Turvallisesti yhdessä

Turvallisesti yhdessä -ohjeessa käyttävien sanojen selkiyttämiseksi on laadittu tämä alla oleva sanasto. Sanasto on aakkosjärjestyksessä.

• Aikuinen
  • Suomen lain mukainen yli 18-vuotias henkilö.
• Henkilökohtainen koskemattomuus
  • Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökohtaisella vapaudella tarkoitetaan paitsi ihmisen fyysistä vapautta myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. (Lähde: EU:n perusoikeuskirja)
• Kaltoinkohtelu
  • Lapsen kaltoinkohtelua ovat lapsen perustarpeiden laiminlyönti (puutteellinen huolenpito), fyysinen väkivalta, seksuaaliväkivalta. Kaltoinkohtelu uhkaa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä.
• Kasvatustavoitteet
  • Partion kasvatustavoitteita kuvataan partiohuivilla, jonka keskellä on suhde itseen. Suhde toisiin osiota kuvaa ystävyydensolmu ja suhde yhteiskuntaan -osiota huivin takaosa, joka suomalaisissa partiohuiveissa on tyypillisesti varattu lähiyhteisön eli oman lippukunnan merkille. Suhde luontoon -osio on partiohuivin ulkopuolella ja kuvaa yksilön vuorovaikutusta luonnon kanssa.
• Lapsi
  • Lapsi tarkoittaa Turvallisesti yhdessä -ohjeessa lastensuojelulain mukaista alle 18-vuotiasta.
• Lastensuojelu
  • Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tehtävänä on lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään sekä lasten perusturvallisuuden varmistaminen. (Lähde: THL 2024 )
• Lastensuojeluilmoitus
  • Kun huoli lapsen hyvinvoinnista on herännyt, ja asiasta on keskusteltu lapsen ja hänen huoltajansa kanssa, tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Harrastustoiminnan vapaaehtoisena voit kertoa myös nimettömästi sosiaaliviranomaisille huolenaiheistasi liittyen lapseen tai perheeseen. Partiolaisen ei tarvitse osata itse arvioida ylittyykö lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys vaan asiasta voi aina keskustella sosiaaliviranomaisen kanssa. Pyydäthän varhain apua lippukunnanjohtajalta, turva-aikuiselta tai partiotyöntekijältä huolenaiheita selviteltäessä. On suositeltavaa, ettei lastensuojeluilmoituksen tekemistä delegoida eteenpäin, jotta asiassa ei synny väärinkäsityksiä.
• Partiotyöntekijä
  • Partiotyöntekijällä tarkoitetaan tässä ohjeessa ensisijaisesti lippukunnan tuesta vastaavaa järjestökoordinaattoria. Voit selvittää omasta lippukunnastasi vastaavan järjestökoordinaattorin eli partiotyöntekijän yhteystiedot Suomen Partiolaisten työntekijöiden yhteistietohausta, Lounais-Suomen partiopiirin osalta L-SP:n nettisivuilta ja Finlands Svenska Scouter rf osalta FiSSc:n nettisivuilta.
• Sosiaaliviranomainen
  • Turvallisesti yhdessä -ohjeessa sosiaaliviranomaisella tarkoitetaan sosiaalialan ammattihenkilöä, joka tekee työtä lastensuojeluilmoitusten parissa. Sosiaaliviranomaiselta voi kysyä neuvoa, jos lapsen hyvinvoinnista tai olosuhteista on noussut huoli. Sosiaaliviranomaisen kautta voi tehdä tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen.
• Turvallisempi tila
  • Turvallisemman tilan periaatteet luovat pohjan toiminnalle, jossa jokaisen on hyvä olla. Turvallisemmassa tilassa noudatetaan yhdessä sovittuja toimintaperiaatteita, joiden puitteissa osallistujien on mahdollista olla oma itsensä. Periaatteet esitellään jo ennen tapahtumaa tai tapahtuman aluksi ja ne ovat näkyvillä tai saatavilla koko tapahtuman ajan.
• Yhdenvertaisuus
  • Yhdenvertaisuus on sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. (Yhdenvertaisuus.fi: https://yhdenvertaisuus.fi/mita-on-yhdenvertaisuus)
• Yhdenvertaisuussuunnitelma partiossa
  • Kaikessa partiotoiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan avoimuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Partioliikkeen tavoitteena on alueellinen tasavertaisuus ja että kukaan ei tulisi syrjityksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, kulttuuritaustaan, etniseen taustaan, uskontoon, poliittiseen näkemykseen, sosioekonomiseen asemaan taikka terveydentilaan tai muuhun vastaavaan tilaan perustuen. Lisätietoja: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus partiossa

Siirry sivun alkuun

Suomen Partiolaiset haluaa omalta osaltaan varmistaa, että lapset voivat kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä. Turvallisesti yhdessä -ohjeella halutaan vahvistaa sitä, että partiossa toimivat nuoret ja aikuiset tietävät, miten voivat omalla toiminnallaan luoda turvallisempaa kasvuympäristöä harrastustoiminnassa.

Vaikka turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen on partiossa ensisijainen tavoite, voi partiossakin joutua kokemaan häirintää, kiusaamista, kaltoinkohtelua tai väkivaltaa. Näihin haastaviin asioihin halutaan partiossa varautua ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi sekä tarvittaessa puuttumalla haastekohtiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ohjeella halutaan myös varmistaa sitä, että partiossa toimivat nuoret ja aikuiset tietävät, miten toimia, mikäli edellä mainittuja tilanteita ilmenee.

Suomen Partiolaisten lasten hyvinvointia edistävän Turvallisesti yhdessä -ohjeen toimintaperiaatteet perustuvat Suomen voimassa olevaan lainsäädäntöön (Lastensuojelulaki 2007/417, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1983/361, Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 2014/148), YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sekä Suomen Partiolaisten peruskirjaan. Ohjeen tavoitteena on, että partiolaiset sitoutuvat lasten turvallisuutta ja hyvinvointia edistäviin toimintatapoihin. Turvallisuudella ja hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan tässä sitä, että lapsen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat, kuten YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa on määritelty.

Tämä tarkoittaa turvallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta muun muassa sitä, että

• lapsia kuunnellaan ja kohdellaan kunnioittavasti
• lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan
• lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan
• lasta suojellaan kiusaamiselta, väkivallalta, seksuaaliväkivallalta, päihteiden käytöltä ja muilta lapsen turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä

Turvallisesti yhdessä -ohje ensisijaisesti on työkalu partiossa toimiville kaiken ikäisille johtajille. Ohjetta käyttävät myös partiotyöntekijät. Ohjeeseen voivat perehtyä myös partiolaisten huoltajat ja partion yhteistyökumppanit. Ohjeessa keskitytään ennaltaehkäisyyn ja siihen, miten jokainen johtaja voi omalla toiminnallaan edistää lasten hyvinvointia partiossa. Partio-ohjelma tarjoaa partiolaisille valmiudet toimia niin, että jokaisella on hyvä olla.

Turvallisesti yhdessä -ohje sisältää tietoa ja toimintamalleja siihen,

• miten jokainen voi omalla toiminnallaan ja esimerkillään edistää lasten ja nuorten hyvinvointia partiossa
• miten ennaltaehkäistään kiusaamista, syrjintää ja väkivaltaa partiossa
• miten kiusaamiseen, syrjintään, väkivaltaan ja muuhun epäasialliseen käytökseen puututaan ja miten tilanteita selvitetään

Turvallisesti yhdessä -ohjeen päivityksillä, niistä aktiivisesti tiedottamalla ja asiasisältöjen koulutuksilla varmistetaan, että kaikki Suomessa toimivat partion vapaaehtoiset ja työntekijät tietävät, kuinka partiotoiminnasta tehdään entistä turvallisempaa. Jokaisen tulee myös tietää, kuinka toimia huolestuessaan lapsen turvallisuudesta, kasvusta tai kehityksestä.

Lapset ovat oikeutettuja erityiseen huolenpitoon, tukeen ja suojeluun

Suomen Partiolaisille on tärkeää varmistaa, että partioharrastus on lapsille ja nuorille turvallinen ja hyvinvointia edistävä kasvuympäristö. Partiossa lapsia kohdellaan kunnioittavasti, partiotoiminta tukee lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Aina tämä tavoite ei toteudu, lapset ja nuoret voivat kokea häirintää, kiusaamista, kaltoinkohtelua tai väkivaltaa myös partiossa.

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Suomessa sopimus tuli voimaan 1991. Sopimus on sitova. Suomi on sitoutunut turvaamaan sekä suojelemaan ja edistämään lapsen oikeuksia. Lapsen oikeuksien sopimusta valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Suomi ja muut sopimusvaltiot raportoivat komitealle viiden vuoden välein. Raportit ja valtioiden niistä saamat palautteet ovat julkisia.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös partiojärjestöä. Partiotoiminnassa on huomioitava lapsen etu ja lapsen oikeus turvalliseen harrastukseen.

Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat

• Oikeus elämään ja kehittymiseen: hyvään lapsuuteen kuuluvat terveys, turvallisuus, oppiminen, ilo, leikki, lepo ja vapaa-aika
• Oikeus yhdenvertaisuuteen: elämä ilman syrjintää on lapsen oikeus
• Oikeus osallisuuteen: lapsi tulee kuulluksi omissa asioissaan ja lapset ryhminä pääsevät ääneen, toimimaan ja vaikuttamaan
• Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa aina arvioimaan lapsen etua ja antamaan sille päätösharkinnassa etusijan. On pyrittävä päätökseen, joka toteuttaa ja edistää lapsen oikeuksia, hyvinvointia, kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla

Aikuisten tehtävä ja velvollisuus on pitää huolta siitä, että lapsen oikeudet toteutuvat. Vaikeissakin tilanteissa elävä lapsi tai nuori voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi, jos hän saa riittävää ja oikea-aikaista tukea. Yksikin turvallinen aikuissuhde voi riittää. Tärkeä henkilö voi – oman huoltajan lisäksi tai hänen sijastaan – olla esimerkiksi kunnan sosiaalityöntekijä, opettaja, valmentaja, harrastuksen ohjaaja, partiojohtaja tai nuorisotyöntekijä.

Turvallisesti yhdessä -ohjeen tavoitteet lyhyesti

Turvallisesti yhdessä -ohjeessa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta lastensuojelulain mukaisesti. Ohjeen ydinkohdat ovat seuraavat:

• Lasten hyvinvoinnin edistäminen toteutuu kaikessa partiotoiminnassa.
• Partiolaisilla on riittävästi tietoa lasten suojelemiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi toiminnassaan.
• Partiossa kaikki huomioivat Turvallisesti yhdessä -ohjeen kaikissa tilanteissa ja kohtelevat kaikkia lapsia kunnioittaen.
• Suomen Partiolaisilla on olemassa toimintaohjeet lasten kaltoinkohtelun estämiseksi ja lapseen kohdistuneen kaltoinkohteluepäilyn hoitamiseksi.

Siirry sivun alkuun

Partioihanteet ja kasvatustavoitteet toimivat perustana partiotoiminnalle ja luovat pohjan turvalliselle kasvamisympäristölle partiossa. Partiolaisen ihanteena on

• kunnioittaa toista ihmistä
• rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
• olla luotettava
• rakentaa ystävyyttä yli rajojen
• tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen
• kehittää itseään ihmisenä
• etsiä elämän totuutta

Partion kasvatustavoitteet Partio-ohjelmassa.

Seuraavat ohjeet luovat pohjan turvallisemmalle partiotoiminnalle:

• Turvallisuusohjeet
• Turvallisuusohjeet partiotoimintaan vesillä
• Kriisiviestintäohje
• Mielen hyvinvointi partiossa
• Mukavasti yhdessä
• Päihdelinjaus
• Toiminta kriisitilanteissa ja kriisisuunnitelma-opas

Näitä täydentävät piirien ja partiotapahtumien omat ohjeet. Tämän lisäksi turvallista partiotoimintaa tukevat anonyymi ilmoituskanava epäasiallista kohtelua kokeneelle, Helppo tulla –tunnus sekä partion tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Saavutettavan partiotoiminnan järjestämiseksi on laadittu turvallisemman tilan periaatteet, jotka luovat pohjan toiminnalle, jossa jokaisen on hyvä olla. Edistääkseen ennakoivasti lasten hyvinvointia, niin partiossa kuin sen ulkopuolellakin, partiossa on käytössä tämä Turvallisesti yhdessä -ohje.

Lisätietoja Saavutettavan partiotoiminnan järjestäminen.

Siirry sivun alkuun

Partio-ohjelma tukee lasten psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämistä. Partio-ohjelman keskeisenä kasvatustavoitteena on opettaa ja osallistaa lapsia tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ja toisen hyvinvointia edistäviä keinoja ja ilmiöitä. Hyvinvoinnin huolestuttaessa tai ollessa uhattuna on tärkeää, että partiossa osataan toimia asianmukaisesti. Tilanteisiin varaudutaan etukäteen muun muassa kouluttautumalla ja luomalla toimintaympäristöstä hyvinvointia edistävä ja turvallinen.

Suomen Partiolaisten keskusjärjestö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia

• tukemalla lippukuntia järjestämään laadukasta partio-ohjelmaa
• kehittämällä ja ylläpitämällä partio-ohjelmaan sisältyvää turvallisuuskasvatusta
• perehdyttämällä ja kouluttamalla järjestön vapaaehtoisia ja työntekijöitä tämän ohjeen toimintamallin mukaisesti osana partion koulutusjärjestelmää
• tarkastamalla säännöllisesti ja päivittämällä tarvittaessa järjestön Turvallisesti yhdessä -kokonaisuuden (ohje, verkkokurssi, turva-aikuisen pestikuvaus)
• ohjaamalla lippukuntia toimimaan lastensuojeluasioissa tarvittavien viranomaisten kanssa
• tarjoamalla tuen kaikenikäisille, jotka havaitsevat kaltoinkohtelua tai joutuvat sen kohteeksi ja ohjaamalla heitä tarvittaessa myös partion ulkopuolisen tuen piiriin
• ylläpitämällä partion anonyymiä ilmoituskanavaa, jonka kautta voi luottamuksellisesti ilmoittaa häirintä- rikos-, rikkomus- tai väärinkäytösepäilyn
• seuraamalla partiopiirien kanssa turvallisuuden kehittymistä ja kansallista kokonaistilannetta 

Siirry sivun alkuun

• 5.1. Turva-aikuisen pesti
• 5.2. Aikuisen ja ryhmänjohtajan rooli
• 5.3. Partiotyöntekijät lippukuntien tukena

Hyvin suunniteltu toiminta lippukunnassa edistää turvallisuutta. Partio-ohjelma, yhteiset pelisäännöt, perehdyttäminen ja turvallisuussuunnitelma antavat hyvän pohjan laadukkaalle partiotoiminnalle. Turvallisemman tilan periaatteet luovat pohjan kaikelle toiminnalle (viikkotoiminta, retket, leirit, kilpailut ja tapahtumat). Periaatteiden puitteissa osallistujien on mahdollista olla oma itsensä ja jokaisen on hyvä olla. Periaatteet sovitaan yhdessä, käydään läpi ennen tapahtumaa tai heti tapahtuman alussa ja ovat näkyvillä ja saatavilla koko tapahtuman ajan.

Lippukunnan on hyvä tehdä omaa toimintaa ohjaava yhdenvertaisuussuunnitelma. Se kertoo sekä partiossa mukana oleville että uutta harrastusta harkitseville, että toiminnassa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisuuteen. Suunnitelman teossa kannattaa hyödyntää Yhdenvertaisuuden liikennevalot -työkalua, jossa arvioidaan ensin lippukunnan nykytila ja valitaan sen jälkeen noin kolme kehityskohtaa, joiden avulla yhdenvertaisuutta lisätään.

Yhdenvertaisuuden liikennevalot -työkalu
Saavutettavan toiminnan järjestäminen (sisältäen Turvallisemman tilan periaatteet)

5.1. Turva-aikuisen pesti

Lippukuntien tulee nimetä vähintään yksi yli 18-vuotias turva-aikuinen, joka on suorittanut Turvallisesti yhdessä -koulutuksen. Turva-aikuisille suositellaan paripestiä.

Turva-aikuisen kuuluu tuntea Turvallisesti yhdessä -ohje, partion turvallisuutta lisäävät toimintatavat sekä toiminta haastavissa tilanteissa, kuten kiusaamiseen puuttumisessa. Turva-aikuiset tukevat lippukunnan jäseniä tähän ohjeeseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa turva-aikuinen on yhteydessä partiotyöntekijöihin tai omiin turvaverkostoihin edellä mainituissa asioissa.

Lasten ja nuorten on tärkeää tietää, että erityisesti turva-aikuisilta voi kysyä tai näille voi kertoa kaltoinkohtelusta sekä omalta että muiden partiolaisten osalta. Turva-aikuiset voivat hyvin toimia tässä tehtävässään muun pestin ohella. Ellei lippukunnan hallitus erikseen nimeä lippukunnastaan turva-aikuista, kuuluvat turva-aikuisen tehtävät lippukunnanjohtajalle. Suomen Partiolaiset suosittelevat, että lippukunnan pestejä ei kerrytettäisi samoille ihmisille vaan niitä jaettaisiin tasaisesti kaikille johtajille. Tästä syystä lippukunnanjohtajan ja turva-aikuisen pestien ei ole suositeltavaa olla samalla henkilöllä.

Turva-aikuisten on hyvä olla aktiivisesti läsnä lippukunnan tapahtumissa, jotta he tulevat tutuiksi lapsille ja nuorille. Turva-aikuisen tehtäviin kuuluu myös myöhemmin tässä ohjeessa esille tuleva vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen. Linkin turva-aikuisten pestikuvaukseen löydät tämän osion lopusta.

Kaikella partion tarjoamalla koulutuksella edistetään laadukasta ja turvallista partiotoimintaa. Tähän ohjeeseen voi tutustua suorittamalla Turvallisesti yhdessä -verkkokoulutuksen partion Moodlessa. Suosituksena on, että kaikki 15 vuotta täyttäneet suorittavat verkkokoulutuksen. Verkkokoulutus kestää noin kaksi tuntia.

