Kiusaaminen vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin. Kiusattu voi pelätä hakeutua kaveriporukkaan, koska hänet on niin usein torjuttu ryhmästä. Hän ei enää luota siihen, että hänet hyväksytään mukaan. Niinpä jos yhtäkkiä päätetäänkin, että otetaan kiusattu mukaan, tämä voi kieltäytyä. Kiusatun kanssa on rakennettava luottamuksellinen ystävyyssuhde pikkuhiljaa. Kiusatuilla voi esiintyä sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja jopa paniikkihäiriöitä. Kiusattua on voitu uhkailla ja hän ei ole voinut liikkua vapaasti pelkäämättä. Tällainen pelko ei poistu hetkessä.
Kiusattu kokee usein tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Hän saattaa kokea, ettei häntä ole kuultu ja hän voi käyttäytyä eri tavalla, kuin mitä odotetaan. Kiusaaminen ei vaikuta pelkästään kiusattuun vaan myös hänen perheeseensä. Äärimmäisessä tapauksessa perhe voi joutua vaihtamaan paikkakuntaa, muuttamaan asuntoa, koulua ja työpaikkaa. Kiusaaminen voi vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin sekä psyykkisesti että esimerkiksi taloudellisesti.
Kiusaaminen jättää jäljet myös kiusaajaan. Kiusaaminen jättää jälkensä myös kiusaajaan. Joskus tämä kantaa tekojaan läpi elämänsä ja kokee niistä syyllisyyttä. Kiusaaja oppii väärän tavan hallita ihmissuhteita ja voi soveltaa sitä myöhemminkin elämässään.
Kiusaamiseen puuttuminen on hyvä teko myös kiusaajan kannalta. Kiusaamisessa roolit ovat pysyviä, ja kiusaaja oppii keinon saada itselleen sosiaalisen aseman kiusaamisen kautta. Tätä samaa menetelmää hän toteuttaa todennäköisesti esimerkiksi työelämässä. Puuttumalla kiusaamiseen autetaan kiusaajaa löytämään myönteinen keino saada ystäviä.
Lähde: https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/mielenterveys/kiusaaminen
