Ajankohtaista

Partio kehittää järjestötoiminnan hiilikädenjäljen arviointia

20.6.2022

Partiolaiset torjuvat ilmastonmuutosta paitsi pienentämällä omia päästöjään, myös vaikuttamalla yhteisöihinsä ja yhteiskuntaan. Näin partion hiilikädenjälki kasvaa. Tuore raportti kuvaa, miten hiilikädenjälkeä syntyy osana partion kasvatus- ja koulutustoimintaa. Tavoitteena on tunnistaa keinot partion hiilikädenjäljen kasvattamiseen ja luoda toimintatapa hiilikädenjäljen arvioimiseen järjestötoiminnassa.

Partion hiilikädenjälki tarkoittaa positiivista ilmastovaikutusta, jonka partio voi luoda vaikuttamalla partion jäseniin, sidosryhmiin ja yhteiskuntaan. Suomen Partiolaisten Vastuullisuusryhmä on teettänyt selvityksen siitä, miten partion hiilikädenjälkeä voidaan määritellä ja arvioida.

Partiotoiminnan hiilikädenjälkeä syntyy, kun partiolaiset ja partion vapaaehtoiset oppivat keinoja pienentää omaa hiilijalanjälkeään sekä taitoja vaikuttaa yhteisöihinsä ja yhteiskuntaan. Lisäksi partio järjestönä luo muutospainetta erilaisille sidosryhmilleen ja yhteistyökumppaneilleen toimia ilmastoystävällisesti ja peräänkuuluttaa ilmastotoimia koko yhteiskunnassa.

Hiilikädenjäljen avulla voidaan tehdä näkyväksi järjestötoiminnan vaikuttavuutta

Hiilikädenjälki nousee ilmastonmuutoksen hillintään liittyvässä keskustelussa yhä useammin hiilijalanjäljen rinnalle. Se on kiinnostanut yrityksiä, jotka kehittävät pienemmän hiilijalanjäljen tuotteita, sekä kuntia ja kaupunkeja, jotka haluavat luoda kestävän kaupunkikehityksen käytäntöjä ja levittää niitä maailmalle.

Suomessa hiilikädenjälki-konseptia ovat kehittäneet mm. VTT ja LUT-yliopisto. Partion hiilikädenjälkiselvityksessä oli mukana asiantuntemusta LUTista, Helsingin yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Selvitys avaa keskusteluun uuden näkökulman eli kansalaisjärjestöjen toiminnan hiilikädenjälkivaikutuksen. Järjestöillä voi olla merkittävää positiivista vaikuttavuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Partio haluaa olla edelläkävijä hiilikädenjäljen konseptin soveltamisessa järjestötoimintaan. Raportissa esitetään malli ja esimerkkejä, miten hiilikädenjälkeä voi arvioida rajatulla toiminnan osa-alueella, esimerkiksi tietyssä tapahtumassa.

”Partion ilmastotyössä tiedolla johtaminen on tärkeää. Haluamme, että toimenpiteet hiilikädenjäljen kasvattamiseksi ovat aidosti vaikuttavia. Tämä selvitys luo pohjan sille, miten hiilikädenjälkeä voi partiossa arvioida”, sanoo Suomen Partiolaisten Vastuullisuusryhmän puheenjohtaja Annika Stubbe.

Hiilikädenjäljen kasvattaminen ei korvaa hiilijalanjäljen pienentämistä

Ei ole yksinkertaista tapaa laskea, paljonko partiotoiminnan vaikutuksesta muut toimijat pienentävät hiilijalanjälkeään. Tarkkaa laskentaa varten pitäisi määritellä, miten paljon partiotoimintaan osallistuva tai partion sidosryhmä tekee hiilijalanjälkeään pienentäviä tekoja juuri partiotoiminnan ansiosta. Tärkeintä on tunnistaa, millainen toiminta hiilikädenjälkeä luo, jotta sitä voidaan vahvistaa.

Hiilikädenjäljellä ei myöskään voi kompensoida hiilijalanjälkeä eikä sen kasvattaminen korvaa hiilijalanjäljen pienentämiseksi tehtävää työtä. Partio pyrkii pienentämään oman toimintansa hiilijalanjälkeä, jotta elämme kuten opetamme. Samalla luomme hiilikädenjälkeä, kun partiolaiset oppivat tekemällä, kuinka organisaation toiminta muutetaan ilmastoystävällisemmäksi.

Tutustu Partion hiilikädenjälki -raporttiin täällä.

Hiilikädenjälkiselvityksen tuottaneessa hiilikädenjälkityöryhmässä oli edustettuna laajasti sekä partiotoiminnan että ilmastotyön ja hiilikädenjälkikehityksen asiantuntemusta. Ryhmää johti partiojohtajan jatkokoulutuksen eli Kolmiapila-Gilwell -kurssin kehittämistehtävänään Jukka Käyhkö Auran Tähti Pojista. Ryhmään kuuluivat partion metsä- ja vastuullisuuskoordinaattori TiiaMerenheimo, partiolainen ja yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta, Suomen Partiolaisten vastuullisuusryhmän jäsen Iiris Somervuori, professori Risto Soukka LUT-yliopistosta sekä Kajo-suurleirin vastuullisuuspäällikkö ja kiertotalouden erityisasiantuntija Paavo Tertsunen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Kuva: Mari Lehtisalo