Ansiomerkkien ehdottaminen

Ansiomerkkiehdotukset tehdään sähköisesti Kuksassa . Ehdotuksen tekemiseen tarvitaan kaksi partiolaista: toinen tekee ehdotuksen ja toinen vahvistaa sen. Ansiomerkkejä voidaan ehdottaa jäsenmaksunsa maksaneille partiolaisille sekä partiotoiminnan ystäville ja tukijoille. Ansiomerkin ehdottamista koskevat asiat on joka vaiheessa käsiteltävä luottamuksellisina.

Ehdotukset tulee tehdä ja vahvistaa seuraaviin määräpäiviin mennessä (suluissa kerrottu, milloin merkit voi luovuttaa):

  • 15. tammikuuta (esim. partioviikolla, paraateissa ja kauden päätösjuhlissa)
  • 15. huhtikuuta (esim. kesäleirillä, syyskauden avajaisissa ja syyskokouksessa)
  • 15. syyskuuta (esim. itsenäisyyspäivänä ja joulujuhlissa)
  • 15. marraskuuta (esim. kevätkokouksessa ja Mannerheim-soljet seuraavana keväänä)

Huomaa, että Mannerheim-solkia ehdotetaan vain kerran vuodessa, 15.11. mennessä. Mannerheim-soljet kirjataan myönnetyksi seuraavan vuoden Yrjönpäivänä (23.4.). Osa partiopiireistä käsittelee omia ansiomerkkejään myös näiden määräaikojen välillä.

Ansiomerkkejä voidaan ehdottaa jäsenmaksunsa maksaneille partiolaisille, jotka ovat ansiokkaasti hoitaneet vastaanottamansa pestin. Kaikki tehtävät lippukunnissa, partiopiireissä, FiSSc:ssa ja Suomen Partiolaisissa sekä muissa partioyhteisöissä otetaan tasapuolisesti huomioon. Ansiomerkin saajan tulee olla mukana toiminnassa edelleen.

Pyhän Yrjön plaketteja voi ehdottaa myös partiotoiminnan ystäville ja tukijoille. Suomen Partiolaisten standaaria voi myös ehdottaa huomionosoitukseksi ja kiitokseksi partiotyöntukijalle, ja se on tarkoitettu lähinnä keskusjärjestön omaan käyttöön. Partiotoiminnan ystävälle tai tukijalle voidaan ehdottaa myös hopeista tai kultaista ansioristiä alustaan kiinnitettynä.

Ansiomerkkien ehdottamisen tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi sopivia ehdokkaita ansiomerkkien saajiksi tulisi harkita määräajoin, esimerkiksi siten, että lippukunnat sekä partiopiirien/FiSSc:n ja keskusjärjestön ryhmien puheenjohtajat vuosittain tarkistavat partiotehtävissä toimijat ja heidän pestivuotensa. Tässä apuna voi käyttää Kuksan ansiomerkkiraporttia. Lisäksi ajoittain on hyvä käydä läpi partiotoiminnan tukijat.

Jokaisen ehdotuksen tekemiseen tarvitaan kaksi ehdottavaa organisaatiota edustavaa partiolaista: ehdottaja, joka kirjoittaa ehdotuksen, ja vahvistaja, joka vahvistaa, että ehdotuksen tiedot ovat oikein. Ehdotuksen tekijät vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta ja siitä, että oleellisia tietoja ei puutu.

Ehdotuksen tekijöitä voi olla esimerkiksi lippukunnanjohtaja tai lippukunnan ansiomerkkiryhmän puheenjohtaja ja partiolaisen lähin partiojohtaja. Ehdotuksen voi tehdä myös partiopiirin/FiSSc:n ansiomerkkiryhmä tai puheenjohtaja. Myös keskusjärjestön ja partiopiirien/FiSSc:n erilaiset ryhmät tai ansiomerkkijärjestelmän hyvin tuntevat partiojohtajat voivat tehdä ehdotuksia ansiomerkin myöntämiseksi. Ehdotuksen tekijöinä voi olla myös useampia partioyhteisöjä samanaikaisesti, esimerkiksi kaksi lippukuntaa tai partiopiiriä.

