt harrastuksen jäävät heti mahdottomiksi. Kilpaurheilusta putoavat heti pois ne, joilla ei ole varaa", Kauste huomauttaa.  

Monilapsisissa perheissä pienistäkin harrastusmaksuista kertyy suuria summia, ja näin lapset ovat keskenään eriarvoisissa asemissa.  

Partion Ystävät jatkaakin partion työtä tasa-arvoisen maailman eteen.   

”Partio on aina ehkäissyt syrjäytymistä ja kutsunut mukaan monista taustoista tulevia lapsia. Partiotoimintaa tukee tosi mielellään, koska se on yhdenvertaista ja integroi muista kulttuureista tulevia yhteiskuntaan”, Kauste sanoo.  

Partiossa kasvetaan ihmisinä   

Entinen Kulosaaren Meripartiolainen muistaa edelleen, kuinka jännittävää lapsena oli tulla toimeen luonnon keskellä ja olla poissa kotoa. Leireillä sattui monenlaista, ja partio jäi miehen sydämeen.  

"Partiossa oli kivaa! Siellä minunlaiseni hieman arka lapsi sai tärkeää kokemusta muiden kanssa toimimisesta ja sitä kautta itsevarmuutta”, Kauste kertoo.

"Partiossa myös huomioidaan luonto ja kasvetaan ihmisinä. Partion ydinteemojen tärkeyden olen ymmärtänyt kunnolla nyt aikuisena. Vaikka en partioon enää kuulukaan, pyrin toteuttamaan niitä omassa elämässäni – olen siis sisäisesti partiolainen”, Kauste kuvaa.

Juuri omalta tuntuvat teemat saivat Kausteen mukaan Partion Ystäviin tukemaan lapsia ja nuoria.  

”Partio on ympäristöä ja ihmisiä kunnioittavaa, kestävän kehityksen toimintaa. Kestävä kehitys ohjaa myös minun toimintaani päivittäin.”

Hyvä harrastus saa lapsen varmemmaksi  

Kauste valmensi pitkään juniorijalkapalloilijoita. Tuolloin hän huomasi, kuinka harrastus kasvattaa lasta.  

”Valmentajana näin, kuinka hyvin ujo lapsi voi muuttua harrastuksessa paljon sosiaalisemmaksi ja varmemmaksi. Kun yhteisö on terve, lapsi uskaltaa avautua.”  

Saman ilmiön Kauste huomasi myös itsessään, kun hieman sulkeutuneen lapsen epävarmuus muuttui harrastuksissa varmuudeksi.    

"Harrastuksissa kouluttajan vastuu on suuri. Jokainen tulee huomioida yksilönä niin, ettei ketään jätetä ulkopuolelle tai syrjitä."  

Kausteen toiveena onkin, että moni saa Partion Ystävien avulla mahdollisuuden kasvaa kannustavassa ja hyväksyvässä harrastusympäristössä.

”En näe yhtään syytä miksi kukaan ei olisi mukana tässä. Jos välittäviä ihmisiä on tarpeeksi, niin yhteiskunta menee silloin oikeaan suuntaan.”  

Mikki Kauste on Egotrippi-yhtyeen toinen biisinkirjoittaja, vokalisti ja kosketinsoittaja. Kauste on myös Espoon Vihreiden kaupunginvaltuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen.

 


 

Partion Ystävä - Jenni Kokander - Näyttelijä ja koomikko

”On tosi tärkeää kuulua omaan porukkaan”  

Näyttelijä Jenni Kokander ryhtyi Partion Ystäväksi, jotta myös vähävaraisten perheiden lapsilla olisi mahdollisuus harrastukseen. ”Vähävaraisuus on aina koko perheen asia. Kun lapsi pääsee mukaan harrastamaan, koko perhe tuntee olevansa mukana yhteiskunnassa”, Kokander kuvaa.

Kokander on aina suhtautunut vakavasti maailman epätasa-arvoon. Lapsilleen, 10-vuotiaalle Saimalle ja 5-vuotiaalle Vilholle, hän puhuu siitä, että jo naapurissa voi olla heikommassa asemassa oleva perhe.

”Sitä usein luullaan, että julkkiksen elämä on punaisella matolla tepastelua. Ei ole, se on sitä samaa kurahousuelämää. Todellakin ymmärrän, että tuntuu hirveältä sanoa lapselle, ettei harrastukseen ole varaa”, Kokander sanoo.

Harrastuksella mukaan porukkaan

Näyttelijäntyössä huomaa joukon voiman. Kaikkien ei tarvitse olla keskipisteenä, mutta jokaisella tulee olla rooli.

