Kuntavaikuttaminen

Valtuustoissa päätetään asioista, jotka koskettavat meitä kuntalaisia joka päivä. Valtuustot päättävät kunnan taloudesta. Tätä kautta valtuusto päättää, mihin hankkeisiin ja palveluihin, kuten kouluihin, nuorisopalveluihin ja joukkoliikenteeseen kunta käyttää varoja. Valtuusto on päätöksenteon ydin ja ylin päättävä elin. Sen kausi on neljä vuotta eli kuntavaalien välinen aika.

Valtuuston koko määräytyy kunnan asukasmäärän mukaan. Mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän kunnanvaltuutettuja. Kunnanvaltuusto muodostuu eri poliittisia kantoja edustavista valtuustoryhmistä eli puolueiden tai muiden kunnassa toimivien ryhmien edustajista valtuustossa. Kunnanvaltuustossa ei ole käytännössä hallitusta ja oppositiota kuten kansallisella tasolla, sillä paikat jaetaan useimmiten vaalituloksen suhteessa eli lähes kaikki ryhmät pääsevät osallistumaan esimerkiksi kunnanhallituksen työhön.

Kunnan- ja kaupunginvaltuusto tarkoittavat samaa asiaa. Kunnissa on kunnanvaltuustoja ja kaupungeissa kaupunginvaltuustoja.

Kunnanhallitus on valtuuston valitsema toimielin, jonka tehtävä on mm. huolehtia kunnan hallinnosta, valvoa kunnan toimintaa ja taloutta sekä valmistella valtuuston asioita. Kunnanhallituksen jäsenet koostuvat usein valtuutetuista ja joskus muista valtuustoryhmien esittämistä henkilöistä. Kunnan hallituksen valitsee kunnanvaltuusto. Sen kausi on kaksi vuotta.

Lautakunnat ovat kunnan päätöksentekoon kuuluvia elimiä eli pienempiä ryhmiä, jotka keskittyvät tiettyyn politiikan osa-alueeseen, kuten esimerkiksi kaavoitukseen ja ympäristöön tai kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisopalveluihin. Valtuusto on jakanut osan päätösvallastaan lautakunnille. Niiden jäsenet voivat olla valtuutettuja eli valtuuston jäseniä, varavaltuutettuja tai muita valtuuston nimittämiä kuntalaisia. Lautakunnat voivat tehdä esityksiä kunnanvaltuustolle tai päättää suoraan joitain asioita.

Kunnanvaltuusto vaikuttaa partiolaisten arkeen

Erityisesti meille tärkeä asiat, kuten lippukuntien saamat tuet, kolotilat, virkistysalueet ja monet muut, toteutuvat valtuustokauden aikana. Kuntien tärkeimmät tehtävät tulevat liittymään nuorisoon ja koulutukseen, kun sosiaali- ja terveysalan (sote-)uudistuksen myötä terveyspalvelut siirtyivät pois kuntien vastuulta.

Hyvinvointialuevaltuusto vaikuttaa partiolaisten arkeen

Hyvinvointialuevaltuustot päättävät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä omalla hyvinvointialueellaan. Se siis päättää lähi terveyskeskuksesta, kouluterveyden huollosta ja esimerkiksi mielenterveyspalveluista.

Partio vaikuttaa yhteiskuntaan

On tärkeää, että partio näkyy ja kuuluu kuntien päätöksenteossa, jotta roolimme ja työmme nuorten parissa muistetaan. Vaikuttavaa ja näkyvää työtä halutaan tukea ja rahoittaa.

Partiolaiset kasvavat yhteiskunnallisesti aktiivisiksi

Yksi partion tavoitteista on kasvattaa yhteiskuntaan aktiivisia kansalaisia. Mikä onkaan parempi tapa kuin ryhtyä konkreettisesti vaikuttamaan lippukunnan toimintaedellytyksiin ja omaan lähiympäristöön? On tärkeää, että jokainen hahmottaa omat mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskuntaan niin vaaleissa ja kuin vaalien välillä.