Ansiomerkin saajaehdokkaan lähisukulainen ei voi tehdä tai vahvistaa ehdotusta, sen puoltolausuntoa tai liitettä (jääviys). Tällöin on hankittava jonkun muun partiojohtajan vahvistus. Jos vahvistajalla ja merkin saajalla on sama sukunimi, on ehdotuksen lisätiedoissa syytä maininta, että asianomaiset eivät ole keskenään sukulaisia.

Ansiomerkkiä valittaessa on mietittävä, täyttääkö saajaehdokas ansiomerkin myöntöperusteet ja täyttyvätkö merkeille säädetyt mahdolliset vuosirajat ja karenssiajat. Ansiomerkeissä mainitut ikärajat ovat tarkkoja, mutta pestivuosimäärät ja karenssiajat ovat vähimmäisvaatimuksia.

Partiolaiselle ansiomerkkiä valittaessa pitää huomioida, että ansiomerkkejä on erilaisia: tehtäväkohtaisia, ikäkausikohtaisia ja partioaatteen sisäistämisestä myönnettäviä merkkejä sekä partiopestien ansiokkaasta hoitamisesta myönnettäviä ansiomitaleja ja -ristejä.

Jos partiolainen on toiminut ryhmänjohtajana, voidaan miettiä täyttäisikö hän tehtäväkohtaisen soljen myöntöperusteet. Jos kyseessä on vaeltaja, joka on aktiivisesti tehnyt vaeltajaikäkautta, hänelle voidaan miettiä ehdotettavan vaeltajaikäisille tarkoitettua Pyhän Yrjön solkea. Jos taas halutaan tuoda esiin saajaehdokkaan partioaatteen sisäistämistä ja sen mukaan elämistä, voitaneen miettiä ehdotettavaksi aatemerkkiä.

Kun partiolainen on saanut jo aiemmin ansiomitalin tai -ristin, tarkastellaan, onko edellisestä kulunut jo vaadittu aika ja täyttääkö hän seuraavan merkin myöntöperusteet. Niiden partiolaisten osalta, joilla vielä ei ole ansiomitalia, tarkastellaan alimmasta aloittaen, minkä ansiomitalin myöntöperusteet henkilö täyttää.

Karenssit:
SPn ansioristijärjestelmän merkkien myöntöväli on vähintään 6 vuotta. Edellisestä A-jäsenen (piirin tai FiSSc:n) ansiomerkin myöntöpäivästä pitää lisäksi olla kulunut vähintään 3 vuotta ennen seuraavan SPn merkin myöntämistä.
Aatemerkkien kohdalla myöntövälin tulee olla Mannerheim-solki II:n ja I:n välissä vähintään 3 vuotta ja Pohjantähti-soljen ja Hopeasuden välissä vähintään 6 vuotta.
Ansiomerkeillä, joiden myöntämiselle on olemassa yläikäraja (Louhisuden solki, Mannerheim-solki II ja I, Pyhän Yrjön solki), noudatetaan maltillisuussääntöä.

Maltillisuussääntö:
Ei ole tarkoituksenmukaista, että partiolaista kiitetään ansiomerkeillä liian usein, jolloin niiden saamisen merkitys vähenee. Tästä syystä edellisen merkin luovutuksesta pitää olla kulunut vähintään 12 kuukautta ennen seuraavan merkin luovutusta.

Ansiomerkkijärjestelmässä merkit myönnetään pääsääntöisesti alimmasta alkaen. Noudatettava järjestys on ensin partiopiirin/FiSSc:n ja sitten keskusjärjestön saman tasoinen ansiomerkki. Tämä ohje koskee Suomen Partiolaisten ja partiopiirin/FiSSc:n ansiomerkkijärjestelmiin kuuluvia ansiomitaleja ja -ristejä siinä määrin kuin SP:n merkeillä on vastaavalla tasolla oleva merkki partiopiirien/FiSSc:n merkkijärjestelmässä. Partiopiirien/FiSSc:n kultaisten ansiomitalien ja keskusjärjestön hopeisen ansioristin järjestys voi vaihdella.