”Siksi harrastus on tosi toimiva tapa houkutella mukaan porukkaan. Jos on tottunut sivustakatsojan rooliin, harrastuksessa voi olla jotain ihan muuta”, Kokander sanoo.

Kokander on huomannut, että lapset ovat nykyään fiksumpia huomioimaan yksin jäävät.  

”Mulla on hirmu huono omatunto siitä, etten pitänyt lapsena huolta niistä, jotka jäivät sivuun. Nyt kysyn lapsiltani luokkakuvista, että onko tuolla kaveria. Ettei ketään jätettäisi sen valon ulkopuolelle.”

Kokander toivoo, että moni löytäisi Partion Ystävistä oman tapansa auttaa. Hän uskoo kampanjan puhuttelevan erityisesti heitä, jotka haluavat tukea lapsia ja nuoria, mutta etsivät vielä itselleen sopivaa tapaa.

”On hyvä kunnioittaa sitä, että itsellä on mahdollisuus auttaa. Kaikilla ei sitä ole, vaan se on etu.”

Partion Ystäviä tarvitaan

Jokaiselle on tärkeää kuulua joukkoon. Kokander huomasi tämän nuorena innostuessaan teatterista.

”Teatteri pelasti minut murrosiässä. Silloin on tosi tärkeää kuulua omaan porukkaan. Tärkeää ei kuitenkaan ole se, mikä harrastus on, vaan tunne onnistumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta,” Kokander painottaa.

Partiossa Kokander arvostaa yhteisöllisyyttä ja sitä, ettei tarvitse kilpailla muita vastaan.

”Vaikka partio ei ole kallis harrastus, ei kaikilla perheillä ole silti siihen varaa. Siksi tarvitaan meitä Partion Ystäviä”, Kokander summaa.  

 Jenni Kokander on näyttelijä ja koomikko, joka on ollut mukana kolmella Putous-kaudella. Partiolaiset muistavat hänet erityisesti adventtikalentereita kaupanneesta sketsihahmo Irma Rönköstä. Kuka kutsui Kokanderin -sarjassa hän tutustui kahdeksaan eri kulttuuria edustavaan lapsiperheeseen.

 


 

Partion Ystävä – Patrick "Pata" Degerman - Seikkailija

"Partiosta se kaikki lähti"

Löytöretkeilijä, vuorikiipeilijä Patrick ”Pata” Degerman aloitti partion 15-vuotiaana. Hän löysi partiosta kipinän seikkailuun ja elämässä tarvittavat taidot. ”Voin ihan rehellisesti sanoa, että retkikuntien johtamisen opin suoraan partiosta. Partiossa oppii tiimityötä, suvaitsevaisuutta ja vastuunkantoa”, Degerman kuvailee. Partion Ystäväksi hän ryhtyi, jotta uusilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus saada samoja kokemuksia kuin hän itse on partiosta saanut.

”Partiosta se kaikki lähti. Sain innostuksen mennä metsään ja luontoon. Nuorena lippukunnanjohtajana opin myös, että kun keräämme varoja ja hankimme varusteet, voimme tehdä mitä vaan. Minua kiehtoi partion tarjoama vapaus päättää itse asioista”, Pata muistelee.

Pata tuli partioon yläasteikäisenä, kun kaveri pyysi mukaan. Partio vaikutti hänestä makeelta, seikkailulta. Pata tempautui mukaan porukkaan saman tien ja ryhtyi myös johtajaksi.

”Lippukuntani profiloitui aika erähenkiseksi.  Halusimme vähän koetella rajojamme, nukkua talvella ilman telttaa ja taivasalla ja tehdä extremejuttuja, kaikki piti kokeilla. Samalla karttui perustaidot siihen, miten toimia, kun on myrsky, huono keli tai kylmä”, Pata kuvailee.

Innokkaan johtajaporukan myötä lippukunta alkoi kasvaa ja mukaan tuli erityisesti sellaisia, jotka halusivat actionia. ”Vaikka olimme alkuun ihan kokemattomia, niin halusimme kuitenkin tehdä asiat mahdollisimman hyvin ja ymmärsimme myös turvallisuusaspektit”, helsinkiläisen Munksnäs Spejarna -lippukunnan entinen johtaja kertoo.

Treenattiin, kisattiin, voitettiin

Partio oli kiinnostavaa, koska se tarjosi nuorelle Patalle sopivasti haasteita. Myös vastuut hoidettiin, vaikka ne eivät aina olleet niitä kiinnostavimpia asioita. Puolihuomaamatta opittiin tekemään pöytäkirjat ja laatimaan budjetit.

