Mitä katsomus-termillä tarkoitetaan?
Katsomus-käsitteellä tarkoitetaan yksilön uskonnollista tai ei-uskonnollista maailmankatsomusta.
Selkeyden vuoksi peruskirjassa käytetään ilmausta “uskonto tai muu katsomus”, jolla tarkennetaan ajatus siitä, että käsite katsomus pitää sisällään myös uskonnot. Partiolupauksessa partiolainen lupaa kasvaa katsomuksessaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi kristittynä, muslimina tai muussa katsomuksessa kasvamista.
Miksi partiolupauksesta on vain yksi versio?
Yksi lupaus yhdistää kaikkia partiolaisia Suomessa. Yksi yhteinen lupaus on tehty lapsen ja nuoren näkökulmasta. Suurin osa partiolupauksen antajista on alle 18-vuotiaita. Lue lisää partiolupauksesta.
Onko partio kaikille avoin?
Partiotoiminta on Suomessa kaikille avointa. Toimintaan voi osallistua etniseen tai kulttuuriseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, toimintakykyyn, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.
Miten partiolippukuntien ja seurakuntien välinen yhteistyö toimii peruskirjauudistuksen jälkeen?
Peruskirjan uudistus on herättänyt erilaisia huolia muun muassa lippukuntien ja seurakuntien väliseen yhteistyöhön liittyen. Suomen Partiolaiset tukee tätä yhteistyötä muun muassa käymällä valtakunnallista keskustelua partion asemasta evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien työmuotona. Lisäksi Suomen Partiolaiset ja Kirkkohallitus ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa määritellään valtakunnallisen tason yhteistyö, sekä perusperiaatteet lippukuntien ja seurakuntien väliselle yhteistyölle. Tämä sopimus on päivitetty vuonna 2021. Päivitystarve ei ole syntynyt peruskirjan muutosten takia, vaan sopimus on tehty vuonna 2008, joten peruskirjauudistuksen myötä tiivistyneen yhteyden pohjalta on hyvä aika päivittää yhteistyösopimusta. Päivitetty sopimus sanoittaa kummankin osapuolen vastuita ja velvollisuuksia edellistä selkeämmin, sisältöön ei ole tulossa isoja muutoksia. Muutokset valtakunnallisessa sopimuksessa eivät vaikuta lippukuntien ja seurakuntien välisiin sopimuksiin.
Rajoittaako uusi peruskirja lippukuntien ja seurakuntien yhteistyötä jatkossa?
Uudistunut peruskirja ei rajaa lippukuntien ja seurakuntien välistä yhteistyötä millään muotoa, se ainoastaan avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Uusi peruskirja ei edellytä muutoksia lippukuntien ja seurakuntien väliseen yhteistyöhön tai yhteistyösopimuksiin. Kannustamme kuitenkin lippukuntia ja seurakuntia keskustelemaan yhteistyöstä ja sen tavoitteista säännöllisesti, jotta molemmille osapuolille on selvää mitä yhteistyöltä odotetaan. Näiden keskusteluiden perusteella osapuolet voivat halutessaan päivittää yhteistyösopimuksiaan vastaamaan päivittynyttä valtakunnallista yhteistyösopimusta ja paikallistason yhteistyösopimuspohjaa.
Mitä taustayhteisösopimus tarkoittaa?
Partiolippukuntien tukena toimii usein ainakin yksi taustayhteisö, joka voi olla esimerkiksi seurakunta, yritys, kyläyhdistys, hyväntekeväisyysjärjestö tai muu aatteellinen yhdistys, seura tai järjestö. Taustayhteisö tukee lippukunnan partiotoimintaa oman päätoimensa ohella.
Seurakunnat voivat toimia rekisteröityjen tai rekisteröimättömien lippukuntien taustayhteisönä, jolloin lippukunta antaa taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Taustayhteisösopimuksessa lippukunta ja seurakunta määrittelevät, millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja miten lippukunta osallistuu seurakunnan toimintaan. Samalla taustayhteisösopimuksessa määritellään, mitä tukea seurakunta antaa lippukunnalle. Apua taustayhteisösopimuksen sopimiseen voit kysyä piirisi alueen järjestökoordinaattoreilta.
Miten ja miksi asiasta olisi hyvä kommunikoida oman taustayhteisön kanssa?
Partiolippukuntien on tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä taustayhteisöihinsä. Säännöllinen ja pitkäjänteinen yhteydenpito on avain molempia osapuolia miellyttävään ja hedelmälliseen yhteistyöhön.
Peruskirjauudistus saattaa herättää taustayhteisöissä kysymyksiä, joihin lippukunta on paras asiantuntija vastaamaan. Keskustelulla voidaan ehkäistä väärinymmärrykset ja samalla kartoittaa, mitä taustayhteisö ja lippukunta yhteistyöltään aidosti haluavat.
Lippukunnan kannattaa sopia tapaaminen oman seurakunnan partioyhteyshenkilön kanssa ja kertoa tapaamisessa avoimesti peruskirjauudistuksesta. Yhdyshenkilö on yleensä seppo eli seurakunnan partiotyönohjaaja, joku nuorisotyönohjaajista, papeista tai seurakunnan kirkkoherra. Avoin ja rehellinen keskustelu vähentää mahdollista epäluottamusta ja huolia sekä lippukunnassa että taustayhteisössä. Apua keskusteluun löytyy lippukunnat ja seurakuntayhteistyö-sivulta.
