Partiolaisten joulutarinan 2024 toisen jakso on julkaistu. Kaamoksen ja Valon tähtijahti pysähtyi äkkijarrutukseen pulkan kopsahtaessa johonkin. Mihin ihmeeseen he olivat törmänneet? Uudet jaksot ilmestyvät aina adventtisunnuntaisin.
Muista mahdollisuus ilahduttaa ystävää aineettomalla lahjalla, ja lahjoita partioharrastus vähävaraiselle lapselle.
Kirjoittaja: Henna Ryynänen
Lukija: Anna Brear
Kuvitukset: Henna Ryynänen
Täydellinen tähdenlento, osa 2: Salaperäiset jäljet
Myssymäki sinersi alkuillan hämärässä. Hetki sitten sisarukset Kaamos ja Valo olivat nähneet tähden tippuvan Hiippavuoren kylän joulutorille. He olivat päättäneet etsiä tähden ja antaa sen vanhemmilleen joululahjaksi. Hyvin alkanut tähtijahti pysähtyi kuitenkin äkkijarrutukseen pulkan kopsahtaessa johonkin: kenties koiraan, lumipaakkuun – tai tonttuun, kuten Valo oli ehdottanut!
Lapset olivat tutkineet lumessa näkyviä jälkiä jo hyvän tovin, mutta mikään ei antanut selvää vihjettä siitä, mihin he olivat osuneet.
– Pitäisikö meidän vain luovuttaa ja lähteä etsimään sitä tähteä, Kaamos kysyi.
Tulokseton tutkiminen turhautti. Valoakin palelsi ja mahassa mourusi ikävästi.
Kaamos valaisi lampullaan vielä kerran ympärilleen.
– Kai meidän on luovutettava, vaikka olen täysin varma, ettei se ollut mikään lumikokkare, Valo sanoi.
– Eikä taatusti tonttu! Kaamos lisäsi nopeasti perään.
Juuri kun lapset olivat aikeissa jatkaa matkaa, he kuulivat taas terävän haukahduksen.
Kaamos ja Valo katsoivat äänen suuntaan.
Jälleen haukahdus.
Kaamos nosti kätensä ylös ja heilutti puhelintaan niin, että sen lamppu välkkyi.
– Täällä ylhäällä! hän huusi.
Sitten Valo äkkäsi pienen välähdyksen.
– Katso tuolla! Onko koira löytänyt tähden, vai mikä se on?
Silloin rinteen juurelle, tiheän kuusimetsän reunaan ilmestyi kippurahäntäinen pystykorva, joka juoksenteli harmaapartaisen herrasmiehen kintereillä. Mies heilutti lyhtyään heidän suuntaansa.
Kaamos peitti peukalollaan puhelimensa valon ja morsetti lyhyesti: OK?
Vastaus tuli nopeasti. He näkivät ensin kolme pitkää välähdystä, joita seurasi pitkä, lyhyt ja vielä yksi pitkä välähdys.
Kaamos tulkitsi miehen viestin helpotuksesta huokaisten.
– Hän viestitti OK! Onneksi ei käynyt kuinkaan.
– Vaikka olisimme me osanneet auttaa, Valo tokaisi.
– Tule, haetaan pulkka ja jatketaan matkaa, Kaamos sanoi. Häntä huoletti, että joku muu löytäisi tähden ennen heitä.
– Tähti täältä tullaan! Valo hihkaisi mutta pöllähti heti toisella askeleellaan nurin.
– Onko sinulla noin nälkä, ettet enää pystyssä pysy, Kaamos naurahti.
– Liukastuin tähän, Valo sanoi ja nosti käsiinsä hangesta pilkistävän paperin. Hän pyyhki lunta varovasti sen päältä.
Paperi näytti hyvin vanhalta, ja siinä oli salaperäisiä merkintöjä: suuria V-kirjaimia ja niiden alapuolella erikoisia pisteitä. Mitä kirjaimet oikein tarkoittivat? Entä olivatko pisteet jonkinlaista koodia vai vain levinnyttä mustetta?
Eivätkä omituisuudet suinkaan siihen loppuneet. Paperin reunoilla näytti olevan laskelmia, mutta ne olivat niin edistynyttä matematiikkaa, ettei edes Kaamos ymmärtänyt niistä mitään, vaikka oli jo yläkoulussa.
