Peruskirjauudistuksen usein kysytyt kysymykset (UKK)

Partiossa käytiin vuosina 2017-2018 arvokeskustelua, jonka tuloksiin voit tutustua täällä.

Arvokeskustelun tulosten perusteella Suomen Partiolaisten jäsenkokous, joka pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018, päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen uudistusprosessi.

Peruskirjan uudistaminen on suuri hanke, joka vaikuttaa lähes jokaiseen partiolaiseen ja lippukuntaan. Tässä pyrimme vastaamaan muutamiin yleisimpiin peruskirjauudistukseen liittyvistä kysymyksistä.

1. Mitä peruskirjauudistus tarkoittaa?

Miksi peruskirja uudistetaan?

Peruskirjassa linjataan periaatteita, jotka liittyvät partioliikkeen päämäärään, arvopohjaan, tavoitteisiin ja menetelmään Suomessa tai Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n rooliin. Peruskirja määrittää ja linjaa kaikkea partiotoimintaa Suomessa. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n toiminnan tarkoitus määritellään tässä peruskirjassa sekä lisäksi yhdistyksen säännöissä.

Peruskirja pohjautuu Partiotyttöjen maailmanliiton, World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) ja Partioliikkeen maailmanjärjestön, World Organization of Scout Movement (WOSM) peruskirjoihin ja on kummankin maailmanjärjestön vahvistama asiakirja.

Mitä on tähän mennessä päätetty ja missä uudesta peruskirjasta päätetään?

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018. Jäsenkokous päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen päivitysprosessi. Uudesta peruskirjasta päättää syksyn 2020 jäsenkokous.

Mitä peruskirjasta muutetaan?

Peruskirjauudistuksessa partion peruskirja päivitetään vastaamaan niin partion toimintaympäristön vaatimuksia kuin jäsenistön näkemyksiä partion arvoista. Osa toivotuista muutoksista on sellaisia, että niiden mukaisesti toimitaan jo useissa lippukunnissa ja partiotoiminnassa laajemmin. Samalla peruskirjan tulee täyttää partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin vaatimukset, mikä asettaa peruskirjan uudistamiselle tietyt rajat.

Peruskirjan uudistusprosessissa huomioidaan Suomen Partiolaisten jäsenkokouksen 2018 mukaisesti erityisesti seuraavat asiat:

a. Peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttäminen ja monitulkintaisuuden vähentäminen

b. Nykyisen peruskirjan arvo toimimisesta eettisesti oikein

c. Partion rooli rauhanliikkeenä ja kansainvälinen yhteistyö sekä globaali oikeudenmukaisuus

d. Nykyisen peruskirjan arvo myönteisestä asenteesta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimisestä

e. Sellaisen uuden partiolupauksen valmistelu, joka mahdollistaa sen, että partiossa on tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin kunnioittavasti suhtautumiselle ja uskonnottomuudelle

f. Partion kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisällön päivittäminen

Peruskirjan uudistusprosessissa voidaan muokata myös muuta nykyisen peruskirjan sisältöä, mikäli sille on tarve. Joka tapauksessa on oletettava, että peruskirjan selkeyttäminen edellyttää sen ulkonäön ja esitysjärjestyksen muuttamista.

Miten uskonnot ja hengellisyys näkyvät partiossa tulevaisuudessa?

Erityisesti keskustelua ovat herättäneet edeltävän listan kohdat 4 ja 5 eli nykyisen myönteistä asennetta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimistä koskevan arvon päivittäminen sekä uuden partiolupauksen valmisteleminen.

Peruskirjauudistuksella pyritään siihen, että jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen Jumala-sana on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi, koska se tulkitaan tarkoittavan vain kristinuskon Jumalaa. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on muodostaa yksi uusi lupaus. Uusi lupaus tulee olemaan sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitataan tunnustuksellisen uskonnon sijaan esimerkiksi omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun.

Mahdollisten muutosten jälkeenkin partiossa voi harjoittaa omaa uskontoaan ja vakaumustaan niin, että kunnioittaa samalla muiden oikeutta harjoittaa uskontoaan ja vakaumustaan. Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan esimerkiksi tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Toisin kuin taustayhteisösopimukset, peruskirja ja partiolupaus koskettavat kuitenkin jokaista partiolaista ja partiolippukuntaa Suomessa, joten on tärkeää, että peruskirja ja partiolupaus mahdollistavat partiotoiminnan monipuolisuuden.

Onko muissa maissa tehty samanlaisia muutoksia?

