Lippukuntien yhdistyminen

Kahden lippukunnan tehdessä tiivistä yhteistyötä saattaa mieleen juolahtaa idea yhdistymisestä. Yhteistyötä on tehty ehkä jo monta vuotta ja toinen lippukunta tunnetaan ja siihen luotetaan. Alkaa muotoutua suunnitelma: toiminta yhteisessä lippukunnassa voisi olla vielä parempaa kuin kahdessa vanhassa?

Hyödyt ja haasteet

Lippukuntien yhdistäessä voimansa energiaa kuluu vain yhden lippukunnan hallinnon pyörittämiseen ja johtajistoa riittää enemmän myös ikäkausien johtamiseen. Ikäkausiin tulee kerralla enemmän vilinää ja sisarlippukuntien yhdistyessä sekalippukunta voi tarjota toimintaa sekä tytöille, että pojille.  Myös ikäjakauma voi muuttua tasaisemmaksi, kun toisen lippukunnan samoajille löytyy seikkailijaryhmä johdettavaksi toisesta lippukunnasta.

Toisaalta monet asiat saattavat arveluttaa, kuten talous, eikä suinkaan vähäisimpänä lippukuntien kulttuurierot. Myös nykyisten ja vanhojen jäsenien reaktiot voivat mietityttää. Keinoja jäsenten ja muiden osallisten mukaan ottamiseksi löytyy lyhyesti tämän vihkosen alusta.

Yhdistymisen myötä on myös riskinä, että uusi lippukunta ei olekaan yhtään sen toimivampi kuin kaksi vanhaa ja yhteinen jäsenmäärä supistuu samaksi kuin vanhassa lippukunnassa. Yhdistyminen ei ole ratkaisu kaikkeen ja perustelut yhdistymiselle kannattaakin pohtia tarkkaan. Onko esimerkiksi järkevää yhdistää kaksi hyvin toimivaa lippukuntaa sen takia, että ne tekevät paljon yhteistyötä?

Mistä aloittaa?

Lippukuntien yhdistyminen kannattaa aloittaa miettimällä lippukuntien aikaisempaa yhteistyötä ja sen hedelmiä, mutta myös sitä, missä olisi parannettavaa. Viimeistään nyt on hyvä hetki selvittää yhteiset toimintatavat. Toisesta lippukunnasta löytyy varmasti uutta opittavaa, vaikka lippukunnat ovat saattaneet toimia rinnan jo monta kymmentä vuotta. Kannattaa siis istua alas molempien johtajistojen kesken ja tutkailla lippukuntien toimintasuunnitelmia, toimintakertomuksia, historiikkia ja lippukuntalehtiä. Yhdessä lippukunnat voivat myös käydä läpi partiovuoden ja sen perinteiset tapahtumat. Kauden päätösjuhlat saattavat erota toisistaan muodolla tai ajankohdalla tai toisella lippukunnalla voi olla perinteinen varainkeruutapahtuma, jonka jatkamisesta pitää sopia. Yhteiset ja eroavaiset asiat on hyvä kartoittaa jo ennen kuin ollaan samassa veneessä ja lippukunnassa. Näin ne eivät tule täysin puun takaa, ja niistä voidaan sopia jopa etukäteen!

Lippukuntien yhdistymiselle on kätevää koota oma työryhmänsä, jossa on yhtä monta jäsentä molemmista lippukunnista. Tämän työryhmän kannattaa olla yhteydessä myös piiriin. Yhdistyminen on hyvä nähdä projektina, jolle on oma projektisuunnitelmansa. Projektisuunnitelma auttaa pitämään ison hankkeen eri osaset hallinnassa. Suunnitelman kanssa kannattaa kuitenkin toimia reippaasti, eikä jumiuttaa yhdistymistä siihen. Ohessa on runko projektisuunnitelmaan.

Aikataulun voi tehdä kahden vuoden ajalle, ajalle ennen yhdistymistä ja ajalle yhdistymisen jälkeen. Siihen voidaan merkitä kaikki yhdistymisen eri vaiheet, tiedottamisen ajankohdat eri tahoille eri aiheista, ja kokoukset. Lippukunnille voidaan tehdä myös erikseen toimintasuunnitelma, joka on samanlainen molemmille ja jossa jo ennen yhdistymistä on mahdollisimman monta yhteistä tapahtumaa. Muistakaa ryhtyä myös tuumasta toimeen!

Yhteistä kulttuuria luomassa

Lippukuntahenki on tärkeä lippukuntaa koossa pitävä voima. Jokaisella lippukunnalla on omat tarinansa, leikkinsä ja perinteensä. Toimintatavat ja päätöksenteko voivat olla jo sisarlippukunnissa täysin erilaisia. Yhdistyessä nämä kaksi ovat kuitenkin sovitettava yhteen. Lippukuntakulttuuria voi kuitenkin pitää mieluummin vahvuutena, koska sen avulla uusi porukka saadaan kokoon. Kahden lippukunnan yhdistäessä voimansa uudesta voi tulla jotain vielä upeampaa!

Yhteisen lippukuntakulttuurin rakentamiseen auttaa myös uusien perinteiden keksiminen. Uusi vuosittainen tapahtumapäivä tai uuden lippukunnan synttärijuhlat luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Erilaiset perinteet tarttuvat varmasti myös matkan varrella mukaan, ilman sen suurempaa suunnittelua.

