Seurakuntayhteistyö

 Suomen Partiolaisilla on yhteistyösopimus Suomen evankelis-luterilaisen ja Suomen ortodoksisen kirkon kanssa. Näissä sopimuksissa sovitaan muun muassa katsomuskasvatuksessa tehtävästä yhteistyöstä. Voit tutustua yhteistyösopimuksiin tämän sivun lopusta. Lisäksi teemme yhteistyötä myös muiden uskontokuntien kanssa.

Partion ja evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyöllä on pitkä perinne ja piispainkokouksen päätöksellä partio voi olla yksi seurakunnan nuorisotyön muoto. Myös ortodoksisen kirkon seurakunnassa yhteistyösopimuksen myötä partio voi olla yksi seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön muoto. Lippukunnan taustayhteisönä voi olla toimia Suomen evakelis-luterilaisen kirkon, Suomen ortodoksisen kirkon tai Suomen vapaakirkon seurakunta, muu uskonnollinen yhteisö tai muu yhteisö.

Seurakunnat voivat toimia rekisteröityjen tai rekisteröimättömien lippukuntien taustayhteisönä, jolloin lippukunta antaa ensisijaisesti taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta huomioiden jäsentensä katsomusten moninaisuuden. Taustayhteisösopimuksessa lippukunta ja seurakunta määrittelevät, millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja miten lippukunta osallistuu seurakunnan toimintaan ja seurakunta lippukunnan toimintaan. Samalla taustayhteisösopimuksessa määritellään, mitä tukea seurakunta antaa lippukunnalle.

Koska seurakunta on arvokas ja tärkeä kumppani, tulee myös tätä kumppanuutta hoitaa säännöllisesti. Vähintä, mitä kukin lippukunta voi tehdä, on pitää yllä keskusteluvälejä seurakuntaan. Lippukunnanjohtajan ja muun hallituksen kannattaa tavata kirkon partiotyöntekijä (usein seppo) ja kirkkoherra vuosittain. Etenkin uusien lippukunnanjohtajien kannattaa käydä sanomassa käsipäivää pestin alkaessa.

Esimerkiksi adventtikalenterin vieminen kirkkoherranvirastoon ja glögikupposen nauttiminen yhdessä on helppo tapa hoitaa suhteita. Kirkon väkeä kannattaa myös kutsua käymään leireillä ja retkillä. Myös lippukunnan lehti tai uutiskirje kannattaa lähettää seurakuntaan. Yhteisyötä tehdessä on hyvä huomioida niin viranhaltijat, kuin luottamushenkilötkin. Seurakuntien rakenne ja päätöksentekojärjestelmä vaihtelevat, kannattaa siis perehtyä siihen esimerkiksi seurakunnan nettisivuilla ja selvittää kuka tai mikä toimielin päättää partioon liittyvistä asioista.

Seurakunnissa on monenlaista toimintaa, johon partio voisi osallistua. Edelleen kirkon nuorisotyö tavoittaa ison osan 15-vuotiaiden ikäluokasta rippileireillä. Ehkä vaellusrippikouluun voisi lähteä pari partiolaista mukaan? Tai nuorisotyöntekijät tietäisivät parikin samoajaikäistä, joilta puuttuu harrastus? Kysyminen ja ääneen ajattelu kannattaa aina!

Kukin lippukunta määrittelee itse ja yhteistyössä seurakunnan kanssa, millaista hengellistä kasvatusta se tarjoaa, mutta on tärkeää, että tästä on sovittu avoimesti seurakunnan kanssa mikäli lippukunta saa tukea seurakunnalta. Osa lippukunnista on käytännössä uskonnottomia, toisissa uskonto on osa toimintaa siinä missä retkeilykin. Lippukunnan tapoja ja perinteitä kannattaa välillä tarkastella kriittisinkin silmin ja miettiä, miten kaikenlaisista taustoista tulevat lapset mahtuisivat mukaan.

Partion uusi peruskirja hyväksyttiin jäsenkokouksessa 14.11.2020. Uusi peruskirja astui voimaan välittömästi kokouksen päätöksen jälkeen. Peruskirjan uudistaminen ei muuta partion arvopohjaa vaan partion arvoja selkeytettiin: partiossa on tilaa eri uskontokuntiin kuuluville ja uskonnottomille. Partio kuuluu kaikille!

Lisätietoa peruskirjasta löytyy osoitteesta www.partio.fi/peruskirja.

Peruskirjan tai partiolupauksen muutos eivät aiheuta muutoksia seurakuntien ja lippukuntien väliseen yhteistyöhön tai taustayhteisösopimuksiin. Tästä on selkeä yhteisymmärrys Suomen Partiolaisten ja kirkkohallituksen välillä. Kirkkohallituksen ja partion välinen valtakunnalinen yhteistyöpimus on päivitetty vuoden 2021 alussa, jotta kumppanuus olisi entistä tiiviimpää ja selkeämmin määritlety. Samalla myös lippukunnan ja seurakunnan taustayhteisösopimuksen malli päivitettiin.

Tässä apua erityisesti piireille oman kirkkoyhteistyön kehittämiseen.

Tarvitsetteko piirissänne tietyn tyyppistä materiaalia kirkkosuhteidenne hoitamiseen ja tarvitsette tukea tämän valmisteluun? Olethan yhteydessä SP:n yhteiskuntasuhdevaliokunnan kirkkosuhteista vastaaviin luottamushenkilöihin!

