Kiusaamistilanteet partiossa

Kiusaaminen on ilmiö, joka voi liittyä kaikkeen ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Siksi kaikkien kiusaamistilanteiden ennakointi ja ohjeistaminen on mahdotonta. Tähän kappaleeseen on listattu joitakin tilanteita sekä ratkaisuja, joiden soveltamisesta voi olla hyötyä ja joista voi saada vinkkejä hankalissa tilanteissa toimimiseen.

Lippukuntakulttuuri

Parhaimmillaan lippukunnassa vallitsee hyvä yhteishenki ja lippukunnan kulttuuri on turvallisuutta ja hyvää mieltä luova. Joskus taas lippukuntakulttuuri voi olla haitallinen, kiusaamista rohkaiseva tai tukeva. Jotta lippukunnan kulttuuria voidaan muuttaa, on ensiarvoisen tärkeää, että ongelma tiedostetaan ja myönnetään lippukunnan johtajistossa. Kulttuurin muutokseen ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen vaaditaan paljon aktiivista työtä. Johtajiston kesken tulee ensin tehdä yhdessä suunnitelma siitä, mitä halutaan muuttaa ja miten se tapahtuu. Keinoja voivat olla erilaiset retket ja tapahtumat, ryhmäytymisaktiviteetit, keskustelut ja kannustaminen. Myös johtajien ja johtajaparien kierrättäminen voi avata uusia näkökulmia ja tuoda myönteistä muutosta tai vähintäänkin uusia tuulia. Kulttuurin muutos vaatii paljon työtä eikä se tapahdu hetkessä, mutta on kaiken työn arvoista.

Tässä linkki Lounais-Suomen Partiolaisten kehittämään moninaisuusluuppiin, joka voi auttaa lippukunnan johtajistoa hahmottamaan, onko lippukunnan toiminta aidosti avointa kaikille.

Kulttuuri voi vähitellen muovautua kiusaamista sallivaksi

Joskus kiusaamisen taustalla on vääristyneitä toimintatapoja, joita on voinut syntyä lippukuntaan tai yksittäiseen ryhmään vähitellen. Voi esimerkiksi syntyä tilanteita, joissa oma toiminta nähdään jollain tapaa oikeutettuna, eikä  ymmärretä, että joku toinen voi kokea sen kiusaamisena. Tällaisessa tilanteessa on usein läsnä esimerkiksi simputusta, haukkumista, poissulkemista, syrjintää tai selän takana puhumista.

Pysähtyminen miettimään ryhmän tai lippukunnan toimintakulttuuria säännöllisesti voi auttaa kitkemään pois ei-toivottuja toimintatapoja. Esimerkki: tarpojaryhmässä oli tullut tavaksi sulkea yksittäinen nuori pitkäksi ajaksi lukolliseen kaappiin tai kuljetuslaatikkoon. Jonkun nuoren mielestä tämä voi olla hauska leikki ja toisessa tämä voi saada aikaan vakavan pelkotilan.

Poissulkeminen

Tyypillinen kiusaamistilanne voi olla esimerkiksi poisjättäminen yhteisestä tekemisestä. Ryhmän yhdessä luomat pelisäännöt, joissa sanotaan kaikkien mahtuvan mukaan kaikkeen toimintaan, voi olla yksi ratkaisu ja puuttumiskeino tähän. On merkityksellistä, että aikuinen on mukana toiminnassa ja aina parempi, jos aikuisia on enemmän kuin yksi. Poissulkemista tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, joten on tärkeää, että toimintaryhmien lisäksi myös johtajisto laatii toiminnalle yhteiset pelisäännöt.

Jos ei uskalla pyytää apua, voi tulla kiusatuksi

Avun pyytämisen vaikeus voi johtaa kiusaamistilanteisiin. Sudenpentu ei esimerkiksi välttämättä uskalla herättää johtajaa lähteäkseen vessaan ja kastelee makuupussin yön aikana. Johtajan tehtävä on sanoittaa päiväaikaan erilaisia asioita, joihin on tavallista pyytää apua, kuten vessakäynnit, tavaroiden katoaminen, makuupussin kastuminen, koti-ikävä, unikaverin katoaminen. Kun asioista puhutaan ääneen, niistä tulee tavallisia ja hyväksyttäviä, mikä vähentää kiusaamisen mahdollisuutta.