Lippukunnan hallitus vastaa siitä, että Turvallisesti yhdessä -verkkokoulutus on asianmukaisesti suoritettuna. Koulutus on osa Suomen Partiolaisten koulutusjärjestelmää. Turva-aikuisen pesti sisältää oikeuden seurata oman lippukunnan Turvallisesti yhdessä -koulutusten tilaa ja voimassaoloa Kuksassa. Turvallisesti yhdessä -koulutus on voimassa viiden vuoden ajan, jonka jälkeen se tulee uusia. Kuksa muistuttaa uusimistarpeesta. Ota yhteyttä partiotyöntekijään, jos Kuksan käytön kanssa on haasteita.

Turva-aikuisen pestikuvaus (erillinen tiedosto, pdf) HUOM. päivitys tulossa pian!

5.2. Aikuisen ja ryhmänjohtajan rooli

Partiokoulutuksia on tarjolla jokaisen ikäkauden johtajalle. Koulutuksista saa valmiuden laadukkaan partiotoiminnan toteuttamiseen ja turvallisen toiminnan mahdollistamiseen. Lippukuntien tulee pyrkiä siihen, että kaikkia toimintaryhmiä johtaa vähintään kaksi johtajaa, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat ryhmän toimintaa yhdessä. Kaksi johtajaa pystyy yhtä paremmin vastaamaan ryhmän jäsenten tarpeisiin. Turvallisemman toiminnan edellytys on, että johtajat tuntevat toimintaryhmänsä jäsenet hyvin.

Partio on monipuolinen harrastus myös aikuisille. Partiossa tehdään merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Aikuisilla on tärkeä rooli lippukunnan arjen pyörittämisessä ja toiminnan järjestämisessä lapsille. Yhdessä tekeminen, luottamuksen rakentaminen ja turvallisen yhdessäolon mahdollistaminen ovat aikuisen keskeisiä tehtäviä.

Arvostavan kohtaamisen periaatteita aikuisille

• jokainen lapsi ja nuori kohdataan yksilönä
• lasten ja nuorten erilaisuutta arvostetaan ja kunnioitetaan
• toiminnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan lasten ja nuorten yksilölliset ominaispiirteet
• jokainen lapsi ja nuori kokee tulleensa huomatuksi partiossa
• lapsia ja nuoria kuunnellaan
• lasten ja nuorten kertomaan suhtaudutaan vakavasti
• lapsille ja nuorille puhutaan arvostavaan ja kunnioittavaan sävyyn (ei huudeta, väheksytä)
• lapsista ja nuorista puhutaan arvostavaan sävyyn
• lapsia ja nuoria kohdellaan oikeudenmukaisesti
• lapsille ja nuorille ollaan rehellisiä
• lapset ja nuoret voivat luottaa partion aikuisiin ja johtajiin
• lapsia ja nuoria autetaan tarvittaessa
• lapsista ja nuorista huolehditaan yhteisvastuullisesti
• kunnioitetaan lasten ja nuorten oikeutta koskemattomuuteen
• lasten ja nuorten kanssa toimittaessa ollaan aidosti läsnä, niin henkisesti kuin fyysisestikin

Samoaja on 15–17-vuotias nuori, jonka ikäkauteen kuuluu ryhmänohjaajakurssi eli ROK. ROKin jälkeen voi toimia ryhmänjohtajana lippukunnassa. Samoajalle nimetään aikuinen tuki, luotsi. Samoaja saa luotsilta tukea ja ohjausta toimintaansa. On myös tärkeää, että samoajille on tarjolla erilaisia esikuvia oman luotsin ohella. Samoaja pestataan pestiinsä ja hänen kanssaan käydään pestikeskustelu. Samoajalla on oltava selkeä kuva siitä, mihin on ryhmänjohtajana ryhtymässä, mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitteita partiotoiminnalle on lippukunnassa asetettu.

Ryhmänjohtaja

• tietää partiotoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet.
• osaa hyödyntää partiomenetelmää partiotoiminnassa. Partiomenetelmä ei ole yksi tapa tehdä partiota, vaan se on tapa, joka tekee partiosta partion.
• tietää ryhmänjohtajan tehtävät johtamassaan ryhmässä, ymmärtää ryhmän toiminnan tavoitteet sekä johtajan vastuun ja oikeudet. Ryhmänjohtaja pestataan pestiinsä ja hänen kanssaan käydään pestikeskustelu. Hänellä tulee olla selkeä kuva siitä, mihin on ryhmänjohtajana ryhtymässä, mitä häneltä odotetaan ja mitä tavoitteita partiotoiminnalle on lippukunnassa asetettu. Ryhmänjohtajan tulee tietää keneltä hän saa apua.
• toimii osana lippukunnan johtajistoa ja osaa toteuttaa lippukunnan käytäntöjä ryhmän toiminnassa.
• johtaa ryhmää suunnitelmallisesti viikkotoiminnassa, retkillä ja leireillä.
• osaa käyttää johtamansa ikäkauden ohjelmaa ja sen avulla järjestää laadukasta, turvallista ja mielekästä toimintaa ryhmälleen.
• tuntee turvallisuusohjeet ja osaa johtaa ryhmän toimintaa turvallisesti.
• tuntee ryhmän toimintaa sen eri vaiheissa. Ryhmänjohtaja ymmärtää ryhmäytymisen merkityksen, osaa ottaa uuden jäsenen ryhmään ja osaa varmistaa turvallisen toiminnan ryhmässä.

Lisätietoja Vapaaehtoistyö partiossa

5.3. Partiotyöntekijät lippukuntien tukena

Partiotyöntekijät auttavat lippukuntia tarjoamalla tukea, neuvoja ja ohjausta. Tämän lisäksi partiotoimistolta seurataan lippukuntien kokonaistilannetta sekä avustetaan lastensuojeluasioissa sekä rikosrekisteriotteiden tilaamisessa. Lippukunnan tuesta vastaava järjestökoordinaattori on lippukunnan ensisijainen yhteyshenkilö haastavissa tilanteissa. Partiopiiri antaa tukea myös turvallisuuden ennakoinnin, varhaisen puuttumisen sekä epäselvien tilanteiden selvittämisessä. Jos lippukunta ei tiedä miten haastavissa tilanteissa tulee toimia, kannattaa olla suoraan yhteydessä partiotyöntekijään. Suomen Partiolaisten henkilöstön yhteystiedot löydät yhteystietohausta, Lounais-Suomen partiopiirin osalta L-SP:n nettisivuilta ja Finlands Svenska Scouter rf osalta FiSSc:n nettisivuilta.

Partiopiiriin tulee olla yhteydessä myös, jos lippukunnassa on kriisitilanne. Akuutissa kriisitilanteessa toimitaan kriisitilanteen toimintaohjeiden mukaan Partiotyöntekijä antaa lisäohjeita siitä, kuinka tilanteen kanssa tulee menetellä. Hätätilanteessa soita suoraan hätänumeroon 112.

Lippukuntien ei tarvitse osata ratkaista lastensuojelua vaativia tilanteita itse. Tärkeintä on muistaa, että apua saa eikä yksin tarvitse pärjätä. Partiotoimistolta voit pyytää apua tilanteen selvittelyssä, lastensuojeluilmoituksen tekemisessä ja tarpeen vaatiessa partiotyöntekijä voi ohjata eteenpäin oikealle taholle.

Siirry sivun alkuun

• 6.1. Turvallisesti yhdessä partiotapahtumissa -check list
• 6.2. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen
• 6.3. Sosiaalisen median huomiointi partiossa
• 6.4. Partiotapahtumat ulkomailla

Partiossa tehdään asioita yhdessä. Aikuiset, nuoret ja lapset kohtaavat toisiaan lukuisissa tilanteissa. Turvallisuuden ja lasten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää millaisia nämä vuorovaikutustilanteet ovat. Partiossa lasten ja nuorten arvostavan kohtaamisen periaatteita voidaan poimia muun muassa partioihanteista ja kasvatustavoitteista. Partiossa toimivilla aikuisilla ja nuorilla on merkittävä rooli luoda esimerkillään turvallisempaa toimintakulttuuria. Mikäli havaitset, että nämä periaatteet eivät toteudu, tulee sinun puuttua asiaan viipymättä.

Turvallisesti yhdessä partiotapahtumissa -check list

Tämän listan tarkoituksena on muistuttaa siitä, mitä Turvallisesti yhdessä -ohjeen mukaisesti tulee olla huomioituna partiotapahtumaa järjestettäessä.

Turvallisesti yhdessä partiotapahtumissa -check list

• Turvallisesti yhdessä -koulutus tehtynä kaikilla yli 15-vuotiailla ennen tapahtuman alkua
• Tapahtuman yhteiset säännöt ja turvallisemman tilan periaatteet
• Tapahtuman esteettömyys ja selkokielisyys
• Tutustuminen järjestäjien kesken, ryhmäytyminen
• Parijohtajuuteen kannustaminen
• Tuki ja koulutus; esimerkiksi mentorointi ja tarvittavat koulutukset
• Turvallisuussuunnitelman laatiminen
  • turva-aikuisen pesti täysiaikaisena pestinä mahdollisuuksien mukaan
  • huomioitava myös henkisen turvallisuuden riskit, kuten ilmapiiri, kiusaaminen, väsymys ja sosiaalinen media.
• Ennakkotiedotusta hyvissä ajoin osallistujille
• Tutustuminen osallistujien kesken; ryhmäytyminen ja aikuiset tutuiksi lapsille
• Kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen
• Toimintaohje selkeine yhteystietoineen tilanteisiin, jossa lapsesta nousee huoli partiotapahtumassa.
• Pestihyvinvoinnista ja -jaksamisesta huolehtiminen; tauot, lepo, varahenkilöt, kiittäminen

Lisätietoja seuraavista linkeistä

Lippukunnan kriisiviestintä: Mitä tehdä kriisin tapahtuessa?
Mielenterveyden käsi, Mieli ry
Retket ja leirit
Toiminta kriisitilanteessa, Kriisisuunnitelma-opas

Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen

Partio on kasvatusjärjestö, mutta ensisijainen kasvatusvastuu on lasten ja nuorten omilla huoltajilla. Partiossa tuetaan kotien kasvatustehtävää. Turvallisen ja lasten hyvinvointia edistävän kasvatusympäristön luominen partiossa edellyttää yhteistyötä lasten ja nuorten huoltajien kanssa. Yhteistyö on retkistä ja tapahtumista tiedottamista, partioiltoja, huoltajien kutsumista mukaan retkille ja lapseen tai nuoreen liittyvien huolien jakamista puolin ja toisin. Lapsille ja nuorille on tärkeää viestiä, että partion ja kodin välillä on toimiva yhteistyö.