Nuorten osallisuus – kunnat kuuntelevat nuoria päätöksenteossa

Tavoitteet:

• Nuorisovaltuustot ovat toimivia nuorten demokraattisen vaikuttamisen kanavia kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla. Nuorisovaltuustojen edustajien tulee saada mahdollisuus osallistua kaikkiin kuntansa lautakuntiin sekä kunnanvaltuustoon ja kunnanhallitukseen. Myös hyvinvointialueiden nuorisovaltuustoilla tulee olla mahdollisuus osallistua hyvinvointialueen vastaavissa elimissä.  
• Nuorisovaltuustoille sekä koulujen oppilas- ja opiskelijakunnille tulee taata riittävät toimintaresurssit. Kuntien tulee huolehtia siitä, että niissä toimivat nuoret saavat riittävästi tukea toimintaansa. Esimerkkinä tästä on kummivaltuutettumalli, jossa aikuinen valtuutettu toimii nuorisovaltuutetun tukena. Kaikessa päätöksenteossa ja materiaaleissa tulee käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.  
• Nuoret haluavat vaikuttaa heille sopivilla moninaisilla tavoilla, myös vaaleilla valittavien vakinaisten elinten ulkopuolella. Kunnat kehittävät vaihtoehtoisia vaikuttamismahdollisuuksia nuorille, jotta nuoria kuullaan laajasti ja osallistuminen matalalla kynnyksellä on mahdollista. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista voisivat olla esimerkiksi kuulemistilaisuudet nuorille, nuorten luokse jalkautuvat osallistumisen hankkeet sekä nuorten omien projektien tukeminen.
  • Osallistuva budjetointi on tapa toteuttaa asukkaiden, myös nuorten, toiveita oman asuinalueen tai kotikunnan kehittämiseksi. Osallistuvan budjetoinnit keinoin mahdollistetaan suoran rahoituksen osoittamista asioihin, jotka ovat nuorille tärkeitä. Kunnat luovat nuorille oman osan osallistavan budjetoinnin määrärahasta.  
• Olemassa olevat palaute- ja aloitekanavat ovat tapa kerätä ajatuksia ja toiveita asukkailta. Kuntien palaute- ja aloitekanavia on kehitettävä kaikenlaisille nuorille sopiviksi. Näiden käyttöä käydään läpi ja kokeillaan nuorten kanssa, jotta kanavat tulevat nuorille tutuiksi. Tärkeintä on, että nuoret tietävät, missä voivat antaa palautetta tai tehdä aloitteita. Nuoren tekemä aloite tai palaute tulee käsitellä kohtuullisessa ajassa, ja nuoren tulee saada siihen vastaus.
• Nuoret vaikuttavat useissa järjestöissä. Kunnat kuuntelevat oppilaskuntia ja nuorisojärjestöjä, sillä ne ovat asiantuntijoita oman lähialueensa kehittämiseen liittyvissä asioissa.
• Äänestäminen on suora vaikuttamisen paikka, joka sulkee nuoret ulkopuolelle. Kuntien pitää edistää kuntavaalien äänestysikärajan sekä kuntalaisaloitteen jättämisen ja kannattamisen ikärajan laskemista 16 vuoteen. Kunnat pyrkivät myös nostamaan nuorten äänestysaktiivisuutta. Myös hyvinvointialueiden tulee edistää 16 vuoden äänestysikärajaa omien vaaliensa osalta. 

