Seurakuntaan vaikuttaminen ja sen toimintaan aktiivinen osallistuminen on tärkeää sekä niille lippukunnille, joiden taustayhteisö on seurakunta että laajemmin partion kasvatustyölle. Keräämmekin yleensä partioehdokkaita myös seurakuntavaaleissa ja kannustamme partiolaisia sekä äänestämään että lähtemään ehdolle. Seurakuntavaalit järjestettiin marraskuussa 2022.
Partion tavoitteet seurakuntavaaleissa 2022
Yhteistyö – tiivistä ja sujuvaa
- Partion asema työmuotona tunnistetaan ja sitä edistetään.
- Lasten ja nuorten toimintaa tuetaan ja kehitetään seurakunnissa yhdessä partion kanssa. Lasten ja nuorten etu otetaan huomioon seurakunnan päätöksenteossa.
- Partiolaiset huomioidaan tasavertaisina muiden seurakunnan vapaaehtoisten rinnalla.
- Diakoniatyö tuntee alueensa partiotyön ja tekee yhteistyötä lippukuntien kanssa.
- Seurakunta kohtelee alueensa lippukuntia yhdenvertaisesti.
- Seurakuntien päätöksenteko on läpinäkyvää ja oikeudenmukaista, ja osallisuus ja vaikuttaminen tehdään mahdollisimman helpoksi.
Resurssit – riittävät ja toimintaa tukevat
- Laadukas toiminta vaatii tuekseen toimivat tilat ja tarvikkeet. Partiotoiminnalle osoitetaan tarkoituksenmukaiset tilat ja resurssit seurakunnassa.
- Seurakunnat tukevat partiotoimintaa ja partion vapaaehtoisia panostamalla myös erilaisiin johtajuus- ensiapu tai vastaavien koulutuksiin.
- Seurakuntien seppo-toimintaan panostetaan.
- Yhteistyösopimukset tehdään kirjallisesti niin, että niissä määritellään myös toiminnallinen yhteistyö.
Kohti hiilineutraalia kirkkoa 2030
- Seurakunnat ja lippukunnat tekevät ilmastotekoja, jotta hiilineutraali kirkko 2030 tavoite toteutuu
- Seurakuntien päätöksenteossa huomioidaan mahdolliset ilmastovaikutukset
Partion ja kirkon yhteistyö vahvistuu vaalien myötä
Seurakuntavaalit ovat partiolaisille merkitykselliset, koska seurakunnissa päätetään tärkeistä partiolippukuntien toimintaedellytyksiin ja kasvatuskumppanuuden toteutumiseen vaikuttavista asioista. Seurakunnat päättävät muun muassa siitä, minkälaista toimintaa seurakunnassa järjestetään ja kenelle sitä järjestetään, tuetaanko esimerkiksi lippukuntia suoraan taloudellisesti tai edullisten/ilmaisten tilojen muodossa sekä siitä, millaisia rekrytointeja seurakunnassa tehdään. Monessa seurakunnassa kiristyvä taloustilanne pakottaa myös miettimään, mistä toiminnasta ja tilasta luovutaan. Lippukunnan ja paikallisen nuorisotyön näkökulmasta on merkitystä kuka seurakunnan rahoista ja toiminnan kohdentamisesta päättää. Yli 80 % lippukunnista ilmoittaa, että heidän taustayhteisönään on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Taustayhteisön toimintaan voi vaikuttaa parhaiten asettumalla ehdolle ja äänestämällä tulevissa vaaleissa.
Partio on erittäin kustannustehokas harrastus. Kun toiminta toteutetaan vapaaehtoisten voimin, kaikki käytössä oleva raha voidaan käyttää toimintaan. Laadukas toiminta vaatii tuekseen toimivat tilat ja tarvikkeet, ja seurakuntien tuki näissä on tärkeää. Vapaaehtoiset tarvitsevat myös koulutusta pystyäkseen toimimaan ryhmien johtajina. Seurakuntien tulisikin panostaa myös esimerkiksi partiolaisten kouluttamiseen niin johtajuudessa, ensiavussa kuin muussakin toimintaan liittyvässä.