Partio on harrastus, jossa tehdään aktiivisesti työtä sen puolesta, ettei ketään kiusata. Partiossa on käytössä esimerkiksi yhtenäinen partio-ohjelma, koulutusjärjestelmä, tämä Turvallisesti yhdessä -ohje sekä turva-aikuisen pesti. Kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja mahdollisiin kiusaamistapauksiin puuttumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että lapset, nuoret ja aikuiset tunnistavat kiusaamisen ja siihen puututaan heti. Arkikielessä kiusaamisella viitataan usein välienselvittelyyn, kiusoitteluun ja härnäämiseen, jotka ovat verraten yleisiä ja hetkellisiä ja joiden kohteeksi joutuvat lapset vaihtuvat.

Vakavammasta kiusaamisesta on kyse silloin, kun tahallinen vihamielinen käyttäytyminen kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan henkilöön. Lisäksi tällaiselle kiusaamiselle on ominaista osapuolten epätasaväkisyys: kiusaaja on jollain lailla kiusattua vahvempi. Kiusaaminen voi olla sanallista (nimittely, sanallinen loukkaaminen), epäsuoraa (sulkeminen porukan ulkopuolelle, ilkeiden juttujen levittäminen), fyysistä (lyöminen, töniminen, potkiminen), omaisuuteen kohdistuvaa (tavaroiden ottaminen tai tahallinen rikkominen), tai sosiaalisessa mediassa ja älypuhelimen välityksellä tapahtuvaa haitan tai mielipahan aiheuttamista (juorujen levittäminen, toisen tiedoilla esiintyminen, keskusteluryhmän ulkopuolelle jättäminen).

On hyvä muistaa, että kiusaaminen ja rasismi ovat eri asioita. Arkipäivän rasismia ei välttämättä tunnista, jos sitä ei ole itse kokenut. Aihe voi olla kaukainen tai toisaalta herättää omakohtaisia kokemuksia. Rasismi tarkoittaa, että tiettyä ihmisryhmää pidetään alempiarvoisena kuin muita. Rasismi on ihmisen tai ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, kulttuurin, uskonnon tai äidinkielen perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Se voi näyttäytyä tahallisena ja tietoisena tekona, mutta myös tahattomana ennakkoluuloihin perustuvana käytöksenä. Rasismi voi ilmetä esimerkiksi poissulkemisena, toiseuttamisena tai jatkuvana erilaisuudesta muistuttamisena. Rasismia kohtaava henkilö kokee näitä tilanteita säännöllisesti eri ihmisten ja eri tahojen toimesta.

Rasismiin on tärkeää puuttua, mutta aina se ei ole helppoa. Katso täältä Oikeusministeriön ohjeet rasismiin puuttumiseen https://yhdenvertaisuus.fi/nain-puutut-rasismiin. Jokainen meistä pystyy esimerkiksi siihen, että osoittaa tukensa kysymällä rasismin kohteeksi joutuneelta henkilöltä ”Voinko olla avuksi?”.

Partiossa kaikkiin kiusaamistapauksiin, olivat ne sitten yksittäisiä härnäämistapauksia tai toistuvaa kiusaamista, puututaan välittömästi. Partiossa kiusaamiseen puuttuu jokainen, joka havaitsee tai kohtaa kiusaamista. Kiusaamiseen puuttuminen on erityisesti partiotoiminnassa mukana olevien aikuisten vastuulla. Sekä kiusatun että kiusaajan kannalta on tärkeää, että kiusaamiseen puututaan ja se saadaan loppumaan. Samalla kun kiusaamista selvitetään, sovitaan myös, miten tilannetta seurataan riittävän pitkään. Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää myös muiden lasten kannalta. Kiusaamiseen puuttuminen on viesti siitä, että olemme vastuussa toinen toisistamme ja että jokainen ihminen ansaitsee kunnioittavan kohtelun.

Suomen Partiolaisilla on käytössä Mukavasti yhdessä -ohje, josta saat neuvoja kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Löydät ohjeen Suomen Partiolaisten verkkosivuilta partio.fi/mukavasti-yhdessä. Tähän alle on koottuna kuusi askelta kiusaamistilanteen selvittämiseksi.

Kuusi kohtaa kiusaamistilanteen selvittämiseksi

1. Kiusaamiseen tulee puuttua heti. Mene tilanteeseen ja jämäkän rauhallisesti pysäytä kiusaaminen.
2. Jokaisen lapsen / nuoren kanssa keskustellaan kahden kesken kiusaamisesta. Jos mahdollista, istukaa niin, että olette samalla tasolla.
3. Ole turvallinen aikuinen ja rohkaise lasta kertomaan. Kysy, mitä tilanteessa on tapahtunut. Kuka teki, mitä teki ja missä. Onko tapahtunut aiemmin ja onko joku nähnyt tilanteen? Kirjoita kuulemasi ylös.
4. Tee selväksi, että minkäänlainen kiusaaminen ei ole hyväksyttävää ja tilannetta seurataan. Sopikaa, milloin seurantakeskustelu pidetään.
5. Kerro huoltajille tapahtuneesta, selvittelystä ja seurannasta.
6. Jos seurannassa selviää, että kiusaaminen jatkuu, tarvitaan lisää aikuisia ja aikuisten välistä yhteistyötä sekä toimenpiteitä. Lapsen / nuoren huoltajat, turva-aikuiset ja järjestökoordinaattori kutsutaan kokoon tarvittavia toimenpiteitä suunnittelemaan. Toimenpiteitä ovat tehostettu valvonta ja seuranta. Lisätään ryhmän muiden lasten / nuorten vastuunottoa ja valmiuksia puuttua kiusaamiseen.

Mukavasti yhdessä, Kiusaamiseen puuttuminen

Lisämateriaaleja seuraavista linkeistä:

Mukavasti yhdessä
Ratkaisun rappuset

Sosiaalisen median huomiointi partiossa

Jokainen lapsi on omanlaisensa mediankäyttäjä. Yhtä kiinnostaa pelaaminen ja toista sosiaalinen media, kolmas käyttää digitaalisia ympäristöjä vain koulussa tiedonhankintaan. Siinä missä 12-vuotias keikkuu myös mediankäytössään vielä lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa, saattaa peruskouluaan lopetteleva taas olla kiinnostunut isommille tarkoitetuista sisällöistä ja keskusteluista. Lasten mediataidoissa ja tavoissa käyttää medioita voi olla suuriakin eroja. (MLL 2024.)

Lapsilla on paljon sellaista tietoa ja näkemystä mediankäytöstä ja digitaalisesta kulttuurista, jota aikuisilla ei välttämättä ole. Mediataitoja opitaan ja opetellaan vertaisten kanssa, kun lapset käyttävät medioita yhdessä, jakavat ajatuksia ja kokemuksia ja ohjaavat ja opastavat toisiaan. Mediakasvatuksessa aikuisen ohjaus on kuitenkin tärkeää, sillä lapset tarvitsevat myös palautetta toiminnastaan. Aikuisen avulla lapsi voi turvallisesti pohtia, puntaroida ja hakea suuntaa omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. (MLL 2024.)

Lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella lapsilla on oikeus yksityisyyden suojaan. Lapsen yksityisyyden suoja on tärkeää huomioida partiossa esimerkiksi silloin, kun lapsista julkaistaan kuvia sosiaalisessa mediassa tai muualla internetissä. Internetissä tieto leviää nopeasti ja laajalle, ja sitä voidaan käyttää vääriin tarkoituksiin. Lippukunnilla ja ryhmillä on hyvä olla selkeät ohjeet siihen, miten internetissä ja sosiaalisessa mediassa toimitaan. Verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa ei pidä julkaista kuvia ilman kuvassa esiintyvän lupaa. Pelkkä huoltajan antama kuvauslupa ei ole lapsen oikeuksien näkökulmasta riittävä, vaan lapsella on oikeus päättää, minkälaisia kuvia hänestä julkaistaan ja missä. Kuvauskieltomerkki partiohuivissa on selkeä osoitus siitä, ettei kyseistä henkilöä saa kuvata partiotapahtumassa.

