Ansiomerkkien ehdottaminen

Ansiomerkkiehdotukset tehdään sähköisesti Kuksassa . Ehdotuksen tekemiseen tarvitaan kaksi partiolaista: toinen tekee ehdotuksen ja toinen vahvistaa sen. Ansiomerkkejä voidaan ehdottaa jäsenmaksunsa maksaneille partiolaisille sekä partiotoiminnan ystäville ja tukijoille. Ansiomerkin ehdottamista koskevat asiat on joka vaiheessa käsiteltävä luottamuksellisina.

Ehdotukset tulee tehdä ja vahvistaa seuraaviin määräpäiviin mennessä (suluissa kerrottu, milloin merkit voi luovuttaa):

  • 15. tammikuuta (esim. partioviikolla, paraateissa ja kauden päätösjuhlissa)
  • 15. huhtikuuta (esim. kesäleirillä, syyskauden avajaisissa ja syyskokouksessa)
  • 15. syyskuuta (esim. itsenäisyyspäivänä ja joulujuhlissa)
  • 15. marraskuuta (esim. kevätkokouksessa ja Mannerheim-soljet seuraavana keväänä)

Huomaa, että Mannerheim-solkia ehdotetaan vain kerran vuodessa, 15.11. mennessä. Mannerheim-soljet kirjataan myönnetyksi seuraavan vuoden Yrjönpäivänä (23.4.). Osa partiopiireistä käsittelee omia ansiomerkkejään myös näiden määräaikojen välillä.

Ansiomerkkejä voidaan ehdottaa jäsenmaksunsa maksaneille partiolaisille, jotka ovat ansiokkaasti hoitaneet vastaanottamansa pestin. Ansiomerkin saajaehdokkaan tulee olla edelleen mukana toiminnassa.

Kaikki tehtävät lippukunnissa, partiopiireissä, FiSSc:ssa ja Suomen Partiolaisissa sekä muissa partioyhteisöissä otetaan tasapuolisesti huomioon.

Pyhän Yrjön plaketteja voi ehdottaa partiotoiminnan ystäville ja tukijoille.
Suomen Partiolaisten standaaria voi myös ehdottaa huomionosoitukseksi ja kiitokseksi partiotyöntukijalle, ja se on tarkoitettu lähinnä keskusjärjestön omaan käyttöön.

Ansiomerkkien ehdottamisen tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi sopivia saajaehdokkaita ansiomerkkien saajiksi tulisi harkita määräajoin, esimerkiksi siten, että lippukunnat sekä partiopiirien/FiSSc:n ja keskusjärjestön ryhmien puheenjohtajat vuosittain tarkistavat partiotehtävissä toimijat ja heidän pestivuotensa. Tässä apuna voi käyttää Kuksan ansiomerkkiraporttia. Lisäksi ajoittain on hyvä käydä läpi partiotoiminnan tukijat.

Työsuhteessa olevien partiotoimihenkilöiden huomionosoituksista löytyy erillinen kohta sivun alaosasta.

Jokaisen ehdotuksen tekemiseen tarvitaan kaksi ehdottavaa organisaatiota edustavaa partiolaista:

  • ehdottaja, joka kirjoittaa ehdotuksen,
  • vahvistaja, joka vahvistaa, että ehdotuksen tiedot ovat oikein.

Ehdotuksen tekijät vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta ja siitä, että oleellisia tietoja ei puutu.

Ehdotuksen tekijöitä voi olla esimerkiksi lippukunnanjohtaja tai lippukunnan ansiomerkkivastaava tai partiolaisen pestiesihenkilö.
Ehdotuksen voi tehdä myös partiopiirin/FiSSc:n ansiomerkkiryhmä. Myös keskusjärjestön ja partiopiirien/FiSSc:n erilaiset ryhmät tai ansiomerkkijärjestelmän hyvin tuntevat partiojohtajat voivat tehdä ehdotuksia ansiomerkin myöntämiseksi. Ehdotuksen tekijöinä voi olla myös useampia partioyhteisöjä samanaikaisesti, esimerkiksi kaksi lippukuntaa tai partiopiiriä.