Mysteerilöytöä tutkiessaan lapset unohtivat kiireensä. Valo hypisteli paperia.
– Tämä ei tunnu tavalliselta tulostinpaperilta, hän sanoi.
Kaamoskin kokeili sitä sormenpäillään.
– Kuin banaaninkuorta, hän sanoi hetken kuluttua.
Valo nosti paperin silmiensä eteen Kaamoksen valaistessa sitä lampullaan toiselta puolelta. Paperi oli niin paksua, etteivät valonsäteet tulleet siitä läpi. Perinpohjaisuuden nimissä Valo vielä nuuhki paperia. Sen pistävän makea tuoksu sai nenänpään kutiamaan hassusti ja vatsan kurisemaan vaativasti.
Paperia tutkiessaan Valo huomasi muutakin. Pulkan jäljen alla oli kolme pyöreää painaumaa noin käsivarren mitan päässä toisistaan. Jäljestä muodostui tasasivuinen kolmio.
– Nuo eivät ole eläimen jälkiä, Kaamos sanoi hetken mietittyään ja kääntyi vielä katsomaan metsänrajaa. Mitä salaperäinen mies teki pulkkamäessä ja mitä laskelmat paperissa tarkoittivat? Entä nämä painaumat lumessa?
Lapset etsivät vielä katseillaan, mutta metsässä ei näkynyt muuta kuin lentoon lehahtava harakka. Mies koirineen tuntui kadonneen jäljettömiin.
Valo kääri tärkeältä vaikuttavan paperin rullalle ja laittoi sen huolellisesti takkinsa povitaskuun.
Jos mahdollista, se palautettaisiin omistajalleen, mutta nyt heillä ei ollut aikaa jäädä selvittämään asiaa yhtään kauempaa.
– Tähti odottaa, Valo sanoi, ja Kaamos oli heti halukas jatkamaan matkaa.
– Mitä jos se ei enää ole torilla? Kaamos pohti.
– Kai meidän on sitten annettava vanhemmille jotain muuta tähdellistä, Valo naurahti. – Ja kyllä me sen löydämme, älä huoli.
– Joo, mennään, Kaamos sanoi ja vilkaisi vielä taivaalle. Kuinka onnelliseksi vanhemmat tulisivatkaan tähdestä. Ehkä he ripustaisivat sen yhdessä kuusen latvaan tai keittiön ikkunaan, mistä se valaisisi joulupöydän ja näkyisi naapureille asti.
Loppumatka sujui ripeästi molempien pohtiessa omiaan. Valo kertasi mielessään mäen tapahtumia, ja Kaamos mietti, miten tähti paketoidaan. Perille päästyään joulutorin tunnelma sai heidät unohtamaan mäen sattumukset. Ajatus pian löytyvästä tähdestä nosti mielialan jälleen korkealle.
Isoin vilske kävi alueella, jossa myytiin ruokaa. Ihmiset nauttivat höyryävää glögiä ja kermaista puuroa. Porot kalisuttivat leikkimielisesti sarviaan yhteen, ja kauppiaiden myyntipuheet nousivat iloisen puheensorinan yli. Koristevalot kulkivat pitkin kojujen kattoja, ja pakkasesta huolimatta tunnelma oli lämmin. Torin keskellä komeili iso kuusi, joka oli koristeltu välkehtivin joulupalloin. Laulukuoro viritteli ääniään ennen esiintymistä. Kaikki vaikuttivat tietävän, mitä tekivät, paitsi Kaamos ja Valo.
Myssymäeltä katsottuna joulutori oli näyttänyt pieneltä, mutta paikan päällä lapset huomasivat sen olevan valtavan kokoinen. Jo yksin torin keskellä oleva kuusi oli niin suuri, että Valo laski sen kiertämiseen tarvittavan ainakin viisikymmentä askelta. Orava kurkisteli Valon harppomista oksien lomasta.
Kaamos huokaisi syvään:
– Täällä on tusinoittain myyntikojuja, satoja ihmisiä ja varmasti tuhansia valoja. Miten ihmeessä löydämme täältä yhden tähden?
Ilahduta ystävää aineettomalla lahjalla
Onko ystävälläsi jo kaikkea? Anna lahjaksi aineeton joululahja, jolla mahdollistetaan vähävaraisen lapsen harrastus.