Tästä järjestyksestä on mahdollista poiketa, esimerkiksi ehdottamalla suoraan SP:n pronssista ansiomitalia, eikä partiopiirin/FiSSc:n pronssista ansiomitalia, jos ansiot ja pestivuodet siihen riittävät, ja huomataan että, joku on jäänyt palkitsematta silloin kun sen paikka olisi ollut. Merkin ylihyppääminen pitää perustella ehdotuksessa. Mikäli jälkikäteen huomataan, että aikaisemmin myönnetty ja luovutettu ansioihin nähden liian alhainen merkki voidaan tämä ottaa huomioon käsiteltäessä seuraavaa merkkiä karenssin jälkeen.

Järjestykseen poikkeuksen luovat merkit, joissa on yläikäraja eli Louhisuden solki, Mannerheim-soljet ja Pyhän Yrjön solki. Nämä menevät aina ehdottamisessa ja myöntämisessä ansiomitalien edelle, koska yläikärajan täytyttyä näitä merkkejä ei enää myönnetä.

Ehdotus ansiomerkin saamiseksi on tehtävä harkiten ja huolellisesti. Ehdotuksessa on esitettävä kaikki henkilön partioansiot ja merkin myöntämiseen vaikuttavat seikat (esim. partioliikkeeseen liittyvä toiminta muissa luottamustehtävissä ja -toimissa).

Ehdotuksen tekijät vastaavat siitä, että ehdotuksessa esitetyt asiat ja perustelut ovat oikeita ja todenmukaisia ja että ehdotuksessa on esitetty kaikki tehtävät niin lippukunnassa ja partiopiirissä/FiSSc:ssa kuin muissakin partioyhteisöissä sekä muissa järjestöissä, jos tehtävällä on yhteys partioliikkeeseen. Ehdotuksessa tulee olla luonnehdinta näissä tehtävissä ansioitumisesta. Jos partiouraan liittyy useampia lippukuntia tai partiopiirejä, tulee kaikissa niissä toimiminen kirjata ehdotukseen.

Ehdotusta varten kannattaa kysyä tietoja ja lausuntoja saajaehdokasta lähellä olevilta henkilöitä. Esimerkiksi nuorten solkien kohdalla luotsilta kannattaa pyytää näkemyksiä nuoresta ja hänen toiminnastaan. Ansioristiehdotuksissa kannattaa kysyä tietoja lippukunnan vanhemmalta polvelta ja tällöin myös lippukunnan arkisto ja/tai historiikki usein auttavat tietojen kanssa.

Ehdotus tehdään Kuksassa ja ehdotusta tehtäessä vastataan lomakkeessa esitettyihin kysymyksiin ja ehdotettavan ansiomerkin myöntöperusteisiin.

Jos kyseessä on partiolainen, ehdotuksen täyttääkseen tarvitaan saajaehdokkaan jäsennumero ja sukunimi. Jos saajaehdokas ei ole partiolainen tai kyseessä on organisaatio, täytetään henkilön etu- ja sukunimi tai organisaation nimi erikseen lomakkeeseen.

Toimitusosoitteeksi voi valita ehdottajan tai piirin tai antaa erillisen osoitteen. Jos myönnetty merkki on tarkoitus luovuttaa esimerkiksi partiopiirin paraatissa, valitaan toimitusosoitteeksi ”Piiri”, jolloin merkki toimitetaan partiopiirin tai FiSSc:n toimistolle. Jos haluat itse luovuttaa merkin, valitse toimitusosoitteeksi ”Ehdottaja”.

Ehdotukselle pitää merkitä ehdotettu luovutuspäivä ja luovutuspaikka. Luovutuspäivän määrittelyssä pitää huomata, että Suomen Partiolaisten ansiomerkkien käsittelyaika on noin kaksi kuukautta ehdotusten määräajasta. Partiopiirien ja FiSSc:n ansiomerkeissä käsittelyaika on usein hieman lyhyempi.