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan ansiomerkkien käsittelyn puolueettomuus sekä luottamus ansiomerkkijärjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Mikäli henkilöllä on puolueettomuuden vaarantava suhde ansioituneeseen, hän on esteellinen eli jäävi.

Ehdokkaan läheinen ei voi ehdottaa, vahvistaa, puoltaa tai käsitellä ansiomerkkiehdotusta, sen suositusta, puoltolausuntoa tai liitettä. Kyvyttömyys käsitellä ehdotusta neutraalisti voi johtua muistakin seikoista kuin henkilöiden läheisestä suhteesta. Näissä tapauksissa jonkun muun partiojohtajan on tehtävä vaadittavat toimet.

Läheisellä tarkoitetaan ehdokkaan:

1) puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja hänelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; (ehdokkaan perhepiiri)

2) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, ehdokkaan sisarusten lapsia ja entistä               puolisoa; (ehdokkaan perhepiiriä kaukaisemmat sukulaiset) sekä

3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen            henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia. (puolison perhepiiri)

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

  • Vinkki: Esteellisyystapauksissa apua kannattaa pyytää naapurilippukunnista tai piiristä/FiSSc:istä.
  • Vinkki: Jos ehdokkaalla ja ehdotusprosessissa mukana olevalla on sama sukunimi, on ehdotuksen lisätiedoissa syytä maininta, että asianomaiset eivät ole keskenään läheisiä.

1)-kohdassa mainitulla erityisen läheisellä henkilöllä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka ansiomerkkiehdotukseen ehdotusprosessissa mukana olevalla henkilöllä on aidosti vaikea suhtautua neutraalisti.

  • Vinkki: Tavanomainen, läheinenkään partiotoveruus ei ole lähtökohtaisesti este osallistua henkilön ansiomerkkiehdotusprosessiin.

Jääviydestä ilmoittaminen on aina jokaisen henkilön omalla vastuulla. Toinen henkilö ei voi jäävätä jotakuta toista tämän puolesta.

  • Vinkki: Jos ansiomerkkiprosessissa on ollut mukana läheinen henkilö, se voi johtaa ehdotuksen hylkäämiseen.

Ansiomerkkien käsittelyssä sovelletaan toisen asteen jääviyttä. Tällä tarkoitetaan, että henkilö saa osallistua asian käsittelyyn vain yhdellä käsittelytasolla. Käsittelytasoilla tarkoitetaan:

1) Ehdottamista ja vahvistamista; (usein lippukunta)

2) Puoltamista; (usein piirin tai FiSSc:n ansiomerkki- tai palautetoimikunta) ja

3) Myöntämistä tai hylkäämistä. (usein piirin tai FiSSc:n ansiomerkki- tai palautetoimikunta tai Suomen Partiolaisten ansiomerkkiryhmä)

Ansiomerkkiehdotuksen tekeminen ja käsitteleminen on ehdottoman luottamuksellista prosessin jokaisessa vaiheessa. Luottamuksellisuus jatkuu myös ansiomerkin luovutuksen jälkeen.

Ansiomerkkiä valittaessa on mietittävä, täyttääkö ehdokas ansiomerkin myöntöperusteet ja täyttyvätkö merkeille säädetyt mahdolliset vuosirajat ja karenssiajat. Ansiomerkeissä mainitut ikärajat ovat tarkkoja, mutta pestivuosimäärät ja karenssiajat ovat vähimmäisvaatimuksia.

 Ansiomerkkiä ehdotettaessa voidaan valita tehtäväkohtainen, ikäkausikohtainen, partioaatteen sisäistämisestä myönnettävä merkki tai partiopestien ansiokkaasta hoitamisesta myönnettäviä ansiomitaleja ja -ristejä.