Seurakunnan partiotyöntekijät (sepot) antavat arvokasta tukea lippukunnille erityisesti hengelliseen kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Tästä syystä seppo-toiminnan laatuun ja resursointiin tulee kiinnittää seurakunnissa huomiota. Tuen määrä tulisi kirjata mahdollisimman selkeästi seurakunnan ja lippukunnan väliseen yhteistyösopimukseen. Luottamushenkilöt varmistavat yhdessä johtavien viranhaltijoiden kanssa, että resursointi on riittävää sovittuun tukeen nähden. Seppojen tukea ja asiantuntemusta hengelliseen kasvuun liittyvissä kysymyksissä saattavat tarvita myös ne lippukunnat, jotka eivät ole solmineet seurakunnan kanssa taustayhteisösopimusta. Seppojen resursseja pyritään mahdollisuuksien mukaan antamaan kaikkien alueen partiolaisten käyttöön. Lisäksi diakoniatyön ja lippukuntien välistä yhteistyötä kehitetään: diakoniatyöntekijät tuntevat partiotoiminnan alueellaan ja osaavat tarvittaessa ohjata vähävaraisten perheiden lapsia mielekkään harrastustoiminnan pariin. Diakoniatyö ja lippukunnat, yhdessä seppojen tuella, voivat sopia paikallisesti tarkoituksenmukaisista toimintatavoista esimerkiksi jäsenmaksuun liittyen.
Partiolainen vaikuttaa – myös kirkossa
Vaaleissa valitaan luottamushenkilöitä seurakuntien kirkkovaltuustoihin, seurakunta- ja kirkkoneuvostoihin sekä muihin toimielimiin, joissa partiolaisia koskevia päätöksiä tehdään. Partiolaiset kokevat seurakuntavaalit yhdeksi vaikuttamisen paikaksi, jossa aktiivinen kansalainen ottaa kantaa elinympäristöään koskeviin asioihin äänioikeutta käyttämällä tai asettumalla itse ehdolle.
Partiolla ja kirkolla on yhteinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytännön toimia on tehtävä joka tasolla. Omien kulutusvalintojen lisäksi on tärkeä ohjata organisaatioiden toimintaa kestävään suuntaan. Tekoja tarvitaan siis myös paikallisella tasolla. Partioehdokkaat edistävät hiilineutraalin kirkon tavoitteita omassa seurakunnassaan. Partiolaisten kannattaa pitää esillä sellaisia asioita, joissa olemme erityisen hyviä. Asiantuntijuuden teemojen mukaisesti partiolaiset edellyttävät seurakunnilta vastuuta ympäristöstä sekä vastuullisuutta metsäomaisuuden hallinnassa. Seurakunnat ovat merkittäviä metsänomistajia, eikä ole aivan sama, miten metsäomaisuutta hallinnoidaan ja hoidetaan. Päätökset, jotka kohdistuvat metsäomaisuuteen, tehdään tarkoin ja niissä pohditaan vaikutuksia ympäristöön.
Luottamustoimessaan partiolaiset pitävät esillä meille tärkeitä asioita, kuten oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa, ja pitävät yhteyttä seurakuntansa alueen lippukuntiin. Saman seurakunnan alueella olevia partiolippukuntia, jotka ovat solmineet sopimuksen yhteistyöstä seurakunnan kanssa, tulisi kohdella yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus ei tarkoita tasapäistämistä, vaan esimerkiksi päätösten peilaamista ennalta sovittuihin yksiselitteisiin kriteereihin. Näin voidaan varmistua oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden toteutumisesta esimerkiksi tukipäätöksiä tehtäessä.
Nuorten ääni saadaan seurakunnissa vahvemmin kuuluviin
Nuorten ääntä arvostavassa seurakunnassa nuoria kuullaan kaikissa heitä koskevissa asioissa. Nuoria koskevia asioita ei rajata keinotekoisesti, vaan nuoria kuullaan kattavasti eri päätöksenteon osa-alueilla. Yhdessä lasten ja nuorten kanssa mietitään sellaisia kuulemisen tapoja, jotka tavoittavat heitä laajasti. Seurakunta tekee näkyväksi, miten nuorten ideoita ja näkemyksiä on huomioitu päätöksenteossa. Talous antaa raamit kaikelle toiminnalle – siksi nuoria pitäisi kuulla jo talousarviota laadittaessa.
Partio tukee erityisesti nuoria ehdokkaiksi, sillä he ovat kirkossa hyvin aliedustettuja. Kirkkovaltuustoissa vain 5,7 % ja seurakuntaneuvoistoissa 8,7 % valituista on nuoria. Edellisissä vaaleissa 2018 valittujen valtuutettujen keski-ikä on 55 vuotta. Suomen suurimpana nuorisojärjestönä partion tulee omalta osaltaan olla edesauttamassa sitä, että kirkon päätöksentekijöissä olisi myös nuorten sukupolvien edustajia. Lisäksi kannustamme 16–18-vuotiaita partiolaisia käyttämään äänioikeuttaan. Seurakuntavaalit ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa äänestää voi jo 16-vuotiaana. Aikaisemmissa vaaleissa alle 18-vuotiaiden äänestysprosentti on ollut hyvin heikko. Tukemalla nuorten osallisuutta kasvatamme tulevaisuuden aktiivisia kansalaisia sekä rakennamme nuorille yhteenkuuluvuuden tunnetta kirkkoon. Seurakunnissa tarvitaan uudenlaisia tapoja mahdollistaa nuorten osallistuminen yhteisistä asioista keskusteluun. Partio on asiantuntija lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Tämä asiantuntemus on koko kirkon käytettävissä.