”Mahtavaa on se, kun aikuiset antavat vapauden nuorille tehdä ja kokea. Partiossa joutuu uskaltamaan ja hyppäämään sellaisiinkin tilanteisiin, joista ei tiedä pätkääkään. Vaikka järjestämään leiriä. Juuri siksi siinä oppii suunnattomasti.”

Pata tykkäsi nuorena myös partiokisoista ja itsensä haastamisesta - silloin treenattiin ja kisattiin ja voitettiin. Sieltä yhdestä kisasta löytyi vaimokin.

”Olin partiossa aktiivisesti opiskeluaikoihin asti, kunnes ensin opinnot, sitten perhe ja työt veivät ajan. Samaan aikaan havahduimme oman johtajaporukkamme kanssa siihen, että nyt pitäisi päästää uudet nuoret johtamaan, oli heidän vuorostaan loistaa. Näin sen pitääkin mennä”, Pata toteaa.

Tavoitteena parempi maailma

Patalle partio antoi pohjan kaikkeen tekemiseen.

”Voin ihan rehellisesti sanoa, että retkikuntien johtamisen minä opin suoraan partiosta. Ja partiossa huomasin, että luonto on makee mesta. Myöhemmin siihen tuli myös luonnonsuojelun näkökulma.”

Tärkeintä partiossa on kuitenkin Patan mukaan yhdessä tekeminen. Partiossa on pakko oppia toimimaan muiden kanssa.

”Siitähän tässä elämässä on pitkälti kyse. Maapallon väkimäärä vain lisääntyy ja juuri siksi on tärkeää, että ymmärretään toisiamme, voidaan kommunikoida ja toimia muiden kanssa, vaikka ollaan erilaisia ja tullaan erilaisista taustoista. Juuri sitä partiossa oppii; suvaitsevaisuutta ja yhdessä tekemistä”, Pata kiteyttää.

Partion Ystäväksi Pata lähti, jotta yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus aloittaa partioharrastus.

”Tarvitsemme Partion Ystäviä, jotta saamme enemmän partiolaisia Suomeen, jotta Suomi ja maailma pärjää paremmin. Kaikilla on paljon hauskempaa, kun yhdessä on kivaa, kommunikaatio toimii, on mielekäs elämä ja arvot kohdillaan. Partiolaisilla on.”

Patrick ”Pata” Degerman on suomalainen löytöretkeilijä ja luennoitsija, joka on kiivennyt yli 200 vuorelle ja seikkaillut niin Etelämantereen jäätiköillä kuin Amazonin sademetsissä. Tänä syksynä Degerman on lähdössä Etelämantereelle Helsingin yliopiston ja Aucklandin yliopiston tutkijoiden kanssa muodostetun retkikunnan kanssa. Retkikunta sukeltaa kaksi kertaa päivässä kuuden viikon ajan jään alle ja tutkii miten meren lämpeneminen vaikuttaa Etelämantereen luontoon.

 


 

Partion Ystävä –Pirjo Airaksinen - Superson Oy, Head of Culture & partner

"Olisin ihan eri ihminen ilman partiota"

 

”Partiolaisten tunnus Ole valmis pitää sisällään niin paljon. Se velvoittaa olemaan valmis auttamaan ja hyvä ihmisenä. Toisaalta bisneselämässä se neuvoo olemaan varuillaan, tuntosarvet pystyssä. Minulle se sisältää myös ajatuksen tehdä asioita positiivisella otteella. Olisin ihan eri ihminen, jos en olisi ollut partiossa”, kiteyttää media-alan konkari, markkinointitoimisto Supersonin johtaja Pirjo Airaksinen.

Olisi voinut hyvin käydä niin, että Pirjo Airaksisesta ei olisi koskaan tullut partiolaista. Alkutaival ei ollut mutkaton. Kun naapurin tyttö pyysi mukaan, lippukunta oli hädin tuskin hengissä ja tyttöjen ryhmältä puuttui johtaja. Tytöt onnistuivat kuitenkin houkuttelemaan aiemmin partiossa olleen aikuisen johtajakseen ja sytyttivät samalla uutta intoa toimintaan. Hiljalleen siilinjärveläinen Kuilun Tytöt -lippukunta lähti kasvamaan.

”Kerran partiolainen aina partiolainen – se pitää niin paikkansa! Ne opit mitä sieltä ovat tulleet ovat hyviä johtajuusoppeja ja tärkeitä arvoja. Partiossa on ihmisiä niin monenlaisista taustoista. Siellä oppii tekemään yhdessä erilaisten ihmisten kanssa ja toimimaan heidän kanssaan, kohtelemaan toisia hyvin”, Pirjo pohtii.