Turvalliseen ja vastuulliseen mediankäyttöön partiolainenkin tarvitsee konkreettisia ohjeita. Lasta voi muistuttaa yksityisasetuksista, salasanoista, kuvaamisesta ja henkilökohtaisten asioiden jakamisesta sosiaalisessa mediassa ja digipeleissä. Lasten kanssa tulee keskustella myös toisia huomioivista ja kunnioittavista käytöstavoista digitaalisissa ympäristöissä (MLL 2024). Alle on koottuna esimerkki sosiaalisen median pelisäännöistä partiotoimintaa varten.

Sosiaalisen median pelisäännöt

Olemme myönteisiä
Myönteiset, kiittävät ja kannustavat sanat voivat piristää toisen mieltä suuresti. Jaetaan hyvää mieltä ja partiotoiminnan iloa ja onnistumisia myös somessa.

Kunnioitamme muita ja keskustelemme rakentavasti
Emme kommentoi kielteisesti muita somessa tai keskustelupalstoilla. Emme levitä perättömiä juoruja tai jaa asiattomia kuvia, videoita tai tekstejä toisista somessa.

Emme kiusaa tai syrji ketään
Julkaisemme ja kommentoimme vain sellaista sisältöä, jota toivoisimme itsestämme tehtävän. Emme kiusaa tai syrji ketään minkään ominaisuuden, kuten taitojen, ulkonäön tai etnisyyden takia.

Kunnioitamme toisten yksityisyyttä
Jos julkaisemme toisista kuvia tai videoita, pyydämme siihen luvan. Emme kuvaa muita ilman lupaa. Pidämme huolen, että esimerkiksi videoiden taustalla ei näy ihmisiä, jotka eivät ole antaneet lupaa kuvaamiseen. Emme julkaise toisista epäedullista materiaalia. Emme levitä toisten henkilökohtaisia asioita somessa.

Noudatamme erityistä varovaisuutta alaikäisistä otettujen kuvien ja videoiden osalta
Lapsella on oikeus kieltää hänestä otettujen kuvien tai videoiden julkaiseminen. Alaikäisten osalta heidän huoltajaltaan tarvitaan julkaisulupa. Huolehdimme, että lapsista ja nuorista julkaistut kuvat ja videot ovat asiallisia.

Pysymme totuudessa
Valheellista tietoa on somessa ja internetissä paljon liikkeellä ja se leviää erittäin helposti ja nopeasti. Emme levitä tietoa, jonka totuudellisuudesta emme ole varmoja.

Huolehdimme tekijänoikeuksista
Jos jaamme toisten kuvaamaa materiaalia, varmistamme julkaisuluvan ja merkitsemme asianmukaisesti tekijänoikeudet ja lähteet julkaisuun.

Aikuinen toimii esimerkkinä lapsille ja nuorille
Moni lapsi on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja saattaa esimerkiksi kommentoida harkitsemattomasti. Aikuisen vastuulla on puuttua tähän ja ohjata asialliseen somekäyttäytymiseen. Aikuinen näyttää esimerkkiä omalla somekäyttäytymisellään.

Partiolaiset esikuvina
Muistamme partion arvot ja toimimme niiden mukaisesti myös somessa. Voimme kertoa myös haastavista asioista ja ottaa kantaa asiallisesti ja kunnioittavasti. Partiolaisina näytämme omalla toiminnallamme myönteistä esimerkkiä muille.

Lisätietoja

MLL. 2024. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Vanhempainnetti. Luettu 10.11.2024

Poliisi. 2024. Poliisin ohjeet lapsille ja nuorille netissä. Luettu 10.11.2024

Rikosuhripäivystys. 2024. Somekiusaaminen – Tietoa ja toimintaohjeita uhreille. Luettu 10.11.2024

Sua varten somessa. 2024. Loisto Setlementti. Luettu 10.11.2024

Suomen Partiolaiset. 2024. Turvallisemman tilan periaatteet ja vihapuheesta vapaan keskustelun säännöt. Luettu 13.11.2024.

Suomen Partiolaiset. 2024. Valmiit materiaalit ja ohjeet lippukunnan viestintään ja markkinointiin. Luettu 13.11.2024.

Tietosuoja harrastuksissa. 2024. Tietosuoja harrastuksissa –sivusto kaikille harrastustoimintaa järjestäville, huoltajille sekä lapsille ja nuorille itselleen. Luettu 10.11.2024

Partiotapahtumat ulkomailla

Kansainvälinen toimintaympäristö tuo mukanaan mahdollisuuksia ja elämyksiä, mutta myös haasteita ja erityispiirteitä. Juuri siksi turvallisen ulkomaanmatkan järjestäminen vaatii huolellista valmistautumista ja osallistujien valmentamista.

Partiomatkat ulkomailla ovat innostavia ja unohtumattomia, omaa maailmankuvaa avartavia kokemuksia. Matkoilla koetaan käytännössä partioliikkeen kansainvälisyyttä ja rakennetaan ystävyyttä yli rajojen. Samalla matkat ovat osallistujille ja matkan johtajille fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti vaativia.

Matkan riskien arvioinnissa ja turvallisuussuunnitelmassa on huomioitava kohdemaan tai kohdemaiden lainsäädäntö ja kulttuuri. Turvallisuudella tarkoitetaan eri maissa eri asioita, samoin turvallinen partiotoiminta ymmärretään eri tavoin. Kohdemaan kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä asioita painotetaan ja mihin kiinnitetään huomiota. Eroja voi olla esimerkiksi hyvien käytöstapojen määrittelyssä tai sukupuolirooleissa. Joissakin maissa johtajan ikää arvostetaan niin, että vaativat johtamistehtävät kuuluvat iältään vanhimmille.

Turvallisuussuunnitelmassa on varauduttava myös terveysriskeihin (allergiset reaktiot, tartuntataudit, ruokamyrkytys, myrkyllisten eläinten puremat) sääolosuhteista johtuviin riskeihin (kuumuus, kylmyys, rankkasateet, myrskyt), kotimaasta poikkeavan liikennekulttuurin aiheuttamiin riskeihin sekä kohdemaan turvallisuustilanteessa tapahtuviin muutoksiin.

Lainsäädännön erot näkyvät muun muassa viranomaisten toimivaltuuksissa (esimerkiksi poliisin valtuudet) ja ikärajoissa (esimerkiksi Suomessa 18 vuotta täyttänyt on täysi-ikäinen). Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa aikuisen kanssakäymistä lasten ja nuorten kanssa säädellään tarkasti eikä lapsen läsnäoloa kahden kesken aikuisen kanssa pidetä turvallisena.

Partiomatkoilla ulkomailla ollaan tyypillisesti useita viikkoja poissa kotoa. Yhdessäolo muiden matkalle osallistuvien kanssa on tiivistä ja kokoaikaista, mikä vaatii jaksamista ja venymistä. Jaksamisen haasteet näyttäytyvät muun muassa osallistujien välisinä ristiriitoina ja erimielisyyksinä sekä johtajien väsymyksenä. Muita rasitustekijöitä voivat olla kommunikointi vieraalla kielellä, kotimaasta poikkeavat säännöt ja toimintatavat, erilainen ruokakulttuuri, erilainen liikennekulttuuri sekä kohdemaan ilmasto- ja sääolosuhteet. Moni tuntee koti-ikävää; tavallisimmin matkan alku- ja loppuvaiheessa.

Fyysisen kunnon varmistamiseksi voidaan sopia yhteisestä kunnonkohotusohjelmasta. Yhdessä voidaan tutustua myös stressinhallintaan ja itselle sopivien palautumiskeinojen tunnistamiseen. Hyvään yhteishenkeen vaikuttavia tekijöitä ja jokaisen osallistujan merkitystä me-hengen luomisessa kannattaa nostaa esille. On suositeltavaa selvittää, onko matkalle lähtijöissä terveydenhuollon ammattilaisia, kriisityön osaajia, kohdemaan kieltä hallitsevia tai muita erityisiä taitoja omaavia partiolaisia.

Jos osallistujan psyykkinen jaksaminen herättää huolta, on syytä ottaa asia puheeksi asianomaisen kanssa ja pohtia yhdessä, millainen riski matkalle lähtö voi olla hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Matkan riskeihin ja haasteisiin varaudutaan ennen matkalle lähtöä. Matkan johtajien ja muiden järjestäjien tutustumiseen ja ryhmäytymiseen on varattava riittävästi aikaa. Edellisten matkojen loppuraportit kannattaa lukea ajatuksella. Tapaamiset ja keskustelut edellisten matkojen johtajien kanssa kerryttävät arvokasta kokemusperäistä tietoa. Käynnit kohdemaassa, tulevalla leiripaikalla ja suunnitellun matka- tai vaellusreitin testaaminen ennakkoon ovat suositeltavia, kun lähdetään isolla ryhmällä kauemmaksi kotoa. Johtajisto voi valmentautua myös kotimaassa simulaatiossa, jossa ennakoidaan tulevan matkan erilaisia tilanteita.

Vakuutusasiat, mukaan lukien vakuutusehdot ja mahdollisten erityisvakuutusten tarve, selvitetään hyvissä ajoin ennen lähtöä ja tiedotetaan osallistujille ja huoltajille. Tapahtuman järjestäjän laatimat turvallisuusohjeet ja säännöt on tunnettava niin hyvin, että niiden mukaisesti osataan toimia.