Vieraammassa ympäristössä, kuten retkillä ja leireillä, on tärkeää luoda turvallinen ympäristö, jossa voi kysyä ja saada apua. Aikataulut asettavat oman todellisuutensa, mutta johtajilla tulee olla aikaa huolehtia ryhmäläisistään ja käydä läpi tulevaa ohjelmaa riittävästi, jotta jokainen ryhmän jäsen osaa ja uskaltaa pyytää apua tarvittaessa.

Vitsailua vaiko kiusaamista?

Seikkailijat ja tarpojatkin vielä opettelevat hyväntahtoisen vitsailun rajoja, jossa jutut menevät helposti kivan yli kiusaamisen puolelle. Ryhmän johtaja voi pikaisella opastuksella ohjata parempiin sanavalintoihin. Usein nämä tilanteet ovat kaikkea muuta kuin mustavalkoisia, ja rajan vetäminen, mihin johtajana puuttuu ja mihin ei, voi olla todella vaikeaa. Myös ryhmän johtajan on mietittävä, miten hän puhuu lapsille ja minkälaisista asioista vitsailee. Huomioi, että toiset ovat hyvin konkreettisia ajattelussaan eivätkä kaikki ymmärrä esimerkiksi ironiaa.

Kaikille paini ei ole leikkiä

Toiset lapset tarvitsevat enemmän fyysistä toimintaa, mikä voi näkyä muun muassa painimisena. Toinen taas voi kokea painin kiusaamisena. Tässäkin korostuu puhuminen ja selkeät, sovitut rajat siihen, mitä voi tehdä.

Herkkyys ei ole heikkoutta

Partiotoiminnassa on tärkeää tiedostaa jokaisen erilaisuus esimerkiksi herkkyyden osalta. Johtajan kannattaa asennoitua niin, että kaikkea ei pysty aina toteuttamaan suunnitelman mukaisesti. On tärkeää varautua muokkaamaan tai vaihtamaan tehtäviä siten, että kukaan ei tule pakotetuksi eikä nöyryytetyksi esimerkiksi ahdistavan tai pelottavan tehtävän kanssa.

Johtajan tulee huomioida, että tehtäviä on mahdollista pilkkoa ja harjoitella pala kerrallaan. Ryhmän jäsenillä voi olla erilaisia palasia samasta tehtävästä ja yhteistyöllä he saavat tehtävän valmiiksi. Tärkeintä on, että kaikki pystyvät osallistumaan yhteiseen tekemiseen omalla tavallaan.

Erityisyys

Jos kiusaaminen liittyy lapsen tai nuoren erityisyyteen, voi yhdessä vanhempien ja lapsen tai nuoren kanssa keskustella, millä keinoin ryhmä voi saada lisää ymmärrystä kyseisestä erityisyydestä. Esimerkiksi voidaan pohtia yhdessä, millä keinoin lasta, nuorta tai aikuista, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeus voidaan auttaa keskittymään meneillään olevaan asiaan tai millä tavoin asioita hyvin kirjaimellisesti ottava henkilö voi olla mukana pelissä tai leikissä loukkaantumatta. Tärkeää on myös pohtia, miten fyysiset erityisyydet huomioidaan ja mahdollistetaan henkilölle kokemuksia turvallisuutta vaarantamatta.

Tärkeää on voida puhua kaikenlaisista asioista ääneen toista kunnioittaen ja ikätaso huomioiden. Vain yhdessä puhumalla kaikkien näkökulmat tulevat huomioiduksi. Usein kiusaaminen kertoo tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä. Partiossa merkittävää on erilaisissa ryhmissä toimiminen ja vertaiset sekä toinen toisiltaan oppimisen kokemisen mahdollisuus.

Joku jää aina yksin

Jotkut ryhmäläisistä tulevat aina paremmin keskenään toimeen. Parin etsinnästä ja viimeisenä valituksi tulemisesta johtuvaa harmia voi ehkäistä sillä, että parit tai joukkueen jaetaan sattumanvaraisesti tai tehdään asiasta harjoitus, jossa jokainen on vuorollaan toisen parina. Tämä voi tukea myös ryhmäytymistä ja vähentää negatiivisen huomion määrää, jos joku jää ilman paria.

Jokainen saa valita omat kaverinsa, mutta jos ryhmässä yksi tai muutamat jätetään aina ulkopuolelle, voi se olla merkki kiusaamisesta. On tärkeä taito osata toimia kaikkien kanssa. Paras kaveri ei tarvitse olla.