Jos partiolainen on toiminut ryhmänjohtajana, voidaan miettiä täyttäisikö hän tehtäväkohtaisen soljen myöntöperusteet. Jos kyseessä on vaeltaja, joka on aktiivisesti tehnyt vaeltajaikäkautta, hänelle voidaan miettiä ehdotettavan vaeltajaikäisille tarkoitettua Pyhän Yrjön solkea. Jos taas halutaan tuoda esiin ehdokkaan partioaatteen sisäistämistä ja sen mukaan elämistä, voitaneen miettiä ehdotettavaksi aatemerkkiä.

Kun partiolainen on saanut jo aiemmin ansiomitalin tai -ristin, tarkastellaan, onko edellisestä kulunut jo vaadittu aika ja täyttääkö hän seuraavan merkin myöntöperusteet. Niiden partiolaisten osalta, joilla vielä ei ole ansiomitalia, tarkastellaan alimmasta aloittaen, minkä ansiomitalin myöntöperusteet henkilö täyttää.

Jotkut partioprojektit ovat myöntäneet projektin tekijöille muistomitaleja eli jetoneita, jotka muistuttavat ulkonäöltään ja kantotavaltaan ansiomerkkejä. Muistomitalien tekeminen on nykylinjauksen mukaisesti kiellettyä, sillä niiden käyttö sumentaa varsinaisten ansiomerkkien luonnetta. Muistomitalien myöntämisen kriteerejä ei ole määritelty eikä julkistettu, ja ne saatetaan sekoittaa ansiomerkkeihin.

Moni projekti tekee tapahtumalleen erilaisia osallistumismerkkejä, joita voidaan luovuttaa joko kaikille projektiin osallistujille tai ainoastaan keskeisille projektien tekijöille. Nämä merkit eivät siis kuitenkaan saa olla ansiomerkkien näköisiä nauhasta riippuvia mitaleita, vaan esimerkiksi pinssejä, vyömerkkejä tai kangasmerkkejä, jotka kiinnitetään partiopaitaan oikean taskun yläpuolelle tai partiovyöhön.

Partion ansiomerkeillä on selkeät julkiset myöntökriteerit ja kanto-ohjeet. Jo myönnettyjä muistomitaleja voidaan käyttää projektien tekijöiden omissa tapaamisissa, mutta ne eivät muuten kuulu partioasuun ansiomerkkien rinnalle.

Partiossa ansiokkaasta vapaaehtoistyöstä kiitetään ansiomerkkijärjestelmän mukaisilla ansiomerkeillä. Lippukuntien, alueiden, piirien ja keskusjärjestöjen projekteissa ansiokkaasti toimiminen kerryttää ansiota ansiomerkkejä varten, sillä projektien tekeminen on haastavaa, vastuullista ja edellyttää runsaasti vapaaehtoistyötä. Projektien vastuuhenkilöitä kehotetaankin ehdottamaan ansiomerkkejä projektien tekijöille, jotta heidän ansionsa tulevat huomioiduksi.

Osittain projektiansioihin pohjautuvien merkkien ehdottamisesta vastaa projektin johtaja, joka voi pyytää ehdotukseensa tukea a-jäsenen ansiomerkkitoimikunnalta. On hyvä tiedostaa, että yksittäinen projekti ei todennäköisesti yksinään täytä ansiomerkin myöntökriteereitä vaan ehdokkaan muutkin partiansiot on syytä huomioida samassa yhteydessä.

Karenssit:
SPn ansioristijärjestelmän merkkien myöntöväli on vähintään 6 vuotta. Edellisestä A-jäsenen (piirin tai FiSSc:n) ansiomitalin tai -ristin myöntöpäivästä pitää lisäksi olla kulunut vähintään 3 vuotta ennen seuraavan SPn mitalin tai ristin myöntämistä.

Aatemerkkien kohdalla myöntövälin tulee olla Mannerheim-solki II:n ja I:n välissä vähintään 3 vuotta ja Pohjantähti-soljen ja Hopeasuden välissä vähintään 6 vuotta.

Ansiomerkeillä, joiden myöntämiselle on olemassa yläikäraja (Louhisuden solki, Mannerheim-solki II ja I, Pyhän Yrjön solki), noudatetaan pelkästään maltillisuussääntöä.