Osallistujat ja heidän huoltajansa tarvitsevat tietoa matkan vaiheista ja vaatimuksista. Matkasta ja sen eri vaiheista on hyvä kertoa käytännönläheisesti ja todenmukaisesti. Varusteluetteloon kannattaa panostaa ja perustella osallistujien hyvinvoinnin ja matkan turvallisuuteen liittyvillä syillä, miksi juuri näitä vaatteita, varusteita ja tarvikkeita tarvitaan.

Ennakkotapaamisissa jaetaan tietoja, tutustutaan ja valmistaudutaan matkalle. Vaellukseen voidaan valmistautua harjoitusvaelluksella kotimaassa, leirielämään voidaan valmentautua testileirillä ja niin edelleen. Kotiväen kanssa sovitaan yhteydenpidosta matkan aikana, aikaero huomioiden ja muistutetaan siitä, että matkan johtajat ovat varmasti kotiin yhteydessä, jos jotakin tiedotettavaa on. Kotona ei tarvitse huolestua, jos osallistujasta ei päivittäin kuulu mitään.

Matkanjohtajan tulee tehdä ilmoitus kansainvälisestä partiomatkasta Suomen Partiolaisten toimistolle. Ilmoitus kansainvälisestä matkasta lähetetään sähköisesti Kuksan kautta hyvissä ajoin ennen matkaa. Tämän lisäksi varaudutaan hätä- tai kriisitilanteisiin kirjaamalla turvallisuussuunnitelmaan Suomen Partiolaisten ja oman partiopiirin kriisinumerot.

Yksi tekijä hyvässä varautumisessa on matkan pelisäännöt. Säännöt kannattaa tehdä yhdessä, kaikkia lähtijöitä kuunnellen ja osallistaen. Säännöt, niiden perustelut sekä seuraamukset sääntöjen vastaisesta toiminnasta käsitellään hyvissä ajoin ennen matkaa osallistujien ja heidän huoltajiensa kanssa.

Kun Suomessa järjestetään kansainvälisiä partiotapahtumia, on tärkeää luoda yhteydet ulkomailta tuleviin partiolaisiin hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Tapahtuman viestinnässä ja tulijoiden perehdytyksessä on huomioitava kulttuurierot ja suomalaisen partiotoiminnan erityispiirteet, jotka eivät ehkä ole tuttuja tai ymmärrettäviä kansainvälisille vieraille. Esimerkiksi suomalainen tapa olla alasti peseytymistiloissa ja saunassa niin oman perheen kuin vieraiden ihmisten kanssa voi hämmentää monia ulkomaalaisia. Tapahtuman säännöt ja turvallisuusohjeet on viestittävä selkeästi ja niitä on hyvä kerrata eri yhteyksissä. Tärkeintä on toivottaa kansainväliset partiolaiset lämpimästi tervetulleiksi ja varmistaa, että he tuntevat olonsa turvalliseksi ja tietävät, kenen puoleen kääntyä kysymystensä kanssa.

Kansainväliset mahdollisuudet partiolaiselle

Siirry sivun alkuun

• 7.1. Kaltoinkohtelun tunnistaminen
• 7.2. Toimintaohjeita, kun lapsesta on noussut huoli
• 7.3. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen
• 7.4. Viestintä lastensuojeluun liittyvissä tilanteissa

Partiossa voi tapahtua tai tulla ilmi asioita, joissa tarvitaan viranomaisten tekemää arviointia ja toimenpiteitä, kuten lastensuojelun sosiaalityötä. Lapseen tai hänen perheeseensä liittyvän huolen tuleminen ilmi vaatii aina puheeksi ottamista, selvittelyä ja tukea, tuli se esille sitten esimerkiksi harrastustoiminnassa tai koulussa.

Sosiaaliviranomaisten tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Perheen tilanteen mukaan tukea voi saada esimerkiksi hyvinvointialueen lapsiperheiden sosiaalityöstä tai lastensuojeluasiakkuuden kautta. Päätöksen tuen piiriin ohjautumisesta tekee sosiaaliviranomainen, joten riittää, että partionjohtaja osaa olla tarvittaessa yhteydessä sosiaaliviranomaisiin. Sosiaaliviranomaiseen voi olla yhteydessä keskustellakseen tilanteesta ja kertoakseen havainnoistaan, vaikkei tietäisi, onko tarpeellista tehdä esimerkiksi lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelua vaativat asiat ovat aina vakavasti otettavia.

Lastensuojeluilmoitus on huolenilmaus, jonka perusteella sosiaalitoimi aloittaa selvittelyn siitä, onko sosiaalihuollon tai lastensuojelun tuelle tarvetta. Tuen tarvetta arvioidaan sosiaalitoimessa ja tarvittaessa perheelle tarjotaan apua ja tukea. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei kannata arkailla, vaan se on lapselle ja perheelle mahdollisuus saada apua.

Kaltoinkohtelun tunnistaminen

Partiossa lasten hyvinvointia ja turvallisuutta edistävistä toimintamalleista huolimatta toisinaan eteen tulee uhkatilanteita. Joskus huoli voi herätä esimerkiksi lapsen kasvuolosuhteista partiotoiminnan ulkopuolella.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Jotta lapsia ja nuoria voidaan suojella kaltoinkohtelulta, on ensisijaisen tärkeää tunnistaa sen eri muotoja. (Kivitie-Kallio, Söderholm.)

Partiossa tapahtuvaan kaltoinkohteluun tulee puuttua välittömästi. Kiireellisissä tilanteissa tulee ottaa viipymättä yhteyttä viranomaisiin; hätätilanteessa soita 112. Lapsiin kohdistuvat pahoinpitely- ja seksuaalirikokset ovat poliisiasioita, joiden selvittämisen hoitaa poliisi. Jos jokin tilanne mietityttää ja huolettaa, on hyvä olla yhteydessä sosiaaliviranomaisiin ja konsultoida asiassa. Partiossa on käytössä myös epäasiallisen käytöksen ilmoituskanava, jonne voi ilmoittaa verkkolomakkeella nimettömästi epäasiallisesta toiminnasta partiossa (Ilmoita epäasiallisesti toiminnasta).

Partiossa tapahtuvaa kaltoinkohtelua voi olla esimerkiksi se, että

• täysi-ikäinen johtaja alkaa seurustella itseään huomattavasti nuoremman alaikäisen kanssa
• partiolainen uhkaa toista partiolaista väkivallalla
• partiolainen joutuu väkivallan uhriksi partiolaisen taholta partiotapahtumassa
• partiolainen joutuu verkkoväkivallan uhriksi toisen partiolaisen taholta partiotapahtumassa
• partiolainen painostaa alaikäisen seksuaalisiin tekoihin verkkovälitteisesti tai fyysisessä kontaktissa

Kaltoinkohtelun muodot

• Ruumiillinen väkivalta – toiminta, joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa fyysistä kipua, haittaa tai vaurion lapselle, esimerkiksi lyöminen tai tukistaminen.
• Henkinen väkivalta – toiminta, joka vahingoittaa tai saattaa vahingoittaa lapsen fyysistä, henkistä, moraalista tai sosiaalista kehitystä, mutta joka ei aiheuta ruumiillisia vaurioita. Henkistä väkivaltaa ovat mm. pelottelu, uhkailu, syrjintä ja pilkkaaminen. Henkinen väkivalta voi olla myös verkkovälitteistä.
• Laiminlyönti – huoltaja tai muu lapsesta vastuussa oleva aikuinen jättää tarjoamatta lapselle tämän tarvitsemaa hoivaa, mikä vahingoittaa tai saattaa vahingoittaa lapsen fyysistä, henkistä, moraalista tai sosiaalista kehitystä. Hoivan osa-alueita ovat terveys, koulutus, henkinen kehitys, ravinto, suoja ja terveelliset elinolot.
• Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta – aikuinen tai iältään vanhempi nuori painostaa tai pakottaa alaikäisen lapsen mukaan seksuaaliseen toimintaan, esimerkiksi altistaa pornografiselle materiaalille tai koskettelee seksuaalisesti. Lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa on esimerkiksi lapsen kuvan tai kehon seksuaalissävytteinen kommentointi, alastonkuvan pyytäminen ja lapseen kohdistettu seksuaalinen toiminta. Seksuaalinen häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä.
• Kaupallinen kaltoinkohtelu – lapsen hyväksikäyttö vastikkeellisesti niin, että muut hyötyvät siitä ja toiminta vahingoittaa tai saattaa vahingoittaa lapsen fyysistä, henkistä, moraalista tai sosiaalista kehitystä. Esimerkiksi nuori suostuu seksiin saadakseen alkoholia tai muuta materiaalia.
• Hengellinen kaltoinkohtelu – hengellinen auktoriteetti käyttää väärin arvovaltaansa ja saamaansa luottamusta tarkoituksenaan kontrolloida tai manipuloida lasta.