Lippukuntia yhdistävät symbolit toimivat varsinkin lippukunnan pienimmille tärkeänä ja konkreettisena merkkinä uudesta ja yhteisestä lippukunnasta. Lippukunnan logosta, väreistä ja lipusta voidaan järjestää ideointikilpailu. Niissä voidaan hyödyntää vanhojen lippukuntien tunnuksia ja värejä, mutta ei kannata karttaa uusiakaan ideoita! Yhteinen huuto on yllättävän tehokas yhdistäjä. Lippukunnan nimeä voi miettiä yhdessä vaikka aivoriihenä, jossa jokaisen lennokkaimmankin idean saa sanoa ääneen. Uusi huivi kannattaa olla käytössä heti ensimmäisestä yhteisestä kaudesta ja ne voi juhlallisesti ottaa käyttöön perustamisjuhlassa tai vaikka lippukuntien häissä.

Käytännön kiemuroita

Lippukuntien yhdistäminen tapahtuu käytännössä perustamalla uusi lippukunta ja purkamalla vanhat. Näin vanhat lippukunnat tulevat yhteiseen lippukuntaan myös tasavertaisina ja uusi yhteinen lippukunta voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä. Mitä tehdä ja milloin? -listasta voi katsastaa mitä kaikkea käytännön asiaa on otettava yhdistyslain kannalta huomioon. Lippukunnan perustamiskokouksen esityslistaa voi pitää muistilistana, josta näkee ainakin osan tehtävistä, deadlinena perustamiskokous.

Vaihtoehtona kokonaan uuden lippukunnan perustamiselle on liittää toinen lippukunta toiseen. Tällöin toisen lippukunnan varat, jäsenet ja irtaimisto siirretään toiselle lippukunnalle ja tämä lippukunta (lippukuntien niin halutessa) saa uuden nimen ja tunnukset. Muutoin yhdistyminen toimii samalla tavalla: asiasta on tiedotettava eri tahoille, sovittava taustayhteisön kanssa, kehitettävä uudet tunnukset ja niin edelleen. Uudelle lippukunnalle tehdään myös sääntötarkastus (esimerkiksi säännöissä saattaa lukea, että jäseniksi otetaan vain poikia/tyttöjä, mikä täytyy muuttaa jos yhdistymisen tuloksena on sekalippukunta), sekä muutenkin pohtia toimintamalleja sekä perinteisiä tapahtumia kaikille sopiviksi. Etuna tässä vaihtoehdossa on vähäisempi paperityö.

Mitä tehdä ja milloin?

1. päätös yhdistymisestä

2. tiedota/ keskustele eri vaiheissa

  • jäsenet
  • vanhat jäsenet
  • vanhemmat
  • partiopiiri
  • kaupunki/kunta, avustukset ym.
  • taustayhteisö (neuvotelkaa uusista taustayhteisösopimuksista jo ennen yhdistymistä, esim. tilat ja muu tuki)

3. projektiryhmän kokoaminen molemmista lippukunnista

4. projektisuunnitelman teko, jossa mm.

  • realistinen aikataulu
  • riskien kartoittaminen ja toimenpiteet niiden välttämiseksi

5. yhteinen toimintasuunnitelma lippukunnille jo ennen yhdistymistä

6. välietapit sopivin väliajoin, katsastetaan miten on mennyt ja mitä tulossa

7. uudet lippukuntatunnukset ja niiden suunnittelu ja tilaaminen reilusti ennen yhteisen toimintakauden alkamista

  • nimen ideointi
  • partiohuivit
  • lippu
  • huuto

8. perustamiskokouksen valmistelu, käytännön asiat sitä varten

  • tee perustamiskokouskutsu ja laita esille ajoissa
  • valmistele esityslista perustuskokoukseen, jossa siis:
  • päätetään perustaa lippukunta
  • päätetään lippukunnan nimi
  • hyväksytään lippukunnan säännöt (tarkastutetaan PRH:ssa etukäteen)
  • hyväksytään lippukunnan toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle
  • jäsenmaksun määrääminen ja SP:n valtuuttaminen jäsenmaksun keräämiseen
  • talousarvion hyväksyminen
  • lippukunnan johtajan ja lippukunnan hallituksen valitseminen
  • tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valitseminen

9. uusi lippukunta anoo piirin jäsenyyttä (SP:n jäsenyys tulee samalla)

10. vanhat lippukunnat eroavat piiristä

11. hyväksytä säännöt Patentti- ja rekisterihallituksessa

12. uusi taustayhteisösopimus

13. uuden tilin avaaminen ja varojen siirtäminen tilille: tiettyyn projektiin kerätyt varat voidaan siirtää kannatusyhdistykselle tai korvamerkitä

14. jäsenien päivittäminen uuteen lippukuntaan jäsenrekisterijärjestelmän kautta

15. vanhojen lippukuntien purkaminen

16. vanhan tilin sulkeminen

17. uusien lippukunnan tunnuksien juhlallinen käyttöön ottaminen, esim. lipun siunaaminen
uuden lippukunnan juhlistaminen, tai ”häät”

18. juttu piiri- tai paikallislehdessä: hyvä tilaisuus päästä alueen lehteen