Maltillisuussääntö:
Ei ole tarkoituksenmukaista, että partiolaista kiitetään ansiomerkeillä liian usein, jolloin niiden saamisen merkitys vähenee. Tästä syystä minkä tahansa edellisen merkin luovutuksesta pitää olla kulunut vähintään 12 kuukautta ennen seuraavan merkin luovutusta.

Ansiomerkkijärjestelmässä merkit myönnetään pääsääntöisesti alimmasta alkaen.

Noudatettava järjestys on ensin partiopiirin/FiSSc:n ja sitten keskusjärjestön saman tasoinen ansiomerkki. Tämä ohje koskee Suomen Partiolaisten ja partiopiirin/FiSSc:n ansiomerkkijärjestelmiin kuuluvia ansiomitaleja ja -ristejä siinä määrin kuin SP:n merkeillä on vastaavalla tasolla oleva merkki partiopiirien/FiSSc:n merkkijärjestelmässä. Partiopiirien/FiSSc:n kultaisten ansiomitalien ja keskusjärjestön hopeisen ansioristin järjestys voi vaihdella.

Tästä järjestyksestä on mahdollista poiketa, jos ansiot ja pestivuodet siihen riittävät, ja huomataan että, joku on jäänyt palkitsematta silloin kun sen paikka olisi ollut. Merkin ylihyppääminen pitää perustella ehdotuksessa.

  • Vinkki: Ehdotuksessa kannattaa selkeästi kertoa, että kyseessä on ylitys ja perustella ylitys mahdollisimman selkeästi.

Järjestykseen poikkeuksen luovat merkit, joissa on yläikäraja eli Louhisuden solki, Mannerheim-soljet ja Pyhän Yrjön solki. Nämä menevät aina ehdottamisessa ja myöntämisessä muiden ansiomerkkien edelle, koska yläikärajan täytyttyä näitä merkkejä ei enää myönnetä.

Ansiomerkkiehdotus on tehtävä harkiten ja huolellisesti. Sen tekemiseen ja vaadittavien tietojen keräämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Ehdotuksessa on esitettävä kaikki henkilön partioansiot ja merkin myöntämiseen vaikuttavat seikat (esim. partioliikkeeseen liittyvä toiminta muissa luottamustehtävissä ja -toimissa).

Ehdotuksen tekijät vastaavat siitä, että ehdotuksessa esitetyt asiat ja perustelut ovat oikeita ja todenmukaisia ja että ehdotuksessa on esitetty kaikki tehtävät niin lippukunnassa ja partiopiirissä/FiSSc:ssa kuin muissakin partioyhteisöissä sekä muissa järjestöissä, jos tehtävällä on yhteys partioliikkeeseen. Ehdotuksessa tulee olla luonnehdinta näissä tehtävissä ansioitumisesta. Jos partiouraan liittyy useampia lippukuntia tai partiopiirejä, tulee kaikissa niissä toimiminen kirjata ehdotukseen.

Ehdotusta varten kannattaa kysyä tietoja ja lausuntoja ehdokasta lähellä olevilta henkilöitä. Esimerkiksi nuorten solkien kohdalla luotsilta kannattaa pyytää näkemyksiä nuoresta ja hänen toiminnastaan. Ansioristiehdotuksissa kannattaa kysyä tietoja lippukunnan vanhemmalta polvelta ja tällöin myös lippukunnan arkisto ja/tai historiikki usein auttavat tietojen kanssa.

Ehdotus tehdään Kuksassa ja ehdotusta tehtäessä vastataan lomakkeessa esitettyihin kysymyksiin.  Jos ansiomerkkiehdotus sisältää liitteitä, liitteet on oltava pdf-muodossa.

Kun ehdottaja on lähettänyt ehdotuksen eteenpäin, pitää vahvistajaksi merkityn partiolaisen käydä vahvistamassa ehdotus Kuksassa. Tästä ehdottajan on hyvä kertoa vahvistajalle. Kun vahvistaja on vahvistanut ehdotuksen Kuksassa, ehdottaja saa asiasta sähköpostiviestin.