Kiusaaminen muualla siirtyy partioon

Joskus partion ulkopuolella tapahtuneiden asioiden kaivelu tai suoranainen kiusaaminen voi siirtyä partioon ja niiden vuoksi kiusataan partiossa. Näissä tilanteissa on tärkeää ”nostaa kissa pöydälle” ja puhua asiasta yhdessä. Kiusaamisen taustalla oleva syy voi myös olla kiusaajan omassa elämässä tai sellainen, jota hän ei osaa tai pysty sanoittamaan. Hyvä yhteistyösuhde lapsen tai nuoren vanhempien kanssa mahdollistaa huolen välittämisen vanhemmille ja voi edesauttaa avun hakemista ja tuen saamista partion ulkopuolelta esimerkiksi oppilashuollosta.

Samoajan erityinen tehtävä

Samoajaikäkauteen liittyvä haaste on, että samoaja toimii samaan aikaan pienryhmän vertaisjohtajana vastaten käytännön toiminnasta ja tekemisestä ja toisaalta vasta opettelee johtamista osana omaa ohjelmaansa. Samoajaa tukee kokousten aikana läsnä oleva, mutta toiminnan taustalla pysyttelevä aikuinen luotsi. Tämä on ikäkausitoiminnan tärkeimpiä aikuisen tehtäviä. Liian vaativien pestien antaminen samoajalle ilman taustatukea ja mentorointia voi olla kiusaamista tai nuoren heitteillejättöä.

Erilaisuus ei johda kiusaamiseen

Kiusaamisesta ajatellaan usein harhaanjohtavasti, että kiusaaminen olisi kiusatun erilaisuuden syy. Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa. Ryhmässä kenelle tahansa voidaan tuottaa erilaisuus, joka nimetään kiusaamisen syyksi.

Kiusaamisessa on usein kyse siitä, että kiusaaja hakee itselleen kiusaamisen kautta valtaa, tietynlaisen roolin (esimerkiksi pellen tai koviksen roolin) tai aseman ryhmässä tai hän takaa itselleen sen, että kaverit pysyttelevät kiusaajan ympärillä. Usein tämä tapahtuu pelosta: olemalla kiusaajan ystäviä muut pyrkivät takaamaan sen, että heitä ei kiusattaisi.

Lähde: https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/mielenterveys/kiusaaminen

Sukupuolen moninaisuus

Partiossa yhdessä oleminen sukupuolesta riippumatta ja toisaalta myös ihastuminen toisiin ihmisiin on luonnollisena osana läsnä monessa toiminnassa. Vaikka kyseessä on luonnollinen asia, tulee toiminnassa ottaa huomioon yksilölliset erot siinä, mikä on luontevaa ja mukavaa kenellekin.

Toiminnassa tulee tiedostaa ja huomioida sukupuolen moninaisuus. Tämä tarkoittaa, että sukupuoli on ihmisen ominaisuus, jonka jokainen kokee eri tavalla. Ihminen voi esimerkiksi kokea olevansa selvästi nainen tai mies, tyttö tai poika, hieman molempia, eri sukupuolta kuin syntymässä määritelty sukupuoli tai kokonaan sukupuoleton. (THL 2018) Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että sukupuoli, seksuaalisuus ja seksuaalinen suuntautuminen ovat eri asioita.

Jokaisella tulee olla mahdollisuus tuoda anonyymisti ilmi oma mahdollinen epämukavuutensa. Esimerkiksi nukkumis- tai saunajärjestelyistä ei pidä kysyä julkisesti ja pyytää niitä viittaamaan, jotka eivät halua sekasaunaa tai -telttoja. Lippukunnassa kannattaa varautua ennalta esimerkiksi erilaisiin nukkumajärjästelyihin ja siihen, miten nukkumajärjestelyissä tarvittaessa tehdään muutoksia mahdollisimman neutraalisti ja rauhallisesti. Toinen usein hankalaksi koettu asia on saunominen. Näistä asioista on hyvä sopia yhteiset pelisäännöt.

Täältä voit lukea lisää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomioimisesta lippukunnassa.

Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus

Ihmiset ovat syntymästä asti seksuaalisia olentoja, mutta seksuaalisuus ilmenee eri tavoin eri elämänvaiheissa. Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa, millaisiin ihmisiin koemme vetoa. On myös täysin hyväksyttävää olla tuntematta seksuaalista vetoa kehenkään, ja se on yksi seksuaalisen suuntautumisen muoto, kuten esimerkiksi homo- tai heteroseksuaalisuus. Sukupuolen tavoin seksuaalinen suuntautuminen on ihmisen ominaisuus, joka ei aina ole yksiselitteinen. Seksuaalinen suuntautuminen tai kiinnostus voi myös muuttua elämän aikana. Seksuaali-identiteetin pohdinta kuuluu ihmiselämään ja alkaa usein nuoruudessa ja voi ajoittain ilmetä hämmennyksenä. Nuori saattaa muun muassa pohtia, miten olla luontevasti oma itsensä muiden kanssa.