Partiossa ilmeneviä lastensuojelullisesta näkökulmasta puuttumista vaativia tilanteita voivat olla esimerkiksi:

• lasta ei tulla hakemaan kokouksesta tai leiriltä eikä huoltajaa tavoiteta
• huoltaja hakee lapsen päihtyneenä partiosta
• lapsella on havaittavissa pahoinpitelyn jälkiä, kuten mustelmia tai ruhjeita epätavallisissa paikoissa (esimerkiksi käsivarressa kädenjälki)
• lapsi kertoo itse laiminlyönneistä tai hyväksikäytöstä
• lapsi kertoo, että ei halua tai uskalla mennä kotiin
• lapsi kertoo omasta päihteiden käytöstään tai johtajalla herää huoli sen vakavuudesta
• lapsen käytös tai vointi huolestuttaa; lapsella havaitaan esim. viiltelyn jälkiä tai muuta itsetuhoisuuteen viittaavaa
• partiossa herää huoli huoltajan mahdollisesta päihde- tai mielenterveysongelmasta
• partiossa tulee ilmi, että lapsi on joutunut seksuaali- tai väkivaltarikoksen uhriksi
• muusta syystä herää huoli perheen tilanteesta, joka vaarantaa lapsen hyvinvoinnin

Lähde: Kivitie-Kallio Satu & Söderholm Annlis. 2012. Lapsen kaltoinkohtelu – ihmisoikeuskysymys ja kansanterveysongelma. Kustannus Oy Duodecim.

Toimintaohjeita, kun lapsesta on noussut huoli

Ennakointi

Lippukunnan johtajiston on hyvä keskustella ja olla tietoinen siitä, kuinka toimia lastensuojelullista huolta herättävissä tilanteissa. On tärkeää selvittää etukäteen, miten ja mihin lastensuojeluilmoitus tehdään omalla alueella. On hyvä esimerkiksi kirjata turvallisuussuunnitelmaan tarvittavat puhelinnumerot tai laittaa turva-aikuisen yhteystiedot näkyville lippukunnan jäsenille.

Lippukunnan johtajiston on tunnettava yleiset partion turvallisuusohjeet sekä kriisiviestintäohje. Kouluttamalla ja tukemalla johtajiston kouluttautumista lippukunta turvaa johtajien tietoisuutta ja taitoja toimia turvallisuuden edistämistä tai huolenaiheisiin puuttumista partiotoiminnassa.

Älä jää yksin

Lippukuntien ei tarvitse osata hoitaa lapseen liittyvien huolenaiheiden selvittelyä itsekseen. Lippukuntien johtajien ei tarvitse itse pystyä ratkomaan lastensuojelullisia tilanteita vaan viranomaiset, ammattilaiset ja partiotyöntekijät ovat heidän tukenaan. Kenenkään ei tule omassa vapaaehtoistyössään ylittää omia rajojaan tai pärjätä yksin vaan apua on pyydettävä ja saatava ajoissa.

Kysy, kerro ja kuuntele

Havaittaessa kaltoinkohtelua tai muuta lastensuojelullista huolta herättävä asia, on tilanteeseen puututtava viipymättä. Ikävä tilanne tai tieto voi tulla yllättäen tai huoli on saattanut syntyä vähitellen. Asiasta tulee keskustella asianosaisen lapsen kanssa. Keskustelussa on hyvä olla mukana oma johtajapari tai lippukunnan toinen johtaja, koska näin tilanne pysyy helpommin hallinnassa, tunnekuormaa pystyy jakamaan ja pystyy tekemään jatkosuunnitelmaa.

Huolen ilmaantuessa lapsen kanssa voi lähteä kyselemään kuulumisia, miten hän on voinut ja kannustaa kertomaan todellinen tilanne. Lapsen kanssa on tärkeää käyttää täsmällisiä ilmaisuja ja suoria kysymyksiä, joita ei voi käsittää väärin. Esimerkiksi itsetuhoisesta käytöksestä tai konkreettisista havainnoistaan on hyvä puhua suoraan. On tarpeen muistaa, että asioista puhuminen voi olla vaikeaa ja pelottavaa lapselle. Anna aikaa ja äläkä jätä lasta yksin keskustelutilanteessa.

Pahoinpitely- ja seksuaalirikokset ovat poliisiasioita ja mahdollista rikosprosessia varten on tärkeää, että ilmi tulee lapsen oma kertomus asiasta. Kannattaa välttää johdattelevia kysymyksiä, esimerkiksi ”Onko huoltajasi tai joku muu lyönyt sinua?”. Hyvä kysymys on esimerkiksi ”Mitä sinulle on sattunut? Haluaisitko kertoa lisää? Oletko kertonut jollekin muulle aikuiselle tapahtuneesta?”. Lapselle tai nuorelle ei pidä luvata mitään, esimerkiksi ”Hyvä, kun kerroit lyömisestä. Niin ei tapahdu enää ikinä.”

Lapselle tai nuorelle ei pidä luvata, että asiasta ei kerrota huoltajille. Lapselle voi kertoa, että aikuinen pyrkii auttamaan asiassa. Jos mahdollista, keskustelusta on hyvä tehdä muistiinpanot, jotta asiaan voi palata tarvittaessa myöhemmin, eikä johtajan tarvitse yrittää pärjätä muistin varassa. Oleellisimmat asiat lapsen kertomuksesta kannattaa kirjoittaa ylös suorina lainauksina, jos mahdollista. Mikäli asian puheeksi otto mietityttää, voi asiasta keskustella esimerkiksi sosiaalipäivystyksen tai partiotyöntekijän kanssa.

Tarvittaessa lapseen liittyvästä huolesta on keskusteltava myös hänen huoltajansa kanssa. Lapsen ensisijaiset huolenpitäjät ovat huoltajat, joita ei yleensä kannata ohittaa. Asian selvittämistä ja kysymysten esittämistä huoltajille ei kannata arkailla. Kuitenkin vakavissa ja akuuteissa tapauksissa, joissa on syytä epäillä, että lapsella on turvallisuusuhka kotona, pitää olla yhteydessä suoraan lastensuojeluviranomaisiin. Tällaisissa tapauksissa viranomaiset harkitsevat, miten huoltajiin ollaan yhteydessä ja antaa yhteydenottajalle toimintaohjeet. Epäily huoltajan tai muun läheisen aikuisen lapseen kohdistamasta seksuaalisesta tai muusta kaltoinkohtelusta on sellainen, että asiasta ei tule keskustella asianosaisten kanssa ennen kuin poliisi on antanut toimintaohjeet, miten asiassa edetään.

Lähde: Barnahus. 2023. Toimintaohje ammattilaisille. Lapseen tai nuoreen kohdistuvan väkivaltaepäilyn tilanteisiin.

Lastensuojeluilmoituksen tekeminen

Kun huoli lapsen hyvinvoinnista on herännyt, ja asiasta on keskusteltu lapsen ja hänen huoltajansa kanssa, tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Harrastustoiminnan vapaaehtoisena voit kertoa myös nimettömästi sosiaaliviranomaisille huolenaiheistasi liittyen lapseen tai perheeseen. Partiolaisen ei tarvitse osata itse arvioida ylittyykö lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys vaan asiasta voi aina keskustella sosiaaliviranomaisen kanssa. Pyydäthän varhain apua lippukunnanjohtajalta, turva-aikuiselta tai partiotyöntekijältä huolenaiheita selviteltäessä. On suositeltavaa, ettei lastensuojeluilmoituksen tekemistä delegoida eteenpäin, jotta asiassa ei synny väärinkäsityksiä.

Toimi näin

• Soita kiireettömissä asioissa virka-aikaan hyvinvointialueen tai kunnan lastensuojeluviranomaiselle. Yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen tai kunnan verkkosivuilta. Usein lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sähköisesti.
• Kiireellisissä tilanteissa (esimerkiksi lapsi kertoo, että ei uskalla mennä kotiin jonkin vakavan uhan vuoksi) soita alueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Sosiaalipäivystyksen saat yhteyden myös hätänumerosta 112.
• Kerro sosiaaliviranomaiselle lapsen koko nimi ja syntymäaika tai henkilötunnus, jos se on tiedossa. Varaudu kertomaan myös huoltajien nimet ja puhelinnumerot.
• Kerro, miksi huoli on herännyt. Kerro huolen syistä mahdollisimman tarkasti: esimerkiksi lapsi on kertonut sen ja sen päivän kokouksessa, että vanhemmat ovat olleet koko viikonlopun humalassa. Kerro, kuinka pitkään huolta on ollut ja millaisia puheeksi ottamisen tilanteita asian selvittelyyn on jo mahdollisesti liittynyt.
• Kerro, haluatko tehdä ilmoituksen omalla nimelläsi vai nimettömänä. Huomioi, että lastensuojeluilmoitus on vaikeaa kirjata täysin anonyymisti niin, että ilmoituksen sisällöstä ei selviä, että sen on tehnyt partion ryhmänjohtaja. Lapsen huoltajilla ja lapsella on oikeus saada lastensuojeluilmoitus luettavakseen sellaisena kuin se on kirjattu. Ilmoituksen vastaanottaneen työntekijän kanssa voi keskustella siitä, miten ilmoitus kirjataan. Asian eteenpäin viemisen kannalta usein olisi hyvä, jos ilmoittaja antaisi käyttää ilmoituksessa omaa nimeään.
• Kerro, tietävätkö lapsen huoltajat tai lapsi siitä, että otit yhteyttä sosiaaliviranomaiseen. Lastensuojeluilmoituksen vastaanottanut työntekijä kysyy sinulta tarvittaessa tarkennuksia ja muut ilmoituksen käsittelemiseen tarvittavat lisätiedot.
• Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä uudestaan, jos huoli ei poistu tai tulee uusia huolia.

Lapsi voi tehdä lastensuojeluilmoituksen itsekin, mutta partiossa lähtökohta on, että hän saa aikuisen tuen ja avun ilmoituksen tekemiseen. Olennaista partiotoiminnassa on huolehtia siitä, että lapsi tietää, kenelle hän voi kertoa huolistaan ja että yhteydenotto sosiaalitoimeen tulee tehdyksi.

