Partiolaisten joulutarinan 2024 kolmas jakso on julkaistu. Myssymäen huipulta katsottuna tähden löytäminen joulutorilta oli vaikuttanut helpolta tehtävältä, mutta torille päästyään Kaamos ja Valo huomaavat tarvitsevansa rutkasti onnea, jotta oikea tähti löytyisi. Uudet jaksot ilmestyvät aina adventtisunnuntaisin.
Kun ajat ovat epävakaat ja maailma ympärillä myllertää, oma harrastus ystävineen tuo lapselle turvaa. Tukisitko sinä lasten harrastamista ostamalla aineettoman joululahjan?
Kirjoittaja: Henna Ryynänen
Lukija: Anna Brear
Kuvitukset: Henna Ryynänen
Täydellinen tähdenlento, osa 3: Joulutorin tähdet
Sisarukset Kaamos ja Valo olivat tulleet Hiippavuoren joulutorille etsimään pudonnutta tähteä. Myssymäen huipulta katsottuna sen löytyminen oli vaikuttanut helpolta tehtävältä, mutta torille päästyään lapset ymmärsivät tarvitsevansa rutkasti onnea tai suoranaisen ihmeen, jotta tähti löytyisi.
Siinä missä ihmiset olivat ylhäältä katsottuna näyttäneet pieniltä kuin muurahaiset läheltä he näyttivät jättiläistoukilta paksuine toppatakkeineen ja villamyssyineen. Vaikka Kaamos oli luokkansa viidenneksi pisin, hänelläkin oli vaikeuksia nähdä eteensä. Valo otti tiukasti kiinni Kaamoksen käsivarresta, ettei eksyisi – silläkin uhalla, että joku luokkatoveri näkisi.
– Olemme tässä, Kaamos sanoi ja osoitti punaista palluraa opastekartalla.
– Älä Sherlock, ihanko totta! jännittynyt Valo sanoi ehkä turhankin kärjekkäästi.
Kaamos päätti ohittaa Valon kommentin. Hän ehdotti, että he aloittaisivat etsinnän ruokapuolelta ja kiertäisivät toria myötäpäivään koju kojulta, jolloin heiltä ei jäisi mitään huomaamatta.
Hiippavuoren parhaan leipurin, Julia Jauhopeukaloisen, kojulta leijaili uunituoreen leivän tuoksu ja myyntipisteelle kiemurteli pitkä jono leivännälkäisiä. Kaamos ja Valo yrittivät nähdä paremmin suositulle kojulle, mutta ihmiset seisoivat tiiviisti kuin pingviinit, eivätkä lapset nähneet mitään muuta kuin lisää toppatakkeja.
Kaamos ehdotti Valolle, että tämä tulisi reppuselkään.
– No, mitä näet?
– Saatko yhtään ylemmäs? Valo ähisi.
Kaamos nousi vielä varpailleen, ja Valo venytti kaulansa äärimmilleen.
– Näetkö nyt?
– Siellä on varppina jotain keltaista! Valo hihkaisi.
– Kävipä tuuri, meillä tärppäsi heti ensimmäisellä kojulla! Kaamos hehkutti.
Lapset jäivät jonottamaan.
Heidän odottaessa Kaamos kertoi Valolle, millaiseen pakettiin tähden voisi kääriä. Valon mielestä Kaamoksen idea oli huippuhyvä. Lapset kihersivät. Pian he olisivat kotona paketoimassa tähteä alumiinifolioon, eivätkä vanhemmat ikinä arvaisi, mitä sisältä löytyisi. Nauru loppui kuitenkin lyhyeen, kun tuli heidän vuoronsa.
– Mitä? Tähti onkin limppu! Kaamos puuskahti, ja Valonkin hartiat valahtivat lysyyn.
Julia tarjosi lapsille maistiaisia joulun tähtilimpusta, ja pian harmistus unohtui.
– Äiti ja isä tykkäisivät tästä, Valo sanoi haukatessaan palan leivän sakarasta.
Kaamoskaan ei ollut saada sanaa suustaan.
– Ei tämä silti vedä vertoja sille oikealle tähdelle, jonka he tulevat saamaan, hän sanoi lopetettuaan maistelun.
Lapset jatkoivat huuliaan nuoleskellen matkaa Hermannin herkkupuotiin, missä myytiin tähtitorttuja.
– Anteeksi, näittekö alkuillasta tähdelennon? Valo kysyi Hermannilta, joka asetteli voin tuoksuisia leivonnaisia myyntitiskille.
– Tänään on ollut niin kova vilske, etten ole taivaalle vilkuillut, Hermanni sanoi ja kurtisti sitten mietteliäänä kulmiaan.
– Joku muukin puhui tähdenlennosta. Hän osti kolme tähtitorttua, yhden itselle, yhden koiralle ja yhden harakalle. Voitteko kuvitella, harakalle! Hermanni hohotti.
Lapset säpsähtivät.
– Kuulitko? Mies, koira ja harakka! Valo supatti Kaamokselle.
– Hänkin varmaan lähti tähden perään, Kaamos sanoi huolestuneena.
He kiittivät ja jatkoivat äkkiä matkaa.
