Joulutarinan neljäs osa

Tällä sivulla julkaistaan partiolaisten joulutarinan neljäs jakso. Uudet jaksot ilmestyvät aina adventtisunnuntaisin. Muista mahdollisuus ilahduttaa ystävää aineettomalla lahjalla, ja lahjoita partioharrastus vähävaraiselle lapselle!

kirjoittaja: Iina Kansonen
lukija: Paavo Kerosuo
kuvitukset: Christel Rönns

Kuuntele neljäs osa

Olli ja Mimosa seisovat rappukäytävässä kauhusta kankeina. He tuntevat Rauha-mummon pistävän katseen, vaikka eivät uskalla katsoa tätä päin.

”Mitä te täällä rappukäytävässä oikein hiipparoitte?” Rauha toistaa.

Olli ja Mimosa eivät saa sanaa suustaan. He tuijottavat yhä intensiivisemmin kenkiään.

”Kai te nyt puhua osaatte?” Rauha puuskahtaa.

Kunpa isä tulisi nyt, Olli ajattelee ja hivuttautuu lähemmäs Mimosaa. Hän on varma, että Rauha telkeää heidät koko jouluksi asuntoonsa ja liiskaa perunamuusiksi sillä samalla luudalla, josta alakerran Eerika on kertonut.

”A-anteeksi, mutta e-ei meidän ole tarkoitus… Me vain… me olemme menossa kotiin”, Mimosa rohkaistuu sanomaan niin hiljaa, että sanoista saa hädin tuskin selvää.

Rauha ei sano mitään. Hän mittailee sisaruksia katseellaan ja pyyhkii käsiään hameeseensa. Nyt se nappaa meidät kiinni, Olli ajattelee sydän pamppaillen ja puristaa silmänsä kiinni.

”Me olimme etsimässä, tuota, me etsimme joulurauhaa, kun se on kadoksissa… Isä… kiire… isällä on niin kamala kiire… Meidän isä sanoi ettei joulurauhasta ole tietoakaan, kun… kun kaikki on vielä ihan kesken, ja kohta on joulu, ja… ”, Mimosa jatkaa ääni väristen.

Yhtäkkiä Rauha alkaa nauraa. Mimosa yllättyy, sillä se ei ole ollenkaan pahantahtoista naurua. Olli raottaa varovasti silmiään.

”Voi hyvät hyssykät! Ette te joulurauhaa täältä rappukäytävästä löydä. Tulkaahan sisään siitä, etsitään ihan ensiksi teidän koiranne.”

Rauha viittoo lapsia astumaan peremmälle asuntoon. Mimosa vilkaisee Ollia, joka pyörittää raivokkaasti päätään. Hän ei aio astua tuohon asuntoon jalallakaan! Mutta Mimosa vetää veljensä lempeästi perässään Rauhan eteiseen. Siinä he seisovat, Olli yhä jäykkänä kauhusta mutta Mimosa jo vähän rentoutuneena.

”Teidän koiranne on varmaan Hurjan kanssa olohuoneessa”, Rauha toteaa ja kävelee peremmälle asuntoon.

Hurjan! Olli ei ole uskoa korviaan. Sen täytyy olla joku aivan hirvittävä otus. Olli puristaa Mimosan kättä eikä pysty järkytykseltään sanomaan sanaakaan.

”Täällä teidän koiranne on! Tulkaapas nyt sieltä, ja jättäkää kengät eteiseen”, Rauha huikkaa olohuoneesta.

Olli on jo lähdössä kohti rappukäytävää, kun Mimosa tarttuu veljeään kädestä.

”Lopeta Olli! Ei Rauha meille mitään tee. Meidän täytyy hakea Topi”, Mimosa kuiskuttaa, riisuu kenkänsä ja avaa Ollinkin kengännauhat. Ollin vastusteluista huolimatta sisarukset seuraavat Rauhaa olohuoneeseen. Keskellä huonetta Topi leikkii pienen ruttukuonoisen koiran kanssa.

”No niin Hurja, sinä taisit saada kaverin”, Rauha sanoo ja rapsuttaa ruttukuonoa. Olli huokaa helpottuneena. Hurja ei näytä lainkaan hirveältä otukselta. Se nuuskii ystävällisesti Ollin ja Mimosan varpaita ja palaa sitten leikkimään Topin kanssa.

Sisarukset vilkuilevat ympärilleen. Rauhan luona on tunnelmallista. Olohuoneen nurkassa seisoo kaunis joulukuusi, johon on ripustettu olkikoristeita. Ikkunassa kimmeltää sama joulutähti, jota lintuparvi heille hetki sitten osoitteli. Rauha ojentaa lapsille vatia, joka on täynnä vastaleivottuja piparkakkuja.