Maksajaksi voi valita organisaation tai yksittäisen Kuksasta löytyvän henkilön. Jos ehdottaja valitsee maksajaksi lippukunnan, lasku lähetetään suoraan lippukunnan laskutusosoitteeseen. Viime kädessä ehdottaja vastaa, että ansiomerkin lasku maksetaan.

Ehdottajan pitää valita ehdotukselle vahvistaja. Tähän tarvitaan vahvistajan jäsennumero ja sukunimi. Ehdottajan pitää kertoa vahvistajalle, kun hän on ehdotuksen lähettänyt vahvistettavaksi.

Saadakseen lomakkeelle esiin ansiomerkkikohtaiset kysymykset, ehdottajan pitää ensin valita, minkä organisaation merkkiä on ehdottamassa, ja sitten valita ansiomerkki toisesta valikosta.

Ansiomerkkikohtaisiin kysymyksiin vastaamalla annat kunkin merkin myöntöperusteissa vaaditut tiedot. Näiden lisäksi osassa merkkejä vaaditaan ehdotukseen liitettäväksi puoltolausuntoja ja korkeimmissa merkeissä (ansioristit, Hopeajoutsen ja Hopeasusi) myös saajaehdokkaan partioansioluettelo. Korkeimmissa merkeissä myös perustelut voivat olla pidemmät, joten niiden liitteeksi lisääminen voi helpottaa ehdotuksen tekemistä. Sankarimerkissä ehdotuksen liitteeksi tulee lisätä esimerkiksi viranomaisen lausunto tapahtuneesta, mahdolliset lehtiartikkelit ja muut ulkopuolisten selvitykset tapahtuneesta.

Aatemerkeissä pitää kuvata, miten saajaehdokas on sisäistänyt partion arvot ja miten ne näkyvät hänen toiminnassaan partiossa ja partion ulkopuolella. Partion arvoja kuvaavat tunnus, lupaus ja ihanteet, jotka on määritelty peruskirjassa.

Lue lisää: lupauksesta ja tunnuksesta sekä ihanteista

Katso video aatemerkeistä pidetystä iltateestä.

Useissa ansiomerkeissä pyydetään listaamaan saajaehdokkaan partiotehtävät. Partiojohtajatasoisiksi tehtäviksi lasketaan ne tehtävät, joita saajaehdokas on tehnyt saavutettuaan partiojohtajaiän eli iän, jolloin hän on voinut hakeutua partiojohtajaperuskurssille.

Partiotehtäviä saajaehdokas on voinut tehdä lippukunnassa, piirissä/FiSSc:ssa, keskusjärjestössä ja myös muissa partioyhteisöissä, esimerkiksi alueyhdistyksissä, lippukuntien yhteenliittymissä (esimerkiksi Suomen Metsänkävijät) ja SP:n B-jäsenissä (esimerkiksi Pinkkipartio tai Suomen Pyhän Yrjänän partiokillat). Myös partiotoiminnan edustajana toimiminen esimerkiksi seurakunta- tai kuntatason nuorisotyöstä vastaavissa elimissä luetaan lisäansioksi partiojohtajalle.

Saajaehdokkaan partiotehtävät kuvataan pestin nimellä ja ajanjaksolla, jolloin tehtävää on hoidettu. Kirjaus on hyvä tehdä vähintään kuukausitasolla, esimerkiksi 9/2019–8/2020 (tarkoittaa, että henkilö ollut pestissä yhden vuoden eli syyskuusta 2019 elokuuhun 2020). Kun ehdotetaan korkeimpia merkkejä (ansioristit, Hopeajoutsen ja Hopeasusi), pitää ehdotukseen liittää saajaehdokkaan kaikki partiotehtävät koko partiouran ajalta. Tällöin kannattaa käyttää erillistä liitettä.

Ajanjaksot, joista ei esitetä hoidettuja tehtäviä tai muuta selvitystä, katsotaan merkkiä myönnettäessä vuosiksi, jolloin merkin saaja ei ole ollut mukana säännöllisessä partiotoiminnassa. Partiotehtävien listauksessa on hyvä tuoda selkeyden vuoksi esiin myös ne ajanjaksot, jolloin saajaehdokas ei ole ollut partiotoiminnassa.

