Miksi kasvu?

Miksi ihmeessä kasvu on tärkeää?

Kasvussa ei ole kysymys rahasta. Ei päämäärättömästä halusta haalia isoja ryhmiä. Ei itsekkäästä tarpeesta olla suurin ja kaunein.
Jäsenhankinnassa ja kasvussa on kysymys partion ytimestä. Siitä, että mahdollisimman moni lapsi saisi edes vähän partiota elämäänsä. Että mahdollisimman moni lapsi ja nouri voisi olla osana ryhmää, päästä metsäretkelle, kokea onnistumisen ja nauraa ystävien kanssa. Ettei ainakaan tarvitsisi olla yksin kotona.

Jäsenhankinnassa ja kasvussa on kysymys partion elinvoimaisuudesta. Oma lippukunta on samalla tavalla rakas kuin oma koti. Siellä voi olla oma itsensä, sinne on helpottavaa palata, siellä on hyvä olla. Voimmeko olla varmoja, että jokainen lippukunta on olemassa vielä 20 vuoden päästä? Ilman jäsenhankintaa ja rekrytointia, emme voi.

Kasvu tuntuu sanana rasittavalta ja yhdentekevältä, mutta todellisuudessa se on kaikkea muuta. Nimittäin ilman partiolaisia partiolla ei ole mitään merkitystä.

Jokaiselle löytyy syy kasvaa

Kasvua johdettaessa on tärkeää osata sanoittaa kasvutyö niin, että jokainen motivoituu siitä ja löytää oman syynsä paiskia hommia. Syitä voi miettiä vaikkapa seuraavista:

  • Helpommalla pääseminen. Kun hommia voi jakaa, voi itse tehdä vähemmän.
  • Partiokasvatuksen tarjoaminen on meidän ainoa tehtävämme. Alueen lippukunnan vastuulla on tarjota alueen lapsille edes kokeilu partiosta.
  • Kun ryhmissä on enemmän väkeä, on toiminnan järjestäminen mielekkäämpää. On paljon kivempi treenata ja leikkiä, kun voi jakaa pareja ja joukkueita.
  • Tapahtumia ei tarvitse koskaan peruuttaa, kun on tekijöitä ja tulijoita. Eikä mene työ hukkaan
  • Talouden kannalta lippukunnan tapahtumien tekeminen on helpompaa ja riskittömämpää.
  • Kaikille löytyy helpommin kaveri, kun porukkaa on enemmän, ja jopa paras kaveri, tai kaksi.
  • Johtajat voivat keskittyä johtamiseen ja tekijät tekemiseen.
  • Isoon joukkoon on helpompi tulla senkin, joka pelkää, ettei sovi joukkoon.
  • Toiminnan laatu paranee, sillä toimintaa on pakko suunnitella paremmin, kun jengi on iso. (Vertaa vaikkapa koko lippukunnan retkeä yhden ryhmän retkeen)
  • Johtajiston toiminta on tehokasta, kun voidaan jakaa tyypit tiimeihin, jotka pitävät omat kokouksensa. Kaikkien ei tarvitse pohtia aivan kaikkea.
  • Yhteistyökumppanit ja rahoittajat ovat kiinnostuneita, kun mukana on populaa ja toiminta on hyvää. Alueellinen kattavuus on yhtä kuin kiinnostavuutta sidosryhmien silmissä.
  • Adventtikalentereita myydään enemmän ja jäsenmaksutuloja tulee enemmän, voidaan järjestää mehevämpiä juttuja.
  • Johtajistosta jotkut ehtivät keskittyä johtajahuollon järjestämiseen.
  • Ryhmien välinen kikpailu voi tuoda laatua, kun ruvetaan katsomaan, että naapurisamoajavartio teki siistin retken, halutaan itsekin.
  • Lippukunnan isot, yhteiset projektit, kuten veneen hankinta tai kämpän remontti eivät vie koko johtajiston kaikkea puhtia.
  • Mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän on vanhempia, jotka voivat tehdä jotain ja olla avuksi
  • Tukiyhdistys on helpommin tehty ja ylläpidetty, kun on enemmän vanhempia, joita pyytää liittymään.
  • Partio-ohjelmaa voidaan toteuttaa laajemmin, kun lippukunnassa on mahdollisuuksia ja paikkoja toteuttaa vaikkapa tarpojan johtamisharjoituksia.