Sosiaaliviranomiset osaavat vastata myös huoltajien kysymyksiin tilanteen jälkeen. Jos asia jää vaivaamaan omaa tai toisen partion aikuisen mieltä, on asiasta hyvä keskustella esimerkiksi lippukunnanjohtajan ja turva-aikuisen kanssa. Jos se ei tunnu riittävän, ota yhteys partiotyöntekijään, joka antaa ohjeita tilanteen purkuun.

Viestintä lastensuojeluun liittyvissä tilanteissa

Lastensuojeluasioissa on toimittava hienovaraisesti, lapsen ja perheen yksityisyyttä kunnioittaen. Lastensuojeluasioita tulee käsitellä lippukunnassa mahdollisimman pienen ryhmän kesken, esimerkiksi lippukunnanjohtajan tai turva-aikuisen kanssa. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä tai sen sisällöstä ei saa kertoa kenellekään ulkopuoliselle.

Lippukunnassa ilmenevistä lastensuojeluasioista ei tule tiedottaa tai antaa lausuntoja julkisesti vaan esimerkiksi median kysymyksiin vastaaminen on viranomaisten tai partiotyöntekijän tehtävä. Jos tilanne vaatii lippukunnan sisäistä kriisiviestintää (esimerkiksi kyseessä on useiden jäsenten kokema väkivaltatilanne), on asiasta tiedotettava mahdollisimman yleisellä tasolla lapsen ja perheen yksityisyydensuoja huomioiden. Tähänkin on mahdollista saada apua ja ohjausta partiotyöntekijältä.

Siirry sivun alkuun

Rikostaustalain mukaan rikostaustan selvittäminen on ehkäisevä keino, joka vaikuttaa vain jo tuomion saaneiden, lippukunnalle uusien henkilöiden pestaamiseen. Kasvuympäristön turvallisuutta voidaan parantaa rikostaustan tarkastamista tehokkaammin kehittämällä toimintatapoja sellaisiksi, että sekä aikuisten ja lasten tai nuorten että lasten ja nuorten keskinäisessä toiminnassa mahdollisuus vahingolliseen toimintaan vähenee. Joissakin tapauksissa rikostaustaselvitys täytyy kuitenkin tehdä.

Milloin rikostaustaselvitys pitää tehdä?

Kaikille lippukunnan toiminnassa aloittaville uusille aikuisille, jotka aloittavat ryhmän vetämisen yksin tehdään rikostaustan selvitys (pois lukien ne samoajat, jotka vetävät toimintaryhmää yksin osana omaa samoajaohjelmaansa). Jos tehtäviin haetaan aikuisia ilmoitusten avulla, on jo ilmoituksessa mainittava, että yksin tehtävään ryhtyvältä tullaan vaatimaan rikosrekisteriotteen esittämistä.

Vapaaehtoisen rikostausta selvitetään, kun kaikki seuraavat kohdat täyttyvät:

• Lippukunta on hallituksen päätöksellä hyväksynyt Suomen Partiolaisten tekemän Turvallisesti yhdessä -ohjeen osaksi omaa toiminnan ohjeistustaan.
• Henkilö ryhtyy ryhmän ainoaksi täysi-ikäiseksi johtajaksi (pois lukien samoajaohjelmaan kuuluva ryhmän johtaminen)
• Tehtävään kuuluu säännöllistä ryhmän johtamista ja ryhmässä on alaikäisiä osallistujia.
• Tehtävässä toimitaan pysyväisluontoisesti (pesti kestää vähintään yhden toimintavuoden) ja pääsääntöisesti yksin.

Vapaaehtoisella voi olla myös itse haettu rikosrekisteriote. Jos ote on alle kuusi kuukautta vanha, sitä voidaan käyttää rikostaustaselvityksessä. Jos henkilö ei suostu rikostaustan selvittämiseen, häntä ei tule pestata yksin ryhmänjohtamistehtäviin.

Jos sinulle tulee kysyttävää, ota yhteyttä lippukuntasi omaan työntekijään ja kysy matalalla kynnyksellä apua!

Miten rikostaustaselvitys tehdään?

Lippukunta tekee itse rikostaustaselvitykset. Prosessi on helppo ja yksinkertainen. Tutustu ajantasaisiin oikeusrekisterikeskuksen ohjeisiin oikeusrekisterikeskuksen nettisivuilla.

Partiolaisia koskevat kohdat, joissa puhutaan vapaaehtoistoiminnan järjestäjistä.

Rikostaustaselvitysprosessi

1. Lippukunta toteaa, että pestiin ryhtyvälle tai pestissä olevalle henkilölle pitää tehdä rikostaustaselvitys.
2. Lippukunnan yhdistysrekisteriin merkitty edustaja (lippukunnan nimenkirjoittaja), tilaa tarvittavat rikosrekisteriotteet ORK:n sähköisestä asioinnista. Tilauksen voi myös tehdä sähköpostitse tai postitse. Suosittelemme sähköistä asiointia. Muut tilaustavat lisäävät tilauksen hintaa sekä pidentävät käsittelyaikaa.
   1. Ennen tilausta hän huolehtii vapaaehtoisilta Oikeusrekisterikeskuksen suostumuslomakkeet tilauksen liitteeksi.
   2. Vapaaehtoistehtäväksi voi laittaa partion määrittelemän tehtävän, mutta se kannattaa myös avata ns. kansankielisesti. Esimerkiksi ”Akela, 7–10-vuotiaiden partiolaisten ryhmänohjaaja”
   3. Onko vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä ohje tai suunnitelma alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaaviksi toimiksi? -kohtaan merkitään ”Partio Turvallisesti yhdessä -ohje. Hyväksytty 23.11.2024 Suomen Partiolaisten toimesta”. Ohjetta ei tarvitse erikseen toimittaa Oikeusrekisterikeskukselle, vaan sen mainitseminen siihen varatussa kohdassa riittää. Suomen Partiolaiset toimittavat aina ajantasaisen version oikeusrekisterikeskukselle.
3. Oikeusrekisterikeskus käsittelee tilauksen ja lähettää rikostaustaotteet lippukunnan turva-aikuiselle tai muulle nimetylle henkilölle. Otteita ei kuitenkaan tilata lippukunnan yleiseen osoitteeseen, joka on kaikkien saatavilla.
4. Turva-aikuinen tai (lippukunnanjohtaja, jos turva-aikuista ei ole) merkitsee partiorekisteri Kuksaan henkilön tietoihin vain otteen käsittelijän ja päivämäärän, ei siis mitään tietoja otteen sisällöstä. Kun ote on tarkastettu, se on luovutettava viipymättä vapaaehtoiselle, jota se koskee. Rikosrekisteriotetta ei saa jäljentää. Vapaaehtoisen henkilötietoihin ei saa koskaan tehdä merkintää siitä, onko otteelle merkitty rikostietoja vai ei. Lippukunnan on luovutettava ote vapaaehtoiselle heti kun ote on tarkistettu.
5. Turva-aikuinen, tarvittaessa yhdessä lippukunnanjohtajan kanssa, arvioi ja tekee lopullisen päätöksen siitä, sopiiko henkilö tehtävään/pestiin. Partiossa suosittelemme välttämään pestausta, jos rikosrekisteriotteessa on merkintöjä rikoksista. Rikosrekisteriotteen käsittelijä on salassapitovelvollinen rikosrekisteriotteelle merkityistä tiedoista. Salassapitovelvollisuus jatkuu myös sen jälkeen, kun otteen käsittelijän ei ole siinä tehtävässä, jossa hän on tiedon saanut. Salassapitovelvollisuuteen on syytä suhtautua vakavasti, sillä sen rikkomisesta voidaan rangaista rikoslain mukaan salassapitorikoksena tai – rikkomuksena (rikoslaki 39/1889 38 luku 1 ja 2 §).

Oikeusrekisterikeskuksen käsittelyaika on vuonna 2024 7 työpäivää, ja hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelyaika ei sisällä postin toimitusaikaa. Ote maksaa vuonna 2024 sähköisessä asiointipalvelussa 6 euroa ja muulla tavoin tilattuna 12 euroa. Asiointipalvelussa ote maksetaan heti. Postitse ja sähköpostitse lähetetyt hakemukset laskutetaan erikseen. 

Jos sinulle tulee jotain kysyttävää tai ongelmia rikostaustaselvitykseen liittyen, ole yhteydessä lippukuntasi partiotyöntekijään tai Oikeusrekisterikeskukseen!

Asiaan liittyviä linkkejä:

• Oikeusrekisterikeskus, Vapaaehtoisen rikostaustaote
• Digi- ja väestövirasto, Suomi.fi valtuudet
• Suomi.fi toisen valtuuttaminen
• Rikosrekisteriotteessa näkyvät merkinnät

Päivitetty 19.8.2024

Siirry sivun alkuun

Safely together PDF – updated 2022

Safely together guidelines – updated 2018

Tähän listaan merkitään ohjeeseen tehdyt muutokset.

• 18.12.2024 Ohje päivitetty nettisivuille kokonaisuudessaan
• 9.1.2025 Korjattu pilkku- ja pistevirheitä, lisätty lukuun kolme Toiminta kriisitilanteissa ja kriisisuunnitelma-opas