Toiminnantarkastus

Lippukunnilla on velvollisuus suorittaa vuosittainen tarkastus. Tarkastus koskee hallintoa ja taloutta ja sen tekee joko maallikko toiminnantarkastaja tai auktorisoitu tilintarkastaja. Auktorisoidun tilintarkastajan tarvitsee vasta, kun taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, liikevaihto ylittää 200 000 euroa tai palveluksessa (työsuhteessa) on yli 3 henkilöä. Lippukunnille toiminnantarkastus on siis riittävä ja myös edullinen vaihtoehto.

Lain mukaan jokaisen yhdistyksen on valittava vuosikokouksessa itselleen toiminnantarkastaja tai ammattimainen tilintarkastaja. Tarkastajan tulee lippukunnan jäsenten edushenkilönä tarkastaa lippukunnan hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.

Maallikkona toiminnantarkastajana voivat toimia yli 18-vuotiaat suomalaiset, joilla on riittävä osaaminen yhdistyksen hallinnosta ja taloudesta. Esimerkiksi vanhat lippukunnanjohtajat sekä entiset hallitusten jäsenet tyypillisesti soveltuvat toiminnantarkastajiksi. Tarkastajan tulee olla esteetön eli hän ei saa olla esimerkiksi lippukunnan hallituksen jäsenen lähisukulainen. Toiminnantarkastajan valitsee lippukunnan kokous.

Yhdistyksen tarkastuksen tavoitteena on todeta,

  • että lippukuntaa on hallinnoitu laillisesti ja hyvän hallintotavan mukaisesti
  • että tuloslaskelma on kirjanpitolain mukainen ja oikein johdettu kirjanpidosta
  • että taseessa esitetyt varat ja velat ovat oikein
  • että tilinpäätöksestä käyvät ilmi lain ja hyvän kirjanpitotavan edellyttämät tiedot, mikä tarkoittaa sitä, että yhdistyksen jäsenet ja muut kiinnostuneet tahot saavat tilinpäätöksestä riittävän selkeän ja totuudenmukaisen kuvan yhdistyksen toiminnasta ja taloudellisesta tilasta.

Tarkastusta varten tarkastajalle viedään

  • allekirjoitettu tilinpäätös
  • kuittimappi
  • edellisen vuoden tilinpäätös
  • lippukunnan vuosikokousten pöytäkirjat
  • hallituksen kokousten pöytäkirjat.

Toiminnan- ja tilintarkastus

Lippukunnan säännöt usein määräävät, kuinka paljon tarkastajille on varattava aikaa tarkastuksen tekemiseen. Tyypillinen tarkastusaika on kaksi viikkoa. Lain mukaan toiminnantarkastajia on oltava vähintään yksi, ellei lippukunnan säännöissä muuta määrätä. Uuden toiminnantarkastuslain tultua voimaan 2010 lippukuntien säännöissä mainitut tilintarkastusta koskevat kohdat voidaan katsoa koskevan myös toiminnantarkastusta. Koska lippukuntien taseet ja liikevaihdot ovat normaalisti pieniä, eivät lippukunnat tarvitse erityisiä, KHT- tai HTM-tutkinnon suorittaneita auktorisoituja tilintarkastajia, vaan toiminnantarkastus on riittävä.

Tässä muistilistassa on luetteloimalla esitetty ne asiat, joihin tarkastajan on syytä lippukuntaa tai piiriä tarkastaessaan paneutua. Myös lippukunnan johdon on hyvä käydä muistilista läpi ja varmistaa, että asiat ovat kunnossa tarkastusta varten.

Ensimmäiseksi tarkistetaan yhdistyksen perustiedot säännöistä ja pöytäkirjoista:

  • yhdistyksen nimi
  • osoite
  • puheenjohtaja
  • muut nimenkirjoittajat
  • henkilövalinnat kyseisenä tilivuonna
  • valintakokouksen päivämäärä
  • tilivuosi eli tarkastuksen kohteena oleva tilivuosi
  • tarkastaja
  • varatarkastaja.

Tämän jälkeen tarkastetaan hallinnon toiminta sekä kirjanpito ja tilinpäätös.

Toiminnantarkastaja/tilintarkastaja tekee tarkastustapahtumasta merkinnän tilinpäätökseen ja laatii tarkastuskertomuksen. Lippukunnan kokous hyväksyy tilinpäätöksen ja liittää tarkastuskertomuksen kopion kokouksen pöytäkirjaan.

Tarkastuskertomuksesta on käytävä ilmi seuraavat asiat:

  • kenen tilit ja hallinto on tarkastettu
  • mitä tarkastus on sisältänyt
  • minkä tilikauden tilit on tarkastettu
  • onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti
  • antaako tilinpäätös riittävät ja oikeat tiedot
  • missä ja koska tarkastus on suoritettu
  • kuka tarkastuksen on tehnyt.

Lisäksi tarkastuskertomuksessa pitää olla:

  • lausuma tilinpäätöksen vahvistamisesta
  • tarkastajien lausuma siitä, ehdottavatko tarkastajat toimitaanko tuloksen suhteen hallituksen esityksen mukaisesti
  • tarkastajan lausuma, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä
  • tarkastajan allekirjoitus nimenselvennyksineen.

Mikäli tilinpidossa tai hallinnossa on huomautettavaa, huomautukset on kirjoitettava tarkastuskertomukseen. Poikkeustapauksessa tarkastaja saattaa olla puoltamatta tilinpäätöksen vahvistamista tai vastuuvapauden myöntämistä, jolloin tarkastuskertomuksesta käytävä ilmi sen syy. Mikäli kyseisellä tilikaudella toiminut hallitus ei saa vastuuvapautta, sen on pikimmiten ryhdyttävä selvittämään asiaa niin, että vastuuvapaus voitaisiin antaa. Tällöin lippukunta joutuu kutsumaan koolle uuden hallituksen kokouksen, jossa käsitellään vain esimerkiksi korjattua tilinpäätöstä. Tämän jälkeen tarvitaan myös ylimääräinen lippukunnan kokous. Mikäli taloudenhoitoa laiminlyödään pidemmän aikaa, saattaa lippukunta joutua jopa ulosottoon.

Kaikki asiakirjamallit löydät klikkaamalla linkkiä.