Jos kyseessä on partiolainen, ehdotuksen täyttääkseen tarvitaan ehdokkaan jäsennumero ja sukunimi. Jos ehdokas ei ole partiolainen tai kyseessä on organisaatio, täytetään henkilön etu- ja sukunimi tai organisaation nimi erikseen lomakkeeseen.

Toimitusosoitteeksi voi valita ehdottajan tai piirin tai antaa erillisen osoitteen. Jos myönnetty merkki on tarkoitus luovuttaa esimerkiksi partiopiirin paraatissa, valitaan toimitusosoitteeksi ”Piiri”, jolloin merkki toimitetaan partiopiirin tai FiSSc:n toimistolle. Jos haluat itse luovuttaa merkin, valitse toimitusosoitteeksi ”Ehdottaja”.

Ehdotukselle pitää merkitä ehdotettu luovutuspäivä ja luovutuspaikka. Luovutuspäivän määrittelyssä pitää huomata, että Suomen Partiolaisten ansiomerkkien käsittelyaika on noin kaksi kuukautta ehdotusten määräajasta. Partiopiirien ja FiSSc:n ansiomerkeissä käsittelyaika on usein hieman lyhyempi.

Maksajaksi voi valita organisaation tai yksittäisen Kuksasta löytyvän henkilön. Jos ehdottaja valitsee maksajaksi lippukunnan, lasku lähetetään suoraan lippukunnan laskutusosoitteeseen. Viime kädessä ehdottaja vastaa, että ansiomerkin lasku maksetaan.

Ehdottajan pitää valita ehdotukselle vahvistaja. Tähän tarvitaan vahvistajan jäsennumero ja sukunimi. Ehdottajan pitää kertoa vahvistajalle, kun hän on ehdotuksen lähettänyt vahvistettavaksi.

Saadakseen lomakkeelle esiin ansiomerkkikohtaiset kysymykset, ehdottajan pitää ensin valita, minkä organisaation merkkiä on ehdottamassa, ja sitten valita ansiomerkki toisesta valikosta.

Ansiomerkkikohtaisiin kysymyksiin vastaamalla annat kunkin merkin myöntöperusteissa vaaditut tiedot.

Näiden lisäksi osassa merkkejä vaaditaan ehdotukseen liitettäväksi puoltolausuntoja ja korkeimmissa merkeissä (ansioristit, Hopeasusi) myös ehdokkaan partioansioluettelo. Liitteet oltava pdf-muodossa.

Korkeimmissa merkeissä myös perustelut voivat olla pidemmät, joten niiden liitteeksi lisääminen voi helpottaa ehdotuksen tekemistä. Sankarimerkissä ehdotuksen liitteeksi voi lisätä esimerkiksi viranomaisen lausunto tapahtuneesta, mahdolliset lehtiartikkelit ja muut ulkopuolisten selvitykset tapahtuneesta.

Aatemerkeissä pitää kuvata, miten ehdokas on sisäistänyt partion arvot ja miten ne näkyvät hänen toiminnassaan partiossa ja partion ulkopuolella. Partion arvoja kuvaavat tunnus, lupaus ja ihanne, jotka on määritelty peruskirjassa.

Lue lisää: lupauksesta ja tunnuksesta sekä ihanteista

Katso video aatemerkeistä pidetystä iltateestä.

Useissa ansiomerkkilomakkeissa pyydetään listaamaan ehdokkaan partiotehtävät. Partiojohtajatasoisiksi tehtäviksi lasketaan ne tehtävät, jotka saajaehdokas on tehnyt täysi-ikäisenä.

Partiotehtäviä ehdokas on voinut tehdä lippukunnassa, piirissä/FiSSc:ssa, keskusjärjestössä ja myös muissa partioyhteisöissä, esimerkiksi alueyhdistyksissä, lippukuntien yhteenliittymissä (esimerkiksi Suomen Metsänkävijät) ja SP:n B-jäsenissä (esimerkiksi Pinkkipartio tai Suomen Pyhän Yrjänän partiokillat). Myös partiotoiminnan edustajana toimiminen esimerkiksi seurakunta- tai kuntatason nuorisotyöstä vastaavissa elimissä luetaan lisäansioksi partiojohtajalle.