Tuki piireille, lippukunnille ja ehdokkaille
Partion vaalitavoitteet ovat käytettävissä sellaisenaan piireille ja lippukunnille. Näiden lisäksi lippukunnilla ja piireillä voi olla omia vaalitavoitteita, jotka liittyvät johonkin paikalliseen haasteeseen tai ongelmakohtaan.
Suomen Partiolaiset tekee yhteistyötä seurakuntavaaleissa Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n, Suomen Nuorisovaltuustojen liiton, Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIn, Lasten ja nuorten keskus ry:n, Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiat -yksikön sekä poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhteiskampanjassa tuotetaan materiaalia, joka kannustaa nuoria ehdolle ja äänestämään. Tulossa on mm. videoita, oppaita ja koulutusmateriaalia. Materiaalin tavoitteena on madaltaa ehdolle asettumisen ja äänestämisen kynnystä. Lisäksi yritämme antaa vastauksia, että milloin kannattaa perustaa oma vaalilista ja milloin lähteä isommalle listalle ehdokkaaksi. Viestimme myös seurakuntien ja kirkon toimijoiden suuntaan nuorten osallisuuden huomioimisesta vaaleissa, esimerkiksi perustamalla ennakkoäänestyspaikkoja oppilaitoksiin.
NAVI ja Lasten ja nuorten keskus ry tekevät yhteistyötä Erätauko-säätiön kanssa, minkä tiimoilta pyritään järjestämään jokaisessa Suomen 300 seurakunnassa Erätauko-dialogi. Kannustamme partiolaisia osallistumaan näihin dialogeihin ja myös vetämään niitä.
Partiolaiset julkaisevat kaiken vaalimateriaalin partioehdokkaat.fi-sivustolla. Yhteiskampanjan aineiston lisäksi partiolaisilla on omaa vaalimateriaalia, esimerkiksi vaalipöllö-merkki lippukunnille valmiiksi ohjelmamateriaaliksi.
Kevään ja kesän ajan tuetaan piirejä ja lippukuntia ehdokasrekrytoinnissa, sekä pidetään vaaleja esillä partion medioissa. Erityisesti lippukuntia haastetaan ottamaan asia keskusteluun johtajiston keskuudessa. A-jäsenten ja lippukuntien tulee huomioida oman alueensa erityispiirteet seurakuntavaalikampanjassa – monet lippukuntien jäsenet saattavat asua toisella paikkakunnalla ja toisen seurakunnan alueella. Kampanjan aikana tuodaan esille ajatus luottamustoimesta partionjohtajapestinä. Piirien ja FiSSc:n käyttöön tuotetaan tukimateriaali, ns. rautalankaohjeet, lippukuntien ja yksittäisten partioehdokkaiden tukemiseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon partioehdokkaita eri seurakuntiin. Seppoja kannustetaan kertomaan vaaleista omille lippukunnilleen.
Ehdokaslistojen hyväksymisen jälkeen partioehdokkaat saavat esittelyn itsestään näkyviin partioehdokkaat.fi-sivustolle, kun ehdokasgalleria julkaistaan. Partioehdokas on partion jäsenmaksun maksanut tai Partion ystäväksi liittynyt seurakuntavaaliehdokas, joka on sitoutunut partion arvoihin. Sivustolla on syksyn alkuun mennessä materiaalia, jota ehdokkaat voivat käyttää omassa kampanjoinnissaan. Syksyllä kampanjassa kannustetaan partiolaisia käyttämään ääntään ja osoittamaan tukensa partioehdokkaille. Erityisesti 16–18-vuotiaita partiolaisia kannustetaan äänestämään ja kaikkia yli 18-vuotiaita partiolaisia kannustetaan lähtemään ehdolle.
Vaalien jälkeen läpi menneitä partiovaikuttajia tuetaan niin keskusjärjestön, A-jäsenten kuin lippukuntien toimesta ja heidät kutsutaan mukaan esimerkiksi Partiovaikuttajat kirkossa -verkostoon. Partiovaikuttajiin pidetään yhteyttä koko nelivuotiskauden ajan yhteistyössä piirien ja FiSSc:n kanssa.
Nämä tavoitteet on hyväksytty Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter hallituksessa 28.4.2022 syksyn 2022 seurakuntavaaleihin