Mainitut muutokset eivät ole kansainvälisessä partiokentässä poikkeuksellisia. Kuten ajassaan elävässä liikkeessä on luonnollista, on koko partioliikkeen historian ajan partion arvoista käyty keskustelua ja arvopohjaa on myös muutettu niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Kaikissa pohjoismaissa on hiljattain omaksuttu partiolupauksesta laveampi muoto joko yhden uuden tai vaihtoehtoisen lupauksen kautta. Maailmanjärjestöt ovat hyväksyneet hyvinkin erilaisia sanamuotoja partion arvoista ja partiolupauksesta. Hengellinen kasvatus tulee joka tapauksessa jatkossakin kuulumaan partioon ja partion arvopohjaan.

2. Miten peruskirjan uudistusprosessi etenee?

Peruskirjatyöryhmä valittiin alkuvuodesta 2019. Työryhmässä on 10 jäsentä erilaisilla partiotaustoilla ympäri Suomea. Työryhmää johtaa Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria “Hilla” Ruohola. Kevään 2019 aikana partiopiirien ja keskusjärjestön tapahtumissa järjestetään avoimia työpajoja peruskirjauudistukseen liittyen. Uuden peruskirjan kirjoitustyöt aloitetaan keväällä 2019.

Ensimmäinen (ja mahdollisesti viimeinen) versio uudesta peruskirjasta hyväksytään SP:n hallituksessa alkusyksystä 2019 ja partioneuvosto kommentoi ehdotusta. Syksyllä 2019 ehdotus uudesta peruskirjasta lähetetään partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin hyväksyttäväksi.

Mikäli maailmanjärjestöt eivät hyväksy ensimmäistä versiota uudesta peruskirjasta, jatketaan niiltä saadun palautteen perusteella uuden peruskirjan kirjoitustyötä. Myös myöhemmät versiot uudeksi peruskirjaksi hyväksytetään hallituksessa ja partioneuvosto kommentoi niitä. Ne myös lähetetään maailmanjärjestöjen hyväksyttäväksi.

Uudesta peruskirjasta päätetään Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa syksyllä 2020. Tähän mennessä ehdotus uudeksi peruskirjaksi on oletettavasti molempien maailmanjärjestöjen hyväksymä.

3. Miten voin vaikuttaa peruskirjan sisältöön?

Peruskirjatyössä halutaan kuulla mahdollisimman laajasti partiolaisia. Keskeisin vaikuttamisen paikka on kevään 2019 aikana järjestettävät avoimet työpajat (partio.fi/arvokeskustelu). Lisäksi loppukeväästä 2019 tullaan tekemään työpajoja täydentävää digitaalista osallistamista. Tiukan kirjoitusaikataulun vuoksi vaikuttamisessa kannattaa olla hereillä juuri kevään 2019 aikana.

4. Miten ja miksi asiasta olisi hyvä kommunikoida oman taustayhteisön kanssa?

Partiolippukuntien on tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä taustayhteisöihinsä. Säännöllinen ja pitkäjänteinen yhteydenpito on avain molempia osapuolia miellyttävään ja hedelmälliseen yhteistyöhön.

Peruskirjauudistus saattaa herättää taustayhteisöissä kysymyksiä, joihin lippukunta on paras asiantuntija vastaamaan. Keskustelulla voidaan ehkäistä väärinymmärrykset ja samalla kartoittaa, mitä taustayhteisö ja lippukunta yhteistyöltään aidosti haluavat.

Lippukunnan kannattaa sopia tapaaminen oman seurakunnan partioyhteyshenkilön kanssa ja kertoa tapaamisessa avoimesti peruskirjauudistuksesta. Yhdyshenkilö on yleensä seppo eli seurakunnan partiotyönohjaaja, joku nuorisotyönohjaajista, papeista tai seurakunnan kirkkoherra. Avoin ja rehellinen keskustelu vähentää mahdollista epäluottamusta ja huolia sekä lippukunnassa että taustayhteisössä. Apua keskusteluun saa tästä UKK:sta ja partio.fi/arvokeskustelu-sivuilta. Voitte näyttää tapaamisessa myös peruskirjauudistuksesta kertovan PowerPoint-esityksen (löytyy etusivulta).

5. Mitä taustayhteisösopimus tarkoittaa?

Seurakunnat voivat toimia rekisteröityjen tai rekisteröimättömien lippukuntien taustayhteisönä, jolloin lippukunta antaa taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Taustayhteisösopimuksessa lippukunta ja seurakunta määrittelevät, millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja miten lippukunta osallistuu seurakunnan toimintaan. Samalla taustayhteisösopimuksessa määritellään, mitä tukea seurakunta antaa lippukunnalle.