Selkärepussa sosiaalista pääomaa

Pirjo oli aktiivitoiminnassa mukana sudenpennusta partiojohtajaksi. Hän veti ryhmiä, järjesti ohjelmaa ja rakensi leirejä. Partiossa karttui ryhmässä tekemisen taito ja yhdessä oppiminen.

”Partio myös kasvatti sosiaalista pääomaan, halua tehdä ja vaikuttaa asioihin yhteiskunnan eteen. Opin siellä myös kansainvälisyyttä ja rajat ylittävää ajattelua”, Pirjo kertoo.

Partiossa vastuunottaminen kasvoi vähitellen, kuin huomaamatta. Kipinämikkovuorossa oli pakko pitää tuli hengissä ja partiojohtajana lippukunnan pyörät pyörimässä.

”Partiotausta on auttanut minua elämässä ihan valtavasti monella tapaa. Työelämä on entistä enemmän ryhmätyötä. Partio opetti tiimissä toimimista ja havaitsemaan missä kukakin on hyvä”, Pirjo kertoo ja lisää, että oma työ on monessa kohtaa ollut hyvin samankaltaista kuin partiossa.

”Kun toimin nuorempana tuottajana, niin se oli oikeastaan ihan samanlaista tekemistä kuin leirien järjestäminen.”

Teltassa ystävä tulee lähelle

Partiosta Pirjon elämään jäi elämänikäisiä ystävyyksiä. Hiljattain varastosta löytyi lapsuuden partioryhmän päiväkirja, johon oli kirjoitettu kaikkien luonteenpiirteet 10-vuotiaina. Samojen ystävien kanssa luettiin kirjaa ääneen keväisessä tapaamisessa.

”Nauroimme ihan kippurassa, sillä luonteenpiirteemme ovat edelleen aivan samat. Oikeastaan aika hurjaa, että ihmisten luonne muuttuu niin vähän vuosien varrella.”

Mutta teltassa kylki kyljessä nukkuessa oppii tuntemaan ystävät hyvässä ja pahassa. Iltanuotioilla käydyt keskustelut olivat usein hyvin syvällisiä.

”Pohdittiin kuka minä olen ja opittiin tuntemaan itsemme ja toisemme. Harvassa paikassa on nuorella mahdollisuutta peilata tuntemuksiaan niin syvällisesti. Yhteisö oli tiivis ja turvallinen, siinä murrosikäkin oli helppo käydä läpi yhdessä muiden kanssa. Oli mahdollisuus keskustella ja saada tukea ja kannustusta vertaisilta”, Pirjo summaa.

Pirjo toivoo, että Partion Ystävien avulla yhä useammat lapset saavat hyvän harrastuksen ja mahdollisuuden tuntea kuuluvansa joukkoon, yhteisöön.

”Minusta on myös todella tärkeää, että nykylapset saavat digimaailman vastapainoksi konkreettista tekemistä, oppivat luonnossa liikkumista ja käytännön taitoja. Kuten toimimaan muiden ihmisten kanssa muutenkin kuin virtuaalisissa yhteisöissä.”

Pirjo Airaksinen on markkinointitoimisto Supersonin johtaja ja vastaa toimistossa hallinnosta ja henkilöstön kehittämisestä. Airaksinen on tehnyt monipuolisen uran media-alalla. Hän työskenteli pitkään Sanoma-konsernissa mm. Sanoma Entertainmentilla,  Nelonen Median sisältöjohtajana ja Nelosen kanavajohtajana. Supersonilla Airaksinen on päässyt kokeilemaan täysin erilaista tekemisen tapaa: pieneen ketterään organisaatioon ja suuriin verkostoihin pohjautuvaa toimintamallia.

Pirjo Airaksisen kuva: Matti Rajala.


 

Partion Ystävä – Pauli Aalto-Setälä - Aller Media Oy:n toimitusjohtaja, Turun yliopiston työelämäprofessori

"Partiosta tuli tärkeä porukka"

 


Partio on ollut aina jollain tapaa mukana mediavaikuttaja Pauli Aalto-Setälän elämässä. Nuorena hän harrasti itse partiota ja myöhemmin hän on ollut mukana kouluttajana ja omien lasten tukijoukoissa. Partio on tarjonnut Paulille ennen kaikkea ystäviä: kun hän lapsena joutui vaihtamaan usein paikkakuntaa isän työn takia, partio tarjosi vastapainoksi turvallisen yhteisön ja porukan. Nyt Pauli Aalto-Setälä haluaa olla mukana varmistamassa, että myös nykyajan lapset ja nuoret saisivat kuulua samanlaiseen yhteisöön.