Harrastaminen – jokaiselle nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen
Tavoitteet:

• Paikallistasolla harrastamista järjestävät moninaiset toimijat, joiden välinen koordinaatio ja yhteistyö voivat parantaa jokaisen mahdollisuutta harrastaa. Kuntien tulee tehdä aktiivisesti yhteistyötä koulujen, järjestöjen ja harrastusseurojen kanssa monipuolisten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi. Kunnat toteuttavat ja kehittävät Harrastamisen Suomen mallia koululaisten toiveiden pohjalta yhdessä alueensa harrastustoimijoiden kanssa.
• Kuntiin tarvitaan vastaavat viranhaltijat, jotka toimivat linkkinä harrastamista edistävien tahojen välillä ja edistävät matalan kynnyksen harrastamista ja osallistumista. 
• Kunnat ovat myös tilojensa puolesta tärkeä harrastamisen mahdollistaja. Kunnat turvaavat harrastamisen edellytykset tarjoamalla monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia tiloja järjestöjen käyttöön mahdollistaen erilaisia harrastamisen muotoja. Kuntien tulee avoimesti tiedottaa tiloistaan ja olla valmiita neuvottelemaan tilojensa käytöstä eri harrastustarkoituksiin harrastusten järjestäjien kanssa. Esimerkiksi koulutilojen nykyistä laajempaa käyttöä iltapäivisin ja viikonloppuisin tulee selvittää sekä ylläpitää kuntien leirikeskuksia ja muita palveluita, kuten retkeily- ja muiden harrastusvälineiden lainausta harrastamisen taloudellisen saavutettavuuden edistämiseksi. 
  • Kuntien taloudellinen tuki mahdollistaa laadukkaan ja monipuolisen nuoriso- ja harrastustoiminnan sen alueella. Nämä ovat edullinen ja tehokas tapa edistää lasten ja nuorten harrastamista ja yhteisöllisyyttä. Kunnat tukevat harrastusjärjestöjä järjestö- ja kohdeavustuksin edistääkseen lasten ja nuorten monipuolista harrastamista sekä yhteisöllisyyttä. Kuntien tulee ottaa huomioon avustusten vaikutukset budjettia tehdessään myös mahdollisten leikkausten keskellä.  
  • Kuntien tulee selvittää poikkihallinnollisesti, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan yhteensovittaa. Kuntien järjestämät koulukyydit ja muut kuljetuspalvelut tukevat lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.  
• Kaavoitus on tärkeää myös lasten ja nuorten harrastamiselle ja liikkumiselle kunnassa. Kaavoituksessa huomioidaan tulevien harrastetilojen määrä ja monipuolisuus sekä viheralueiden eheys. Harrastetilojen tulee olla saavutettavissa erilaisilla kulkumuodoilla ja niiden tulee palvella erilaisten harrastajaryhmien tarpeita. Viheralueiden virkistyskäyttö ja retkeilymahdollisuudet tulee säilyttää.  
• Vapaa-ajan kurssit ja koulutukset tukevat ja täydentävät koulusta saatavaa osaamista, mutta näiden kustannukset voivat asettaa lapsia ja nuoria eriarvoiseen asemaan. Kunnat tukevat nuorten vapaa-ajan kouluttautumista jakamalla avustuksia kurssimaksuihin. Kunnat kannustavat työntekijöitään kouluttautumaan.  
• Kunnat ja hyvinvointialueet näkevät harrastamisen osana oppimista sekä hyvinvointia tukevana voimavarana. Kunnat ja hyvinvointialueet huomioivat päätöksenteossaan monipuolisesti eri harrastukset, niiden tarpeet ja edistävät harrastamista laajasti. 

Ympäristö, luonto ja ilmasto – jokaiselle nuorelle mahdollisuus luontosuhteeseen

Tavoitteet:

• Kunnat ovat keskeisiä ympäristö- ja ilmastopolitiikan toimijoita. Kunnat sitoutuvat toiminnassaan tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.  
• Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia ja toimijoita biodiversiteetin suojelun toimeenpanossa. Kuntien tulee kaikessa toiminnassaan panostaa lähiluonnon säilyttämiseen monimuotoisena. Metsien kasvusta huolehtiminen sekä hyvä metsänhoito luovat edellytykset hiilinielujen ylläpitämiselle. Kunnat laativat omistamilleen metsille metsänhoitosuunnitelman, joka huomioi metsien biodiversiteetin ylläpitämisen, hiilinielujen kasvun tukemisen ja metsien virkistyskäytön. Kunnat ylläpitävät ja kehittävät alueellaan sijaitsevia retkeilykohteita, kuten taukopaikkoja, laavuja ja pitkospuita. Tietoa kunnan lähiluonto- ja retkeilykohteista löytyy vaivattomasti ja kunnat viestivät virkistäytymismahdollisuuksista eri kanavissa.  
• Kunnat panostavat turvallisiin ja toimiviin jalankulun ja pyöräilyn väyliin, jotka mahdollistavat nuorten turvalliset koulu- ja harrastusmatkat. Kunnat tunnistavat lähi- sekä kaupunkiympäristön merkityksen ja ottavat ne huomioon tiesuunnittelussaan.  
• Luontokohteet ovat nuorten saavutettavissa. Kaupungeissa panostetaan julkisen liikenteen suunnitteluun siten, että luontokohteisiin on mahdollista päästä myös julkisilla liikennevälineillä. Hyväkuntoinen tieverkosto mahdollistaa luontoon pääsyn turvallisesti. Myös kaupunkialueiden ulkopuolella kiinnitetään huomiota luontokohteiden saavuttavuuteen ja huolehditaan tieverkoston kunnosta ja ylläpidosta. 

Mielenterveys ja hyvinvointi – riittävät resurssit ja palvelut nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi

Tavoitteet:

• Hyvinvointialueiden tulee turvata riittävät resurssit koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle. 
• Hyvinvointialueiden ja kuntien tulee koordinoida nuorille matalan kynnyksen palveluita yhden luukun periaatteella, jotta nuori voi löytää tarvitsemaansa apua ja tukea helposti. 
• Hyvinvointialueiden ja kuntien välistä koordinaatiota ja yhteistyötä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon osalta tulee kehittää, jotta nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä seurataan ja edistetään kokonaisvaltaisesti. 
• Nuorten mielenterveyttä on edistettävä entistä enemmän. Erilaisia keinoja voivat olla matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ennalta ehkäisevänä ja nopeana hoitokeinona. Kouluissa keino tähän voisi olla mielenterveystarkastus muun terveyden seurannan ohessa. 
• Luonnon ja harrastuksien merkityksellisyyttä tulee painottaa nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja nuorisotyössä tuleekin edistää myös nuorten luontoon pääsyä sekä luonnossa harrastamista.

Ottakaa rohkeasti yhteyttä kunnanvaltuustoon tai vaalien ehdokkaisiin Vaalipöllö-merkin tiimoilta ja hyödyntäkää yhteyttä myöhemminkin!

Partiolaiset, piiri tai lippukunta voi hyvin järjestää vaalipaneelin tai vaikka vaalitorin, jossa pääsee tutustumaan ehdokkaisiin nuoria ja partiolaisia kiinnostavalla tavalla. Valmiita vinkkejä vaalitapahtumien järjestämiseen tulossa pian.

Partiolippukunta saa rohkeasti ottaa kantaa sitä koskettaviin asioihin:
Rahoitus, lähiluonto, retkeilymahdollisuudet kunnassa jne. Apua saa partion kuntavaalitavoitteista.

Partiolaisia saa kannustaa äänestämään ja lähtemään vaaleissa ehdolle!
Päämääränä on kasvattaa aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen yhteisön jäsen.

Tasapuolisuus: mikäli ehdokkaita kutsutaan tilaisuuteen, jossa puhutaan politiikkaa, tulee kutsu esittää kaikille puolueille

Lippukuntien yhteistyö vaaliasioissa on tärkeää: lisää vaikuttavuutta ja selkeyttää toimintaa

Lippukunnan tuki: lippukunnan ei ole sopivaa käyttää esimerkiksi sosiaalista mediaansa vain yhden ehdokkaan markkinoimiseen, vaikka ehdokas olisikin omasta lippukunnasta
Ohjaaminen partioehdokkaat-sivustolle tai yhteiskuvat ”tutustuimme kuntapolitiikkaan” –tyylillä on ok!

Minkään tietyn puolueen taakse ei ole myöskään lippukuntana sopivaa mennä.