6. Miksi ja miten lippukunta voi vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon?

Seurakunta on usein arvokas kumppani lippukunnalle. Monet seurakunnat tarjoavat tilan tai rahallista avustusta lippukunnan toimintaan. Seurakunnat voivat tarjota myös muuta tukea ja apua lippukunnalle. Ei siis ole lippukunnan kannalta yhdentekevää, millaisia päätöksiä seurakunnassa tehdään.

Lippukunta voi vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon tapaamalla aktiivisesti seurakunnan työntekijöitä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä ja sitä kautta pitää heitä ajan tasalla paikallisen partiotoiminnan asioista. Samalla on mahdollista kertoa ajankohtaisista toiveista ja tarpeista. Tärkeää on, että päätöksentekijät tuntevat paikallisen partiotoiminnan. Jos lippukunnan jäseniä tai sen läheisiä henkilöitä toimii seurakunnan luottamustehtävissä, esimerkiksi kirkkovaltuustoissa, voivat he suoraan siinä roolissaan vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon. Yhteyttä seurakunnan luottamushenkilöihin voi pitää esimerkiksi kutsumalla heitä tutustumaan partiotoimintaan tai järjestämällä ennen partiotapahtumaa tai –kokousta esittelytilaisuus tapahtumapaikan läheisyydessä. Jos lippukunnan jäseniä ei vielä ole seurakunnan luottamustehtävissä, kannattaa seuraavien seurakuntavaalien tullessa olla hereillä ja asettaa oma ehdokas sekä äänestää partiotyön tukijota.

7. Miksi lippukunta ja seurakunta tekevät yhteistyötä?

Suomen Partiolaiset ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa sanoitetaan periaatteet paikalliselle yhteistyölle ja taustayhteisösopimukselle. Yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä vapaaehtoisuuteen.

Partioliikkeeseen kuuluu oman maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Suomalaisessa viitekehyksessä on ollut luonnollista, että partiossa tapahtuva hengellinen kasvatus ja siihen liittyvä yhteistyö on ollut tiivistä nimenomaan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Partioliike ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, vaan toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Tästä syystä yhteistyötä on tehty ja tehdään edelleen myös muiden kirkko- ja uskontokuntien kanssa. Hengelliseen kasvatukseen liittyvien yhteisten tavoitteiden lisäksi yhteistyöstä on myös muuta hyötyä molemmille osapuolille.

Seurakunnan ja lippukunnan välinen yhteistyö voi olla esimerkiksi:

  • Lippukunnan tarjoamaa seurakunnan tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta
  • Seurakunnan tarjoamaa tukea uskonnollisen tai hengellisen kasvatuksen antamiseen
  • Lippukunnan osallistumista kirkollisiin juhlapyhiin esimerkiksi vastuutehtävien hoitamisessa
  • Yhdessä järjestettäviä partiolaisten kirkkopyhiä
  • Lippukunnan ja seurakunnan yhdessä järjestämiä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumia ja tempauksia
  • Seurakunnan tilojen tarjoamista lippukunnan käyttöön
  • Seurakunnan rahallista tukea lippukunnalle
  • Seurakunnan työntekijän työajan käyttämistä lippukunnan toimintaan

8. Mitä yhteistyöstä hyödytään?

Seurakunnan näkökulmasta partiotoiminta on kustannustehokasta ja laadukasta vapaaehtoisten johtamaa lapsi- ja nuorisotyötä. Partiossa tavoitetaan vuosittain valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Partio voi olla paikka vahvistaa seurakuntaan kuuluvien partiolaisten suhdetta seurakuntaan. Tämä myös silloin, kun lippukunnan taustayhteisönä ei toimi seurakunta – partio-ohjelman mukaisesti lippukunnissa tulee antaa heidän jäsentensä vakaumuksen mukaista hengellistä kasvatusta.

Partiotoimintaa järjestetään lähtökohtaisesti vapaaehtoisvoimin ja myös tästä syystä lippukunta on erinomainen kumppani seurakunnalle. Kirkon tulevaisuustyössä korostuu nimenomaan seurakuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toiminnot. Partio on myös halpa harrastus, joten tukemalla toimintaa seurakunta voi mahdollistaa hyvän harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle.

Lippukunta saa useimmiten seurakunnalta tilat toimintaa varten, jotka ovat laadukkaan partiotoiminnan edellytys. Tämän lisäksi useat seurakunnat antavat lippukunnille myös muuta taloudellista tukea sekä työntekijäresurssia. Kirkon työntekijät ovat ammattilaisia, joiden kanssa partiolaiset voivat käydä uskontoihin, elämänkatsomuksiin, vakaumukseen ja moniin muihin kysymyksiin liittyviä keskusteluja. Kaikki nämä yhdessä parantavat lippukunnassa tapahtuvan hengellisen kasvatuksen laatua.

Yläkuva: Eeva Helle