Ehdokkaan partiotehtävät kuvataan pestin nimellä ja ajanjaksolla, jolloin tehtävää on hoidettu. Kirjaus on hyvä tehdä vähintään kuukausitasolla, esimerkiksi 9/2019–8/2020 (tarkoittaa, että henkilö ollut pestissä yhden vuoden eli syyskuusta 2019 elokuuhun 2020).

Ansiomitaleja, ansioristejä ja Hopeasutta ehdotettaessa pitää ehdotukseen liittää ehdokkaan kaikki partiotehtävät koko partiouran ajalta. Korkeimpia ansiomerkkejä ehdotettaessa kannattaa käyttää erillistä partio-cv-liitettä.

Ajanjaksot, joista ei esitetä hoidettuja tehtäviä tai muuta selvitystä, katsotaan merkkiä myönnettäessä vuosiksi, jolloin merkin saajaehdokas ei ole ollut mukana säännöllisessä partiotoiminnassa. Partiotehtävien listauksessa on hyvä tuoda selkeyden vuoksi esiin myös ne ajanjaksot, jolloin ehdokas ei ole ollut partiotoiminnassa.

Projektitehtävistä ja lippukunnan hallinnollisista tehtävistä (esim. sihteeri, taloudenhoitaja, hallituksen jäsen, somettaja, viestintävastaava, kolovastaava, kämppävastaava yms.) tulee niiden ajallisen keston lisäksi kuvata tarkoin tehtävän sisältöä, vaativuutta ja toiminnan aktiivisuutta (esim. kuinka usein on kokoonnuttu sekä millainen osuus on ollut taustatyöllä ja suunnittelulla jne.).

II luokan Mannerheim-soljen, Pohjantähti-soljen, Hopeasuden ja suuren ansioristin ehdotusten liitteeksi tarvitaan puoltolausuntoja. Ansiomerkin ehdokkaan lähisukulainen ei voi antaa puoltolausuntoa (ks. esteellisyys).

II luokan Mannerheim-soljen ehdotuksessa tulee olla partion ulkopuolisen tahon suositus. Ulkopuolinen taho voi olla esimerkiksi ehdokkaan oppilaitoksen edustaja, muun järjestön edustaja, työnantaja tai seurakunnan työntekijä, joka tuntee ehdokkaan. Täytetty ja allekirjoitettu suositus lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa pdf-muodossa.

Pohjantähti-solkiehdotukseen on liitettävä puolto henkilöltä, joka tuntee ehdokkaan ja voi puollossaan kertoa, miten partion arvot näkyvät saajaehdokkaan toiminnassa partion ulkopuolella. Puoltolausunnon kirjoittaja voi olla esimerkiksi työnantaja, henkilö, joka tuntee ehdokkaan partiotoiminnan ulkopuolella tai muun järjestön edustaja.

Ansiomerkin ehdottaja ja vahvistaja eivät voi kirjoittaa puoltolausuntoa. Puoltotekstin pitää olla puoltajan kirjoittama ja puolto lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa pdf-muodossa.

Hopeasusi-ehdotuksessa tulee todentaa ehdokkaan laaja tunnettuus partiolaisena, mikä edellyttää puoltolausuntoa vähintään kolmelta taholta. Puoltolausuntojen tulee olla organisaatioilta, jotka tuntevat saajaehdokkaan ja voivat puolloissaan kertoa miten partion arvot näkyvät saajaehdokkaan toiminnassa partiossa ja/tai partion ulkopuolella. Vähintään yhden lausunnon tulee kuvata toimintaa partiossa.