Miksi lippukunta ja seurakunta tekevät yhteistyötä?
Suomen Partiolaiset ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa sanoitetaan periaatteet paikalliselle yhteistyölle ja taustayhteisösopimukselle. Yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä vapaaehtoisuuteen.
Partioliikkeeseen kuuluu oman maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Suomalaisessa viitekehyksessä on ollut luonnollista, että partiossa tapahtuva hengellinen kasvatus ja siihen liittyvä yhteistyö on ollut tiivistä nimenomaan evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Partioliike ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, vaan toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Tästä syystä yhteistyötä on tehty ja tehdään edelleen myös muiden kirkko- ja uskontokuntien kanssa. Hengelliseen kasvatukseen liittyvien yhteisten tavoitteiden lisäksi yhteistyöstä on myös muuta hyötyä molemmille osapuolille.
Seurakunnan ja lippukunnan välinen yhteistyö voi olla esimerkiksi:
- Lippukunnan tarjoamaa seurakunnan tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta
- Seurakunnan tarjoamaa tukea uskonnollisen tai hengellisen kasvatuksen antamiseen
- Lippukunnan osallistumista kirkollisiin juhlapyhiin esimerkiksi vastuutehtävien hoitamisessa
- Yhdessä järjestettäviä partiolaisten kirkkopyhiä
- Lippukunnan ja seurakunnan yhdessä järjestämiä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumia ja tempauksia
- Seurakunnan tilojen tarjoamista lippukunnan käyttöön
- Seurakunnan rahallista tukea lippukunnalle
- Seurakunnan työntekijän työajan käyttämistä lippukunnan toimintaan
Mitä yhteistyö mahdollistaa?
Seurakunnan näkökulmasta partiotoiminta on kustannustehokasta ja laadukasta vapaaehtoisten johtamaa lapsi- ja nuorisotyötä. Partiossa tavoitetaan vuosittain valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Partio voi olla paikka vahvistaa seurakuntaan kuuluvien partiolaisten suhdetta seurakuntaan. Tämä myös silloin, kun lippukunnan taustayhteisönä ei toimi seurakunta – partio-ohjelman mukaisesti lippukunnissa tulee antaa heidän jäsentensä vakaumuksen mukaista katsomuskasvatusta.
Partiotoimintaa järjestetään lähtökohtaisesti vapaaehtoisvoimin ja myös tästä syystä lippukunta on erinomainen kumppani seurakunnalle. Kirkon tulevaisuustyössä korostuu nimenomaan seurakuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toiminnot. Partio on myös halpa harrastus, joten tukemalla toimintaa seurakunta voi mahdollistaa hyvän harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle.
Yksi tärkeimmistä tukimuodoista on seurakuntien tarjoamat tilat partiotoiminnan käyttöön. Tämän lisäksi useat seurakunnat antavat lippukunnille myös muuta taloudellista tukea sekä työntekijäresurssia. Kirkon työntekijät ovat ammattilaisia, joiden kanssa partiolaiset voivat käydä uskontoihin, elämänkatsomuksiin, vakaumukseen ja moniin muihin kysymyksiin liittyviä keskusteluja. Kaikki nämä yhdessä parantavat lippukunnassa tapahtuvan hengellisen kasvatuksen laatua.
Lippukuntia ja seurakuntia kehotetaan uuden peruskirjan myötä tiivistämään yhteistyötään ja yhdistävän voimia erityisesti katsomuskasvatuksen kanssa. Seurakunnista löytyy paljon osaamista käsittelemään erilaisia katsomuksia partiossa. Partiokasvatusta toteutetaan lippukunnissa ja koska lippukunnat ovat itsenäisiä toimijoita, tehdään ratkaisut taustayhteisösopimuksesta ja siihen liittyvistä ehdoista paikallisesti lippukunnan ja seurakunnan välillä. Lippukunta noudattaa kulloinkin voimassa olevaa partio-ohjelmaa, mutta se voi itsenäisesti päättää, miten lippukunnan toiminnassa annetaan esimerkiksi hengellistä kasvatusta.
Miten uskonnot ja hengellisyys näkyvät partiossa tulevaisuudessa?
Peruskirjauudistuksessa keskustelua herätti erityisesti uskonnon asema partiossa tulevaisuudessa. Keskustelu käytiin muun muassa jäsenkokouksen 2018 päätöksen kirjauksista, joiden perusteella uudistuksessa kiinnitetään huomiota nykyisen peruskirjan myönteinen asenne uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsiminen. Keskusteluun nousi isosti myös uuden partiolupauksen valmisteleminen.
Peruskirjauudistuksella pyrittiin siihen, että jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen Jumala-sana on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi, koska sen tulkitaan tarkoittavan vain kristinuskon Jumalaa. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on ollut muodostaa yksi uusi lupaus. Uusi lupaus on sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitataan tunnustuksellisen uskonnon sijaan omassa katsomuksessa kasvamiseen.
Muutosten jälkeenkin partiossa voi harjoittaa omaa uskontoaan ja vakaumustaan niin, että kunnioittaa samalla muiden oikeutta harjoittaa uskontoaan ja vakaumustaan. Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan esimerkiksi tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Toisin kuin taustayhteisösopimukset, peruskirja ja partiolupaus koskettavat kuitenkin jokaista partiolaista ja partiolippukuntaa Suomessa, joten on tärkeää, että peruskirja ja partiolupaus mahdollistavat partiotoiminnan monipuolisuuden.
Yläkuva: Jesse Braun
