Kiusaamisen tavat ovat moninaiset
Fyysinen kiusaaminen:
lyöminen, potkiminen, kamppaaminen, esteenä oleminen, vaatteiden repiminen, nipistely, tukistaminen, tavaroiden heittely, leikkien ja pelien tai muun toiminnan sotkeminen. Toisen tavaroiden ottaminen ilman lupaa, piilottaminen, vahingoittaminen, heittely ja varastaminen.
Sanallinen kiusaaminen:
haukkuminen, nimittely, härnääminen, pilkkaaminen, lällättäminen, pukeutumisen ja ulkonäön kommentointi, selän takana puhuminen ja juoruilu, ilkeämielinen vihjailu tai toisen naurunalaiseksi tekeminen.
Psyykkinen kiusaaminen:
uhkailu, manipulointi, kiristäminen, ilveily ja ilmeily, poissulkeminen, leikin ja pelin sääntöjen muuttaminen kesken kaiken, selän takana puhuminen, puhumatta ja huomiotta jättäminen.
Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa
Tämä mahdollistaa monet perinteiset kiusaamisen muodot sekä joukon uusia. Kiusaaminen on teknisesti helppoa, se ei vaadi kuin muutaman klikkauksen tai napin painalluksen. Usein nimettömyys ja pieni kiinnijäämisen riski houkuttelevat kokeilemaan sellaista, mitä muuten ei tekisi. Netissä tai kännykällä voi levittää juoruja, noloja valokuvia tai henkilökohtaisia tietoja tai lähettää nimettömästi pilkkaavia tai uhkaavia viestejä. Voi myös jättää ulos ryhmistä. Ryhmän yhteinen kännykkäparkki kokouksen ajaksi voi helpottaa yhteiseen toimintaan keskittymistä ja estää esimerkiksi ei toivotun kuvaamisen.
Seksuaalinen häirintä
Tarkoittaa toisen lähestymistä seksuaalisella tavalla vastoin hänen tahtoaan. Se voi tarkoittaa fyysistä lähestymistä, mutta se voi olla myös muunlaista seksuaalisväritteistä huomiota kuten halventavaa puhetta toisen sukupuolesta, erilaisia vihjailuja, seksuaalisesti värittyneitä vitsejä, vartaloa tai yksityiselämää koskevia puheita tai kysymyksiä. Seksuaalinen häirintä voi siis olla sekä sanallista että fyysistä.
Kiusaaminen on sosiaalinen ilmiö, jossa ovat mukana kiusaamisen tekoja tekevä henkilö ja kiusaamisen tekojen kohteena oleva henkilö sekä sivustakatsojat: ne henkilöt, jotka näkevät kiusaamisen, mutta eivät puutu siihen. Tässä ohjeessa käytetään jatkossa termejä kiusaaja ja kiusattu, mutta on tärkeää, että näitä henkilöitä ei leimata vain kiusaajaksi ja kiusatuksi. Heissä on siis muitakin puolia ja ominaisuuksia.
”Kiusaajat ovat usein äärimmäisen taitavia sosiaalisesti. He kykenevät naamioimaan oman käytöksensä leikiksi tai pilaksi. Suurin virhe, jonka vastuullinen aikuinen tilanteessa voi tehdä, on hyväksyä tämä. Jos kiusaamisen kohde ei koe käytöstä leikkinä, se ei myöskään ole sitä. Kiusaajat nauttivat vallan ja kontrollin tunteesta, ja mitä enemmän he sitä saavat kokea, sen enemmän he siitä voimaantuvat. Tämän syklin pysäyttäminen on avainasemassa.”
Lähde: Nyström Tommi, Käsikirja: Stoppi koulukiusaamiselle. ClearWater, 2017.
Erilaiset roolit kiusaamisen ympärillä
Kiusaamiseen voi osallistua kiusaajan ja kiusatun lisäksi muitakin henkilöitä. Kiusaajalla voi olla tukenaan apuri, joka avustaa kiusaajaa. Vahvistaja puolestaan voi nauraa mukana ja on siten kannustamassa kiusaajaa. Kiusatun tukena voi olla puolustaja, joka lohduttaa ja pyrkii puuttumaan kiusaamiseen. Kiusaamista voi olla seuraamassa myös ulkopuolisia, jotka eivät osallistu kiusaamiseen eivätkä halua olla kiusaamisen kanssa missään tekemisissä.
Lähde: https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/mielenterveys/kiusaaminen
Kaikissa ihmissuhteissa tulee erimielisyyksiä
Kaikki lasten, nuorten ja aikuisten väliset riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista. Riitely ja vastoinkäymiset ihmissuhteissa kuuluvat asiaan, samoin riitelyn ja eri mieltä olemisen taitojen harjoitteleminen. Ratkaisevaa on, miten riidat selvitetään.