Viereisessä Hanna-tädin keksikaupassa kaupiteltiin suuria piparkakkuja: sydämen, kuusen ja tähden muotoisia.
– Maistuisiko vanhemmille sittenkin tuollainen piparkakku? Valo mietti. Kiertely alkoi väsyttää, hän halusi kotiin ja oli valmis myönnytyksiin. Sitä paitsi tähti oli varmasti jo jonkun toisen taskussa.
– Piparkakku kestää vain hetken, mutta tähdet ovat ikuisia, Kaamos sanoi. Luovuttaminen tässä vaiheessa tuntui liian hätäiseltä ratkaisulta.
Kuusen edessä esiintyi kuoro, ja illan tähtiesiintyjä Lucia-neito lauloi kuin enkeli. Hänellä oli päässään kynttilöiden valaisema havuseppele. Ohikulkijat pysähtyivät kuuntelemaan, ja joulukiireet unohtuivat hetkeksi. Laulu loi lämpimän olon, eikä tummuva ilta ollut yhtään pelottava.
Nälkää Lucia-neidon laulanta ei kuitenkaan poistanut.
Julia Jauhopeukaloisen leipämaistiaiset olivat vaientaneet Valon vatsan hetkeksi, mutta nyt se kurahteli entistä vaativammin.
– Haluan pois täältä, Valo sanoi vaisusti. – Löydämme tähden tuossa tuokiossa, Kaamos sanoi ja kehotti Valoa istumaan hetkeksi pulkkaan levähtämään. Häntäkin väsytti, nälätti ja askarrutti tähden löytyminen, mutta hän ei halunnut paljastaa sitä.
Valo istahti pulkkaan ja tunnusteli hajamielisesti povitaskuaan. Mäestä löytynyt paperi oli yhä tallessa. Jossain torin yläpuolella raakkui harakka ja kauempaa kuului koiran haukahdus.
Seuraavassa kulmauksessa myytiin käsitöitä: hauskan värisiä lapasia ja tähtikuvioin koristeltuja kaulaliinoja. Riitta Villava kutoi kojullaan maailman pisintä kaulaliinaa, joka yltäisi valmistuttuaan Hiippavuoren kylän suurimman vuoren ympäri – kaksi kertaa!
Kojun katolla kissa venytteli kuono kohti tähtiä, se oli varmaankin lähdössä yölliselle seikkailulle. Kentällä luistelija teki hienoja piruetteja, ja nuorukainen pyöritteli lumipalloista lyhtyjä ohikulkijoiden iloksi.
Joulutorilta löytyi monenlaisia tähtiä ja lapset hihkaisivat joka kerta, kun luulivat sen oikean löytyneen.
– Olemme nähneet tiernatähden, piparkakkutähden, tähtitorttuja, himmelitähtiä, latvatähden ja paperitähtiä, mutta missään ei ole näkynyt aitoa tähteä, Valo sanoi. – Joko nyt voidaan lähteä kotiin?
– Katsotaan nyt ainakin tämä tori loppuun, Kaamos sanoi.
Vihdoin lapset tulivat torin viimeisen kojun kohdalle. Kaamos istahti pulkkaan Valon viereen. Nyt hänkin oli valmis luovuttamaan. Väsytti ja teki mieli riidellä. Juuri kun Kaamos oli sanomassa Valolle jotain, mistä hän olisi saanut aikaan lihavan riidan, hän sulkikin suunsa ja tuijotti myyntikojua.
Kaamos pyysi Valoa ottamaan mäestä löytyneen paperin esille. Hän vertasi sen kuvioita kojun mainoskylttiin ja kiljahti innostuksesta. Kaamos käänsi paperia 180 astetta, ja nyt Valonkin suusta pääsi hihkaisu. He olivat katsoneet paperia väärin päin!
Suttuiset tahrat olivatkin tähtiä ja V-kirjaimet vuoria! Kojun kyltti näytti tismalleen samalta kuin piirrokset paperilla. Siinä oli seitsemän vuorta tähtitaivaan alla.
Lapset pomppasivat ylös pulkasta ja juoksivat kojulle, ehkä he nyt saisivat palautettua paperin omistajalleen.
Koira haukahti, harakka raakkui ja selin ollut myyjä kääntyi lasten puoleen. Kaamoksen ja Valon silmät laajenivat hämmästyksestä. Myyjä oli pulkkamäestä tuttu hahmo.
Tue partion harrastamista ja ilahduta ystävää aineettomalla lahjalla
Kun ajat ovat epävakaat ja maailma ympärillä myllertää, oma harrastus ystävineen tuo lapselle turvaa. Tukisitko sinä lasten harrastamista ostamalla aineettoman joululahjan?
Kun ostat aineettoman lahjan, valitsemasi summa ohjataan vähävaraisten lasten ja nuorten jäsenmaksuvapautuksiin ja leiristipendeihin. Saat sähköpostiisi linkin kiitoskorttiin, jonka voit välittää tai tulostaa lahjan saajalle merkiksi ostamastasi aineettomasta lahjasta.
- 30 euroa: Retkielämää ja nuotion räiskettä
- 70 euroa: Elämyksellinen harrastus vuodeksi
- 140 euroa: Ystävyyttä ja uuden oppimista
- Vapaavalintainen summa