Projektitehtävistä ja lippukunnan hallinnollisista tehtävistä (esim. sihteeri, taloudenhoitaja) tulee niiden ajallisen keston lisäksi kuvata tarkoin tehtävän sisältöä, vaativuutta ja toiminnan aktiivisuutta (esim. kuinka usein on kokoonnuttu sekä millainen osuus on ollut taustatyöllä ja suunnittelulla jne.).

II luokan Mannerheim-soljen, Pohjantähti-soljen, Hopeajoutsenen, Hopeasuden ja suuren ansioristin ehdotusten liitteeksi tarvitaan puoltolausuntoja. Ansiomerkin saajaehdokkaan lähisukulainen ei voi antaa puoltolausuntoa (jääviys).

II luokan Mannerheim-soljen ehdotuksessa tulee olla partion ulkopuolisen tahon suositus. Ulkopuolinen taho voi olla esimerkiksi nuoren luokanvalvoja, työnantaja tai seurakunnan partiotyöntekijä. Täytetty ja allekirjoitettu suositus lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa.

  • Suositus Mannerheim-soljen myöntämiseksi -lomake

Pohjantähti-soljen ehdotukseen on liitettävä puolto ulkopuoliselta henkilöltä, joka tuntee saajaehdokkaan ja voi puollossaan kertoa, miten partion arvot näkyvät saajan toiminnassa partion ulkopuolella. Puoltaja ei saa olla ehdottaja tai vahvistaja. Puollon tekstin pitää olla puoltajan kirjoittama ja puolto lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa.

Hopeajoutsenen ja Hopeasuden ehdotuksessa tulee todentaa saajaehdokkaan laaja tunnettavuus partiolaisena, mikä edellyttää puoltolausuntoa vähintään kolmelta taholta. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi partiopiirit, aluejärjestöt, lippukuntaryhmittymät, seurakunta ja muut taustayhteisöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat ja kunnat. Partiojohtajaa hyvin tuntevien yksityishenkilöiden puollot ovat hyvä lisä, mutta eivät välttämättömiä. Puollossa tulee kuvata saajaehdokkaan aatteellisuutta, laajaa tunnettavuutta, partion tunnetuksi tekemistä ja kehittävää otetta. Puollon tekstin pitää olla puoltajan kirjoittama ja puolto lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa.

Suuren ansioristin ehdotukseen voidaan lisätä perustelujen tueksi puoltolausuntoja eri tahoilta. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi partiojohtajaa hyvin tuntevat partiojohtajat tai muut yksityishenkilöt, partiopiirit/FiSSc, aluejärjestöt, lippukuntaryhmittymät, seurakunta ja muut taustayhteisöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat ja kunnat.  Puollossa tulee kuvata, miten saajaehdokasta voidaan pitää tunnettuna partiopersoonana. Puollon tekstin pitää olla puoltajan kirjoittama ja puolto lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa.

Kun ehdottaja on lähettänyt ehdotuksen eteenpäin, pitää vahvistajaksi merkityn partiolaisen käydä vahvistamassa ehdotus Kuksassa. Tästä ehdottajan on hyvä kertoa vahvistajalle. Kun vahvistaja on vahvistanut ehdotuksen Kuksassa, ehdottaja saa asiasta sähköpostiviestin.

Partiopiirin tai FiSSc:n käsittely ja lausunto

Partiopiirin tai FiSSc:n ansiomerkkiryhmä tai puheenjohtaja tarkistaa, että ehdotus on asianmukainen ja oikein täytetty, ja antaa ehdotuksesta – jos mahdollista – perustellun lausunnon SP:n ansiomerkkiryhmälle. Partiopiirin/FiSSc:n käsittely tehdään aina määräpäivän jälkeen ja sille on aikaa 3 viikkoa (paitsi marraskuun määräpäivän jälkeen 4 viikkoa).

Partiopiiri/FiSSc saattaa pyytää ehdottajalta lisätietoja Kuksan ehdotuslomakkeen kautta. Näihin ehdottajan tulee vastata ripeästi, jotta ehdotus ehditään käsitellä. Jos lisätietoa ei ole saatu käsittelyn aikana, jää ehdotuksen käsittely seuraavaan käsittelyajankohtaan.

