Olet täällä

Sataa uutta tapaa tehdä partiota esiteltiin Tiedekulmassa

Partion tekoja syrjäytymisen ehkäisyyn, harrastamisen esteiden poistamiseen ja harrastusten ulkopuolella olevien lasten tavoittamiseen esiteltiin Tiedekulmassa Helsingissä 15.5.2018. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot myös Helsingin kaupungin kulttuurin- ja vapaa-alan toimialajohtajalta Tommi Laitiolta sekä Me-säätön ohjelmajohtajalta Tiina-Maija Toivolalta.

Partiossa on toteutettu viimeiset kaksi vuotta 100 uutta tapaa -projektia, jonka tavoitteena on madaltaa harrastamisen kynnystä. Annoimme valtavan suuren lupauksen - jatkossa partio tavoittaa yhä enemmän niitä lapsia ja nuoria, joilta puuttuu mielekäs harrastus. Näitä lapsia on yllättävän paljon. Esimerkiksi joka neljäs kahdeksanvuotias kaipaa enemmän kavereita ja kokee itsensä ulkopuoliseksi.

-          Jotta partiolla olisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta, partion on oltava mukana ratkaisemassa yhteiskunnallisia ongelmia, kuten lasten ja nuorten yksinäisyyttä, alusti varapuheenjohtaja Ilona Turunen.

Partiossa halutaan, että jokaisella lapsella olisi ystäviä ja joku harrastus. Sata uutta tapaa -projektin myötä partiossa käärittiin hihat ja alettiin selvittää, miten partiosta tehtäisiin entistä avoimempaa ja millä keinoilla tavoitetaan uusia kohderyhmiä. Projektin tulokset ovat myös muiden harrastusten järjestäjien käytettävissä. Erilaiset tavat, joita projektissa kokeiltuun, on koottu vastajulkaistuun oppaaseen Reseptikirja toiminnan avoimuuteen.

Tommi Laitio valotti tilaisuudessa kaupungin ja kuntien sekä kansalaisyhteiskunnan yhteistyömahdollisuuksia. Helsingin vapaa-aikatoiminnan tavoitteena on osaamisen hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan helpottaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien helpottaminen.

-  Kansalaisyhteiskunta on ikään kuin kuntien tuotekehitysosasto. Kunnissa ja järjestöissä halutaan pitkälti samoja asioita. Kunnan tehtävä on tukea olosuhteita ja luoda edellytyksiä kolmannen sektorin toiminnalle. Helsinkikin on paikka, ei organisaatio, Laitio sanoi.

Projektin tärkein tavoite on ollut, että poistamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kulttuurisia, sosiaalisia tai taloudellisia harrastamisen esteitä ja mahdollistamme kaikille lapsille ja nuorille mielekkään harrastuksen. Me-säätiön ohjelmajohtaja Tiina-Maija Toivola puhui koulujen hyödyntämisestä entistä monipuolisemmin myös vapaa-ajan tiloina. Merkityksellisen tekemisen puute, arjen hallinnan taitojen heikentyminen ja harrastustilojen puute ovat olleet keskeisiä syitä ME-säätiön ME-koulu-konseptin kehittämiseen.

-  ME-koulujen yhteyteen olisi tarkoitus rakentaa yhteisiä tiloja. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden fiilis halutaan taklata harrastuksen kautta, Toivola kertoi.

Sata uutta tapaa -projektin päällikkö Saara Nykänen esitteli projektissa tehtyjä hankkeita. Projektia on tehty valtakunnallisesti, alueellisesti piirien toimesta sekä paikallisesti lippukunnissa. Toiminta on rahoitettu vuoden 2016 Yhteisvastuu-keräyksestä saaduilla varoilla. Tavoitteena on ollut tuoda partio vähemmän harrastavien ryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten tai eri tavoin vammaisten lasten ja nuorten ulottuville. Myös taloudellisten esteiden tunnistaminen on ollut monissa hankkeissa keskeistä.

Jotta harrastamisen kynnys olisi kaikille matala, on partioharrastuksesta osattava viestiä selkeästi ja niin, että jokainen tuntee olevansa tervetullut joukkoon. Haluamme juurruttaa avoimuuden osaksi perustoimintaa.

Lisätietoja: 100uuttatapaa.fi

Teksti: Jaana Hopeakoski, kuvat: Anna Koroma-Mikkola