Olet täällä

SuomiAreenalla keskusteltiin suomalaisesta luonnosta ja kestävämmästä tulevaisuudesta

Suomalainen luonto ja sen tarjoamat mahdollisuudet herättivät monipuolista keskustelua partiolaisten järjestämässä tilaisuudessa SuomiAreenalla. Keskustelua käytiin otsikolla ”Kuka suojelee, kunnioittaa ja rakastaa suomalaista luontoa?” Mukana keskustelemassa olivat Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, SITRAn johtaja Mari Pantsar, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder ja kansanedustaja Pekka Haavisto.

Ensimmäiseksi näkökulmaksi valikoitu metsien käyttö virkistystarkoitukseen. Keskustelua herätti erityisesti se, miten nykyajan ihmiset saadaan luontoon ja metsään. Luonnossa olemisen terveysvaikutukset ovat Rohweder mukaan kiistattomat.
- Jo 15 minuuttia luonnossa laskee stressitasoa ja alentaa verenpainetta, hän totesi.
Pantsar mielestä kaupungistuminen on pysäyttämätön ilmiö, mutta se ei tarkoita automaattisesti luonnosta vieraantumista.
- Ihmisten liikkuminen paikasta toiseen tulee muuttumaan ja tämä mahdollistaa virkistys- ja puistoalueiden lisäämisen, hän kommentoi.
Hyttinen muistutti, että uusi teknologia tuo paljon mahdollisuuksia myös luonnossa liikkumiseen.
- Ajatelkaa vaikka Pokemon-peliä, joka sai kaikki nuoret ryntäämään ulos.
Ministeri Leppä sen sijaan väläytteli pilke silmäkulmassa, josko luonnossa liikkumisesta voisi saada jatkossa Kela-korvausta.

Luonnossa on paljon hyödyntämätöntä potentaalia

Toinen keskustelua herättänyt aihe liittyi henkilöihin, jotka ovat saapuneet Suomeen kauempaa. Pantsar muistutti, että luonnon hiljaisuus saattaa olla joillekin jopa pelottava kokemus. Haaviston mukaan paras keino totuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen metsään, on partiolaisten tavoin opastaa heitä kädestä pitäen. Myös Metsähallituksessa on positiivisia kokemuksia vastaavasta toiminnasta:
- Talvella veimme vastaanottokeskuksen asukkaita pilkille ja hiihtämään. Myös Luonnon päivien yhteydessä on panostettu maahanmuuttajien metsäsuhteen rakentumiseen, Hyttinen kertoi.

Paljon keskustelua herätti myös luontoon liittyvä turismi ja sen vähälle jäänyt hyödyntäminen. Pantsarin mielestä tässä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
- Emme itse edes huomaa kaikkea ainutlaatuisuutta, mitä ympärillämme on.
Haavisto totesi, että on muistettava markkinoida myös yksinkertaisuutta, kuten telttamajoitusta metsän keskellä.
Hyttinen kuitenkin muistutti, että Suomi on jo nyt monessa paikassa nostettu ykköseksi nimenomaan luonnon perusteella:
- Suomalainen luonto kiinnostaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vasta avattu Hossan kansallispuisto, jonka avajaiset noteraattiin myös muualla maailmassa laajasti.

Suomella on ratkaisun avaimet

Voidaanko metsien virkistyskäyttö, suojelu ja talouskäyttö yhdistää järkevällä tavalla? Kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että näitä on yhdistetty tähänkin saakka onnistuneesti ja se on mahdollista myös jatkossa. Lepän mukaan haluamme siirtyä fossiiliajasta biotalousaikaan.
- Tätä tietotaitoa pitää viedä myös maailmalle.
Rohweder muistutti, että Suomi on sitoutunut siihen, että 17 prosenttia metsistä on suojeltuja.
- Oleellista on kuitenkin nimenomaan se, miten talouskäytössä olevaa metsää hoidetaan. Metsänomistajille täytyykin tuoda esiin erilaisia metsänhoitotapoja.
Pantsar toi esiin myös globaalin näkökulman:
- Väestö on kasvanut maailmassa räjähdysmäisesti, metsiä hakataan liian paljon ympäri maailman, harva ymmärtää, miten kiireinen asia ilmastonmuutos on, Pantsar muistutti.

Lopuksi keskustelijat pohtivat, miten suomalainen luonto pystyttäisiin turvaamaan myös tuleville polville. Lepän mukaan voimme suhtautua tulevaisuuteen luottavaisin mielin:
- Suomella on ratkaisun avaimet. Me emme ole ongelma, vaan avain siihen, miten mennään kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Rohweder mielestä kyseessä on täysin tahdon asia, mutta sen toteutumiseen tarvitaan kaikkia.
- Meidän ei pitäisi olla liian vaatimattomia. Suomi on hyvä esimerkkimaa myös muille, Haavisto totesi lopuksi.

Teksti: Elina Kamppari, kuvat: Miska Loimaala