Päätös ansiomerkin myöntämisestä

Suomen Partiolaisten ansiomerkkien osalta ehdotuksen käsittelyaika on noin kaksi kuukautta. Partiopiirit ja FiSSc saattavat käsitellä ehdotuksen nopeammin omien ansiomerkkiensä osalta. Päätös ja siihen mahdollisesti annetut perustelut ovat nähtävissä tämän jälkeen Kuksassa. Ehdottaja saa asiasta myös sähköpostiviestin. Päätöksiin ei anneta muita perusteluja.

Jos ehdotus on hylätty, voi ansiomerkkiä ehdottaa uudelleen samalle saajaehdokkaalle heti kun myöntöperusteet täyttyvät ja hylkäysperusteluissa esitetty syy on korjaantunut.

Ansiomerkkien myöntäminen

Suomen Partiolaisten ansiomerkit myöntää keskusjärjestön hallitus, joka on siirtänyt päätäntävallan ansiomerkeistä seuraavasti:

SP:n ansiomerkkiryhmän lausunnon saatuaan Suomen Partiolaisten puheenjohtajat (järjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä partioneuvoston puheenjohtaja) ja ansiomerkkiryhmän puheenjohtaja myöntävät yksimielisellä päätöksellä seuraavat ansiomerkit:

  • suuri ansioristi
  • kultainen ansioristi
  • Hopeajoutsen
  • Hopeasusi

Suomen Partiolaisten hallitus myöntää Suomen Partiolaisten standaarin sekä hopeisen ja kultaisen ansioristin alustaan kiinnitettynä.

Suomen Partiolaisten hallituksen nimeämä ansiomerkkiryhmä päättää keskusjärjestön muiden ansiomerkkien myöntämisestä.

Louhisuden ja Collanin soljet myöntää kuitenkin partiopiirin tai Finlands Svenska Scouterin ansiomerkkiryhmä tai puheenjohtaja. Suomen Partiolaisten ansiomerkkiryhmä kirjaa myönnetyt soljet.

Suomen Partiolaisten toimisto lähettää myönnetyn ansiomerkin ja sen luovutuskirjan ehdotuksella pyydettyyn osoitteeseen. Ehdottajan tehtävä on varmistaa, että ansiomerkki saa sen arvolle ja saajalle sopivan luovutustilaisuuden.

Lue lisää: ansiomerkien luovuttaminen

Ansiomerkki ilmestyy saajan tietoihin Kuksassa kaksi viikkoa ehdotukselle kirjatun luovutuspäivän jälkeen.

Lasku ansiomerkin lunastusmaksusta lähetetään ehdotuksella annettuun laskutusosoitteeseen. Laskun maksaminen on ehdottajan vastuulla. Ansiomerkin lunastusmaksu koostuu käsittely- ja lähetyskuluista, merkin ja luovutuskirjan kustannuksista sekä joissain tapauksissa hopealaatasta tai erillisestä rasiasta koituvista kuluista.

Suomen Partiolaisten ansiomerkkien hinnat (1.1.2021 alkaen):

  • Louhisuden solki 55,00 euroa
  • Collanin solki 55,00 euroa
  • Pyhän Yrjön solki 60,00 euroa
  • II luokan Mannerheim-solki 70,00 euroa
  • I luokan Mannerheim-solki 80,00 euroa
  • Pohjantähti-solki 100,00 euroa
  • Hopeajoutsen/Hopeasusi 300,00 euroa
  • Pronssinen ansiomitali 75,00 euroa
  • Hopeinen ansiomitali 85,00 euroa
  • Hopeinen ansioristi 100,00 euroa
  • Kultainen ansioristi 110,00 euroa
  • Suuri ansioristi 300,00 euroa
  • Sankarimerkki 110,00 euroa
  • Pieni Pyhän Yrjön plaketti (yksityishenkilöille) 110,00 euroa
  • Suuri Pyhän Yrjön plaketti (yhteisöille) 135,00 euroa
  • Standaari 100,00 euroa