Puoltajatahoja voivat olla esimerkiksi

  • A- ja B-jäsenet
  • aluejärjestöt
  • lippukuntaryhmittymät
  • seurakunta ja muut taustayhteisöt
  • muut kolmannen sektorin toimijat
  • julkishallinnon organisaatiot

Puolloksi hyväksytään myös ns. aikalaispuolto, jolla tarkoitetaan sellaisen henkilön allekirjoittamaa puoltoa, joka on voinut havaintoaikana edustaa kyseistä organisaatiota.

Puollossa tulee kuvata ehdokkaan

  • aatteellisuutta
  • laajaa tunnettuutta
  • partion tunnetuksi tekemistä
  • kehittävää otetta.

Puoltotekstin pitää olla puoltajan kirjoittama ja puolto lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa pdf-muodossa.

Kultaisen ansioristin ja Suuren ansioristin ehdotuksiin voidaan lisätä perustelujen tueksi puoltolausuntoja eri tahoilta. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi partiojohtajaa hyvin tuntevat partiojohtajat tai muut yksityishenkilöt, A- ja B-jäsenet, aluejärjestöt, lippukuntaryhmittymät, seurakunta ja muut taustayhteisöt sekä muut kolmannen sektorin toimijat ja julkishallinnon organisaatiot.  Puoltotekstin pitää olla puoltajan kirjoittama ja puolto lisätään ehdotuksen liitteeksi Kuksassa pdf-muodossa.

Kun ehdottaja on lähettänyt ehdotuksen eteenpäin, pitää vahvistajaksi merkityn partiolaisen käydä vahvistamassa ehdotus Kuksassa. Tästä ehdottajan on hyvä kertoa vahvistajalle. Kun vahvistaja on vahvistanut ehdotuksen Kuksassa, ehdottaja saa asiasta sähköpostiviestin.

Partiopiirin tai FiSSc:n käsittely ja lausunto

Partiopiirin tai FiSSc:n ansiomerkeistä vastaava ryhmä/ toimikunta tarkistaa, että ehdotus täyttää merkin myöntökriteerit, ja antaa ehdotuksesta lausunnon SP:n ansiomerkkiryhmälle. Partiopiirin/FiSSc:n käsittely tehdään aina määräpäivän jälkeen ja sille on aikaa 3 viikkoa (paitsi marraskuun määräpäivän jälkeen 4 viikkoa).

Partiopiiri/FiSSc saattaa pyytää ehdottajalta lisätietoja Kuksan ehdotuslomakkeen kautta. Näihin ehdottajan tulee vastata annettuun päivämäärään mennessä, jotta ehdotus ehditään käsitellä. Jos lisätietoa ei ole saatu käsittelyn aikana, jää ehdotuksen käsittely seuraavaan käsittelyajankohtaan.

Päätös ansiomerkin myöntämisestä

Suomen Partiolaisten ansiomerkkien osalta ehdotuksen käsittelyaika on noin kaksi kuukautta.

Ansiomerkkiryhmän päätös ja siihen annetut perustelut ovat nähtävissä tämän jälkeen Kuksassa. Ehdottaja saa asiasta myös sähköpostiviestin.

Jos ehdotus on hylätty, voi ansiomerkkiä ehdottaa uudelleen heti kun myöntöperusteet täyttyvät ja hylkäysperusteluissa esitetty syy on korjaantunut.

Ansiomerkkien myöntäminen

Suomen Partiolaisten ansiomerkit myöntää keskusjärjestön hallitus, joka on siirtänyt päätösvallan ansiomerkeistä nimittämälleen ansiomerkkiryhmälle.

Suomen Partiolaisten hallitus myöntää Suomen Partiolaisten standaarin.

Louhisuden ja Collanin soljet myöntää partiopiirin tai FISSc:n ansiomerkeistä vastaava ryhmä/toimikunta.

Suomen Partiolaisten toimisto lähettää myönnetyn ansiomerkin ja sen luovutuskirjan ehdotuksessa ilmoitettuun osoitteeseen. Ehdottaja vastaa siitä, että ansiomerkki luovutetaan sen arvolle ja saajalle sopivassa tilaisuudessa.