Suomen Partiolaiset ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko  ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa sanoitetaan periaatteet paikalliselle yhteistyölle ja taustayhteisösopimukselle. Yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä vapaaehtoisuuteen.

Partioliikkeeseen kuuluu oman uskonnon tai muun maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Suomalaisessa viitekehyksessä on ollut luonnollista, että partiossa tapahtuva hengellinen kasvatus ja siihen liittyvä yhteistyö on ollut tiivistä nimenomaan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Partioliike ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, vaan toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Tästä syystä yhteistyötä on tehty ja tehdään edelleen myös muiden kirkko- ja uskontokuntien kanssa. Hengelliseen kasvatukseen liittyvien yhteisten tavoitteiden lisäksi yhteistyöstä on myös muuta hyötyä molemmille osapuolille.

Löydät tämän sivun lopusta hyödyllisiä työkaluja lippukunnallesi.

  • Lippukunnan tarjoamaa tunnustuksellista uskontokasvatusta (esimerkiksi hartauksia koloilloissa, osallistumista jumalanpalveluksiin)
  • Yhdessä järjestettäviä partiolaisten kirkkopyhiä (esim. Yrjön päivän kirkko)
  • Lippukunnan ja seurakunnan yhdessä järjestämiä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumia ja tempauksia
  • Seurakunnan tarjoamaa tukea uskonnollisen tai hengellisen kasvatuksen antamiseen (esim. seurakunnan papin pitämä leirihartaus, seurakunnan nuorisotyöntekijä vierailemassa koloillassa)
  • Seurakunnan tilojen tarjoamista lippukunnan käyttöön
  • Seurakunnan rahallista tukea lippukunnalle
  • Seurakunnan työntekijän työajan käyttämistä lippukunnan toimintaan

Hyvän yhteistyön huoneentaulu lippukunnalle

Hyvän yhteistyön huoneentaulu seurakunnalle

Seurakunnan näkökulmasta partiotoiminta on kustannustehokasta ja laadukasta vapaaehtoisten johtamaa lapsi- ja nuorisotyötä. Partiossa tavoitetaan vuosittain valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Partio voi olla paikka vahvistaa seurakuntaan kuuluvien partiolaisten suhdetta seurakuntaan. Tämä myös silloin, kun lippukunnan taustayhteisönä ei toimi seurakunta – partio-ohjelman mukaisesti lippukunnissa tulee antaa heidän jäsentensä vakaumuksen mukaista katsomuskasvatusta.

Partiotoimintaa järjestetään lähtökohtaisesti vapaaehtoisvoimin ja myös tästä syystä lippukunta on erinomainen kumppani seurakunnalle. Kirkon tulevaisuustyössä korostuu nimenomaan seurakuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toiminnot. Partio on myös halpa harrastus, joten tukemalla toimintaa seurakunta voi mahdollistaa hyvän harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle.

Yksi tärkeimmistä tukimuodoista on seurakuntien tarjoamat tilat partiotoiminnan käyttöön. Tämän lisäksi useat seurakunnat antavat lippukunnille myös muuta taloudellista tukea sekä työntekijäresurssia. Kirkon työntekijät ovat ammattilaisia, joiden kanssa partiolaiset voivat käydä uskontoihin, elämänkatsomuksiin, vakaumukseen ja moniin muihin kysymyksiin liittyviä keskusteluja. Kaikki nämä yhdessä parantavat lippukunnassa tapahtuvan hengellisen kasvatuksen laatua.

Lippukuntia ja seurakuntia kehotetaan uuden peruskirjan myötä tiivistämään yhteistyötään ja yhdistävän voimia erityisesti katsomuskasvatuksen kanssa. Seurakunnista löytyy paljon osaamista käsittelemään erilaisia katsomuksia partiossa. Partiokasvatusta toteutetaan lippukunnissa ja koska lippukunnat ovat itsenäisiä toimijoita, tehdään ratkaisut taustayhteisösopimuksesta ja siihen liittyvistä ehdoista paikallisesti lippukunnan ja seurakunnan välillä. Lippukunta noudattaa kulloinkin voimassa olevaa partio-ohjelmaa, mutta se voi itsenäisesti päättää, miten lippukunnan toiminnassa annetaan esimerkiksi hengellistä kasvatusta.

Eväitä seurakunnan kanssa käytävään keskusteluun saa mm. partio.fi/peruskirja -sivulla julkaistusta peruskirjauudistuksen UKK:sta sekä PowerPoint-esityksestä, jonka voit muokata helposti omaan käyttöön. Keskustelulla voidaan ehkäistä väärinymmärrykset ja samalla kartoittaa, mitä seurakunta ja lippukunta yhteistyöltään aidosti haluavat.

  1. Lippukunta perehtyy aineistoon.
  2. Lippukunnan kannattaa sopia ensimmäinen tapaaminen oman seurakunnan partioyhteyshenkilön (seppo) kanssa ja kertoa tapaamisessa avoimesti peruskirjauudistuksesta.
  3. Yhdessä sepon kanssa voi tavata kirkkoherraa ja muita seurakunnan päättäjiä. Avoin ja rehellinen keskustelu vähentää mahdollista epäluottamusta ja huolia sekä lippukunnassa että taustayhteisössä. Jos seurakunta toimii lippukunnan taustayhteisönä, on taustayhteisösopimus hyvä päivittää ja sen toteutumista seurata säännöllisesti.