Aikuisten tehtävä partiossa on tukea nuoren kasvua ja mahdollistaa eri näkökulmien pohdinta. Toisia nuoria voi helpottaa, jos asioista puhutaan mahdollisimman avoimesti, jolloin päästään eroon mahdollisista virheellisistä uskomuksista. On kuitenkin hyvä muistaa, että nuoren tulisi itse saada päättää miten ja missä häneen liittyvistä asioista puhutaan. Yksi tapa käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä harhakäsityksiä voi olla myyttien ja uskomusten murskausillan järjestäminen.

Lippukunta voi halutessaan ostaa esimerkiksi Väestöliitolta asiantuntevaa apua asian käsittelemiseksi toiminnallisin menetelmin. Myös Setalla on hyvää valmista materiaalia asian käsittelyyn. Voit tutustua Setan materiaaleihin täällä.

Paljon huomiota tarvitseva henkilö

Jotkut ihmiset koetaan toisia haastavammiksi. Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että henkilö ottaa enemmän huomiota ja tilaa kuin muut. Toiset ryhmäläiset saattavat väsyä tällaisiin henkilöihin. Haastavasti käyttäytyvällä henkilöllä voi olla esimerkiksi heikko itsetunto tai hänelle ei ole vielä kehittynyt riittäviä sosiaalisia taitoja ja hän tarvitsee johtajan apua säätelemään toimintaansa.

Joskus joudutaan pohtimaan, voiko ryhmän koossapysyminen olla ryhmän toiminnan tavoite. Pienempien lasten kohdalla ratkaisuna voi toimia oman tukihenkilön tai vanhemman mukaan tulo toimintaan yhdeksi ryhmän aikuiseksi ja isompien osalta hyvä keino voi olla kasvattaa ryhmän aikuisten määrää. Myös oman vastuutehtävän saaminen voi vähentää huomion tarvetta.

Tällä videolla esitetään yksi keino keskustella henkilön kanssa hänen ei-toivotusta käyttäytymisestään.

Kiusaaminen somessa

Sosiaalinen media tuo paljon mahdollisuuksia yhteishengen luomiseen ja tiedon välittämiseen. Siihen liittyy kuitenkin myös omat haasteensa. Parasta ennaltaehkäisyä ei toivotun käyttäytymisen syntymiselle on luoda partioryhmän sometoimintaan omat pelisäännöt. On myös huomioitava, että kaikilla ei välttämättä ole kännykkää tai tietokonetta käytössään. Johtajan on tärkeää käydä säännöllisesti läpi, miten kukin on kokenut ryhmän somen käytön. Pelisääntöjä luotaessa on hyvä sopia myös kännyköiden käytöstä partiokokouksissa, retkillä ja leireillä. Tällöin niistä ei tarvitse neuvotella erikseen joka tapahtumassa. Retkillä ja leireillä hyväksi koettu käytäntö on ollut ohjelmaan varattu someaika, mikä voi vähentää myös ilta-aikaan usein iskevää koti-ikävää.  Sometukseen voidaan varata myös oma aika viikkokokouksissa.

Kiusaamiseen somessa tulee puuttua aina kuten muuhunkin kiusaamiseen. Usein auttaa asianosaisten kanssa keskustelu. Somessa syntyy helposti tilanteita, jotka joku on kokenut kiusaamisena, mutta asiaa purettaessa tilanne osoittautuukin väärinymmärrykseksi tai vitsailuksi. Erityisesti kirjoitetusta viestinnästä puuttuvat äänenpainot ja ilmeet, joka on omiaan luomaan virheellisiä tulkintoja.

Somessa kiusaaminen voi olla myös tarkoituksellista ja jatkuvaa, jolloin puuttuminen vaatii myös perusteellisempaa asian työstämistä asianosaisten kanssa. Tällöin tilanteen purkamista kannattaa suunnitella yhdessä johtajaparin tai lippukunnan turva-aikuisen kanssa. Myös lasten / nuorten vanhempien mukaan ottaminen asian selvittelyyn on usein perusteltua, jotta kiusaaminen saadaan kitkettyä lasten toiminnasta mahdollisimman varhain.