Pauli aloitti partion sudenpentuna ja oli mukana parikymppiseksi asti Turun Eränkävijöissä. Ensimmäisenä partiopestinään hän perusti lippukunnalleen Rinkka-lehden.

”Kirjoitin itse jutut, kuvitin ne ja taitoin lehden. Se oli varmaan aika kamala, intoa oli enemmän kuin osaamista”, Pauli muistelee naurahtaen. Rinkka-lehti oli kuitenkin ensikosketus media-alalle.

Pääkaupunkiseudulle muutettuaan Pauli palasi partioon uudessa roolissa omien lastensa mukana. Koudat-lippukunnan nimissä tuli kisattua partiotaitokisoissa ja autettua tarpeen mukaan, vaikkapa leireillä muonittajana. Edelleen Pauli käy kerran vuodessa kouluttamassa partiojohtajia. Ja tapaa vanhoja partiokavereitaan.

”Juuri viime viikonloppuna nähtiin partiokavereiden kanssa. Aika usein liikutaan yhdessä luonnossa”, Pauli kertoo.

Luonto on ollut Paulille tosi tärkeä partioajoista alkaen. Hän viihtyy mökkimetsässä, Nuuksiossa ja nuotiopaikoilla.

”Luontosuhde rakentui partiossa ja se on jäänyt vahvasti elämään. Partiossa opin toimimaan luonnossa ja sen olen halunnut opettaa myös omille lapsille”, Pauli kertoo.

Partio kehitti luovuutta

Luonnon arvostuksen lisäksi partiosta tarttui matkaan kokemusta, joka on kantanut myös työelämässä.

”Kai ne esimiesvalmiudet ja johtamismetodit ovat lähtöisin jo partioajoilta, ainakin alitajuisesti. Kun lapset ovat väsyneitä, tavarat hukassa, vaatteet märkinä – silloin pitää osata kannustaa, motivoida ja innostaa. Aika samanlaista on luovien ihmisten johtaminen, jota olen tehnyt työelämässä koko ikäni”, Pauli virnistää pilke silmäkulmassa.

Toki partiossa ja työelämässä johtamisessa on Paulin mukaan myös eroja. Partiossa johtaminen harvoin on yhtä tavoitteellista. Esimiehiä rekrytoidessaan Pauli kuitenkin kiinnittää partiotaustaan huomiota.

”Esimiesten kohdalla partiotaustasta saa aina lisäpisteitä, koska se osoittaa perusvalmiutta vastuunottoon ja ryhmän johtamiseen”, Pauli kertoo.

Niiden lisäksi partiossa karttuvat sosiaaliset taidot ja konfliktien ratkaisukyky.

”Partio rakentaa lapsille ja nuorille ymmärrystä, miten toimia tiimissä. Se antaa myös valmiudet luovuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn”, Pauli toteaa, eikä malta olla lisäämättä: ”Siksi me pärjättiin niin hyvin kisoissakin. Ei välttämättä osattu oikeaa vastausta, mutta kyettiin ratkaisemaan tehtävät luovasti.”

Kaupunki vaihtui, partio pysyi

Partiolla oli tärkeä rooli Paulin lapsuudessa myös turvallisuuden rakentajana. Kun isän työn takia perhe joutui vaihtamaan usein kaupunkia, partiosta rakentui tärkeä yhteisö.

”Partion hienous on siinä, että siellä lapset saattavat tulla hyvinkin erilaisista taustoista ja tilanteista, eikä sillä ole mitään merkitystä. He ovat yhtä arvokkaita ihan jokainen. Lapselle on uskomattoman tärkeää saada kuulua johonkin tiimiin, omaan porukkaan. Partion Ystävänä haluan olla mahdollistamassa sitä kokemusta kaikille lapsille. Jollekin jo leirimaksu voi olla kynnys osallistua toimintaan, siksi kaikki apu on tarpeen”, Pauli pohtii.

Pauli Aalto-Setälä on Aller Median toimitusjohtaja, joka on tehnyt pitkän uran media-alalla toimittajana, kanavajohtajana ja päätoimittajana sekä ollut perustamassa Nelosta ja SubTV:tä. Tänä syksynä Pauli Aalto-Setälä aloitti Turun yliopistossa työelämäprofessorina. Aalto-Setälä alkaa vetää uutta Digital mindset -koulutusohjelmaa.