”Etkö sinä vihaakaan joulua?” Olli henkäisee hämmästyneenä.

Rauha-mummo nauraa. Hän ei näytä enää ollenkaan pelottavalta.

”Mistä sinä sellaista olet keksinyt, hassu poika? Minä pidän joulusta valtavasti! Minulla ei vain ole ketään, kenen kanssa viettäisin sitä”, Rauha sanoo vähän surullisena.

Olli ja Mimosa vilkaisevat toisiaan suut täynnä joulupiparia. Ne maistuvat niin ihanilta, että Mimosan tekisi mieli syödä ainakin kymmenen piparkakkua.

”Osaisipa meidän isä leipoa yhtä hyviä pipareita”, Olli mumisee.

Rauha kaataa lapsille mehua laseihin ja kutsuu heidät pöydän ääreen. Sitten hän alkaa yllättäen kysellä lisää isästä ja jouluvalmisteluista. Olli ja Mimosa kertovat, mikä kaikki on vielä keskeneräistä: kuusi ja koristelu ja lelujen siivous ja pipareiden leipominen ja tiskit ja jouluruokien ostaminen ja… Kun he ovat saaneet listansa päätökseen, Rauha hymyilee lempeästi.

”Kuulkaahan, minä taidan tietää, miten se joulurauha voisi löytyä”, hän sanoo.

Olli ja Mimosa katsovat toiveikkaina mummoon.

”Teidän isällänne taitaa olla joulustressi. Jos joutuu hoitamaan kaikki jouluvalmistelut yksin, voi käydä niin. Minusta tuntuu, että teidän pitäisi auttaa isäänne siivoamisessa. Ja minusta tuntuu, että muissa asioissa minä voisin auttaa teitä.”

Olli ja Mimosa katsovat kysyvästi Rauhaa. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että nahistelu on parempi lopettaa. Isä tarvitsee heidän apuaan, jotta rauhaisa joulu voi saapua. Mutta miten mummo muka voisi auttaa heitä? Rauha levittää kätensä ja osoittaa ympärilleen: joulukuusta, ikkunan joulutähteä, pöydällä seisovaa olkipukkia, kynttelikköä, neilikoilla koristeltuja mandariineja, piparkakkuja.

”Minullahan on täällä kaikki valmiina. Kaikki, paitsi seura. Joulurauha tarkoittaa sitä, että kaikki ovat kiltisti ja hyviä toisilleen. Että rauhoitutaan viettämään aikaa yhdessä. Te voitte tulla viettämään joulua minun luokseni.”

Olli ja Mimosa katsahtavat toisiinsa. Linnut olivat kuin olivatkin oikeassa.

On jouluaatto. Joulutähti Rauha-mummon ikkunassa kimaltaa kirkkaampana kuin koskaan. Sisällä pöydän ääressä istuvat isä, Olli, Mimosa ja Rauha-mummo. Pöytä on katettu täyteen jouluherkkuja, ja radiossa soivat joululaulut. Ollilla on yllään uusi, Rauhan kutoma villapaita. Isä on letittänyt Mimosan tukan kauniille palmikolle.

”Kiitos Rauha, että saimme tulla sinun luoksesi joulun viettoon”, Mimosa sanoo iloisesti.
Rauha hymyilee onnellisena. ”Kiitos, että te tulitte. Tämä on ensimmäinen joulu pitkään aikaan, kun minä en ole yksin”, hän sanoo.

Isä lusikoi iloisena lanttulaatikkoa ja rosollia lasten lautasille. Rauha on tehnyt laatikon, ja rosolli on tehty Korhosen perheessä yhteisvoimin – ihan kuten joulusiivouskin. Lattialla Topi ja Hurja pureskelevat suurta luuta sulassa sovussa.

Rauhan ikkunalaudalla istuu sirkuttava lintuparvi: kaksi varista, punatulkku ja talitinttejä tonttulakit päissään. Ne kurkkivat tyytyväisinä ikkunasta ja nokkivat omaa jouluateriaansa, talipalloa. Ei ole epäilystäkään: Olli ja Mimosa onnistuivat löytämään joulurauhan.

Partiolaisten joulutarina on tullut nyt päätöksen. Toivotamme oikein lempeää ja rauhallista joulua!


Viime hetken lahjavinkki: ilahduta ystävää aineettomalla lahjalla

Valokuva: kaksi partiolaista nuotion äärellä talviretkellä

Onko ystävälläsi jo kaikkea? Anna lahjaksi aineeton joululahja, jolla mahdollistetaan vähävaraisen lapsen harrastus.

SIIRRY JOULULAHJAKAUPPAAN