Lippukuntaviisari: Jäsenmäärän kehitys

Nämä kaksi kuvaa kertovat molemmat siitä, kuinka paljon lippukunnassa on jäseniä.

Kuvat kuvaavat kahta samaa esimerkkilippukuntaa (ylemmät kuvat yhtä, alemmat kuvat toista)

Ensimmäisestä kuvasta näkyy koko jäsenistön määrä eri vuosina sekä ennuste, joka kuvaa jäsenmäärää JOS sen kehitys jatkuisi lineaarisesti samanlaisena kuin se on tällä hetkellä. Ennuste on siis pelkkää tilastomatikkaa, jäsenmäärä muuttuu sen mukaan, mitä lippukunnassa tehdään. Tai jätetään tekemättä.

Toisesta kuvasta näkyy jäsenmäärä ikäkausittain. Tässä kuvassa kannattaa huomioida, että esimerkiksi sudenpennut vanhenevat kolmessa vuodessa, ja siirtyvät tällöin punaiselle seikkailija-alueelle. Tästä kuvasta näkee selvästi vaikutukset lauman perustamiselle tai aikuisrekrylle.

Salapoliisihommissa selviää

Ylemmässä lippukunnassa on selvästi ryhdytty rekryhommiin vuoden 2011 aikana. Rekrytointi on tehty perustamalla ekstralauma. Nyt lippukunnassa näkyy nousua myös tarpojaikäkauden jäsenten määrässä, kun aiemmat runsaina pidetyt sudenpentujoukot ovat kasvaneet tarpojaikään. Uusia aikuisia ei ole todennäköisesti tähän lippukuntaan rekrytty, toivottavasti olemassa oleville riittää puhti! Hienolta näyttää joka tapauksessa tämä kasvukäyrä!

Alempi lippukunta ei ryhtynyt rekryhommiin. Näyttää myös siltä, että vuoden 2010 jälkeen ei ole perustettu yhtään uutta laumaa. Aikaa myöten tämä näkyy myös seikkailijaikäkauden määrän laskuna. Samalla jäsenmäärä on lähtenyt surkuisan jyrkkään laskukulmaan. Ennuste kertoo, että jos he jatkavat näin, jäsenmäärä laskee hitaasti mutta varmasti. Tähän tilanteeseen on yksinkertainen resepti: perusta lauma ja vielä toinen! Alemman lippukunnan ikäkausikuvassa näkyy hienosti vuonna 2006 perustettu lauma, jonka volyymi näky noin vuonna 2009 seikkailija- ja vuonna 2011 tarpojaikäkauden määrissä.

Jäsenmäärän muutos -kuva kertoo samaa tarinaa

Jäsenmäärän muutos kuvaa liittyneiden ja lopettaneiden jäsenten määrää ikäkausittain. Siitä ei kannata ottaa stressiä, että lopettavia on. Aina on, sellaista harrastusta ei olekaan, jossa kukaan ei koskaan lopeta. Lopettamista ja lopettamisen syitä kannattaa kuitenkin seurata. Joihinkin syihin on mahdollista vaikuttaa. Jos vaikka ryhmän kokouspäivä vaihtuu, saattaa se olla pulma monelle täyden harrastuskalenterin kanssa painivalle perheelle. Löytyisikö tällöin vaikkapa naapurilippukunnasta ikäkausiryhmä, jossa partioharrastus voisi jatkua. Hyvä tapa voi olla lopettaneiden läpikäynti hallituksen kokouksessa.

Enemmän huomiota kannattaa kiinnittää liittyneisiin. Liittyykö porukkaa mukaan kaiken ikäisenä? Täydennetäänkö ryhmiä säännöllisesti? Tuleeko aikuisia mukaan? Nämä tässä ovatkin niitä kysymyksiä, joita pohtimalla lippukunta menestyy tulevaisuudessa.

Tässäpä vielä inspiraatioksi ikäkausikäyrää sellaisesta lippukunnasta, jossa on taidettu ottaa aika mojova niskalenkki kasvusta, aikuisrekrystä ja säännöllisestä laumojen perustamisesta. Tsädäm:


Jokainen lippukunta on omassa tilanteessaan ainutkertainen. Tässä käytetään lippukuntien viisarikuvia yleistävinä esimerkkeinä, tarkoitus ei ole osoittaa oikeaa tai väärää.

  • Jos lippukunnan jäsenmäärä on nousujohteinen, mieti, kuinka kasvun voi turvata tulevaisuudessa. Kuinka monta uutta ryhmää tai johtajaa tarvitaan, jotta ennusteen mukainen tai sitä suurempi jäsenmäärä toteutuu?
  • Jos lippukunnan jäsenmäärä on laskussa, mieti, mitä voidaan tehdä laskusuhdanteen kääntämiseksi. Mitä haasteita lippukunnalla on (johtajamäärä, tilat, retket, leirit tms.)? Arvioinnissa auttavat lippukunnan tukihenkilöt piireissä, kuten valmentajat.
  • Tee lippukunnan kasvusuunnitelma, jossa on pohdittu, mikä on tavoitejäsenmäärä lähivuosina. Voit pyytää kasvusuunnitelman tekoon apua piiristä.
  • Huomaa, että vaikka nyt menisikin hyvin, laskussa oleva jäsenmäärä saattaa johtaa nopeastikin heikkoon tilanteeseen.
  • Mieti, tiedätkö suunnilleen jokaisen liittyneen ja eronneen henkilön tai ainakin ryhmän, johon henkilö on liittynyt tai josta henkilö on eronnut.
  • Jos eronneita on paljon jossakin tietyssä iässä tai ikäkaudessa, kannattaa miettiä, mitkä eroamisen syyt ovat olleet. Tässä auttavat tulokset exit-kyselystä, joka pureutuu partiosta eroamisen syihin sekä yleisesti että omassa lippukunnassa.
  • Onko toiminta kyseisessä ikäkaudessa ollut laadukasta ja onko partio-ohjelmaa toteutettu? Keskustele mahdollisen ryhmänjohtajan kanssa eronneista ja eroamisen syistä. Mieti, onko eronneet jäsenet mahdollista saada liittymään uudelleen toimintaan syihin puuttumalla.
  • Jos liittyneitä ei ole lainkaan sudenpentu- ja seikkailijaikäkausissa (7–9- ja 10–12-vuotiaat), pohdi, kuinka toimintaan voidaan saada mukaan uusia sudenpentuja ja seikkailijoita. Muista, että uusia jäseniä voi ottaa mukaan toimintaan myös kesken toimintakauden.