Lue lisää: ansiomerkien luovuttaminen

Ansiomerkki ilmestyy saajan tietoihin Kuksassa kaksi viikkoa ehdotukselle kirjatun luovutuspäivän jälkeen.

Lasku ansiomerkin lunastusmaksusta lähetetään ehdotuksessa ilmoitettuun laskutusosoitteeseen. Laskun maksaminen on ehdottajan vastuulla. Ansiomerkin lunastusmaksu koostuu käsittely- ja lähetyskuluista, merkin ja luovutuskirjan kustannuksista sekä joissain tapauksissa hopealaatasta tai erillisestä rasiasta koituvista kuluista.

Työsuhteessa olevat partiotoimihenkilöt tekevät ammattimaista, osaavaa ja arvokasta työtä suomalaisissa partio-organisaatioissa. Julkinen tunnustus heille hyvästä, ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä on koko partion etu. Vapaaehtoisten partiojohtajien huomionosoituksista poiketen toimihenkilöiden ansiomerkkien ehdottajat/myöntäjät toimivat tältä osin työnantajan roolissa. Työnantajan roolissa toimijoita sitovat vahvasti yleiset työnantajaa koskevat periaatteet ja koko työuran huomiointi. Partiotoimihenkilöinä kohdellaan tässä keskusjärjestön ja sen A-jäsenten toimihenkilöiden lisäksi tasa-arvoisesti myös SP:n B-jäsenten, partion alue- ja paikallisjärjestöjen sekä partioon liittyvien säätiöiden ja tukiyhteisöjen toimihenkilöitä.

Ritarikuntien kunniamerkit

Eri huomionosoitusten harkinnassa ritarikuntien kunniamerkki on aina ensisijainen, koska se on virallinen kunniamerkki ja koska siinä on pisin sykli. Ritarikuntien kunniamerkkien harkinnassa otetaan huomioon kaikki ansiot niin partion piirissä kuin muuallakin, sekä muussa järjestötyössä että siviilielämässä. Ritarikuntien kunniamerkkien minimivaatimus on yleensä vähintään noin 20 vuoden ansiokas palvelus.

Keskuskauppakamarin ansiomerkit (soljet)

Keskuskauppakamarin ansiomerkki voidaan myöntää vähintään 10 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa. Tästä eteenpäin merkkejä on viiden vuoden välein. Lisäksi on pitkästä työurasta (20 v / 30 v) myönnettävä elämäntyömerkki, joka ottaa huomioon vuodet eri työnantajien palveluksessa, sekä rautainen ansiomerkki erityisen merkittävästä teosta yhteisön hyväksi. Työvuodet toimihenkilönä partioyhteisöjen palveluksessa huomioidaan ensisijaisesti Keskuskauppakamarin ansiomerkillä.

Partioansiomerkit

Suomen Partiolaisten ansiomerkit ehdotetaan, käsitellään, myönnetään ja luovutetaan SP:n voimassa olevien ansiomerkkisääntöjen mukaisesti myös silloin, kun kyseessä on partiotoimihenkilö. Partioansiomerkki myönnetään partiotyöstä: vapaaehtoistyöstä partiolaisena partion, partiotoiminnan ja partiolaisten hyväksi. Sitä ei myönnetä pelkän partiotoimihenkilöroolin perusteella. Mikäli asianomainen on toiminut partion vastuullisissa luottamustehtävissä, toimihenkilörooli ei ole este partioansiomerkin myöntämiselle luottamustehtävämeriittien perusteella. Partiotoimihenkilöitä kohdellaan ammattilaisina, joten heillä partioansiomerkit ovat tämän linjauksen viimesijainen ja siten poikkeuksellinen huomioimistapa. Ehdotuksessa pitää selkeästi eritellä ehdokkaan ansiot vapaaehtoisena ja työntekijänä. Mikäli partiotoimihenkilölle luovutetaan partiohuomionosoitus luottamusansioista, tulee luovutustilanteessa korostaa myöntämisen luottamustoimintaperusteita, siis merkinsaajan vapaaehtoistyötä ja ansioita siinä.