Partion arvokeskustelu ja peruskirjan päivittäminen

Partiossa käytiin  vuosien 2017-2018 aikana arvokeskustelua, jonka pohjalta syntyi tarve uudelleensanoittaa partion arvopohjaa. Syksyn 2018 Suomen Partiolaisten jäsenkokous päätti, että vuosina 2019-2020 partion peruskirja päivitetään.

Peruskirjan päivitysprosessin aikataulu:

Aikataulu

  • Peruskirjatyössä osallistettiin partiolaisia valtakunnallisesti kevään 2019 aikana järjestettävissä työpajoissa.
  • Varsinainen kirjoitustyö tehtiin kesän 2019 aikana.
  • Peruskirjatyöryhmä ja Suomen Partiolaisten hallitus esittelivät peruskirjaluonnoksen Partioneuvostolle 20.-22.9. partion tulevaisuusseminaarissa.
  • Partioneuvoston hyväksymisen jälkeen käydään dialogia maailmanjärjestöjen kanssa.
  • Uusi peruskirja hyväksytään jäsenkokouksessa syksyllä 2020.

PowerPoint-esitys peruskirjauudistuksesta lippukunnan, piirin ja taustayhteisön tapahtumissa käytettäväksi: Peruskirja, prosessi ja tehdyt ratkaisut 21.9.2019

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018. Jäsenkokous päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen päivitysprosessi. Uudesta peruskirjasta päättää syksyn 2020 jäsenkokous.

Arvokeskustelu muutoksen taustalla

Vaikuttavana ja eteenpäin katsovana nuorten liikkeenä haluamme pysyä mukana yhteiskunnan muutoksessa. Ympäröivä maailma heijastuu aina myös yksilöiden arvopohjaan ja siksi partiossa on käytiin arvokeskustelua 2017-2018. Arvokeskustelun aikana partiolaisten ajatuksia partion arvopohjasta kartoitettiin laajasti. Keskustelun ja sen yhteydessä toteutetun kahden arvokyselyn pohjalta arvotyöryhmä laati toimenpide-ehdotuksia, joista peruskirjan päivittäminen on yksi. 

Jäsenkokouksen 2018 päätös

Päätös 1: Aloitetaan peruskirjan muutosprosessi. Uudesta peruskirjasta päätetään yhdistyksen varsinaisessa jäsenkokouksessa 2020. Muutosprosessissa otetaan huomioon vuosien 2017-2018 arvokeskustelu ja sen pohjalta laadittu “Arvokyselyn tulokset ja arvotyöryhmän suositukset toimenpiteiksi” -raportti. Muutosprosessissa huomioidaan erityisesti arvotyöryhmän suositukset, jotka koskevat seuraavia asioita:

A. Peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttämistä ja monitulkintaisuuden vähentämistä
B. “Toimiminen eettisesti oikein” -arvoa
C. Partion roolia rauhanliikkeenä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä globaalia oikeudenmukaisuutta
D. Myönteistä asennetta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimistä
E. Uskollisuutta omaa maata kohtaan
 
Päätös 2: Valmistellaan yhdistyksen varsinaiselle jäsenkokoukselle 2020 uusi partiolupaus. Lupauksen tulee mahdollistaa se, että partiossa on tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin kunnioittavasti suhtautumiselle. Lupauksen tulee jättää tilaa myös uskonnottomuudelle. Partiolupaus tulee toteuttaa niin, että eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat kokevat itsensä tervetulleiksi partioon eivätkä joudu toimimaan henkilökohtaisen vakaumuksensa vastaisesti. Partiolupauksen sisältöjä ja/tai sanamuotoja päivitetään muilta osin tarpeen mukaan.
 
Päätös 3: Päivitetään kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisältöjä.
 
Partiolupauksen päivittäminen
 

On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori voi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen suora viittaus perinteisenmuotoiseen uskontoon on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on muodostaa uusi lupaus. Uusi lupaus olisi sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitattaisiin tunnustuksellisen uskonnon sijaan esimerkiksi omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun. 

Peruskirjatyöryhmän tavoitteet

• Työryhmän tehtävänä on valmistella uusi peruskirjaehdotus vuoden 2020 jäsenkokoukselle.
• Työryhmä toteuttaa kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 jäsenkokouksen päätöstä peruskirjasta.
• Työryhmän työskentelyn pohjana on vuosina 2017-2018 käyty arvokeskustelu ja arvotyöryhmän tekemä raportti toimenpide-ehdotuksineen.
• Peruskirjan työstäminen ja prosessin johtaminen tehdään niin, että osallistetaan laajasti koko partiokenttä. Prosessissa tulee kuulla lippukunta-, piiri-ja keskusjärjestötoimijoita. Osallistaminen tehdään mm. järjestämällä työpajoja eri puolella Suomea.
• Työryhmä huomioi kaksikielisyyden (suomi ja ruotsi) koko prosessissa. Viimeistään jäsenkokoukselle esitettävä peruskirja on käännetty myös ruotsiksi yhteistyössä Finlands Svenska Scouternin kanssa.
• Peruskirjaprosessi edistää rakentavan ja kunnioittavan keskustelun kulttuuria partioliikkeessä. Apuna tähän voidaan käyttää esimerkiksi Sitran Erätauko-mallia.
• Uusi peruskirja on linjassa maailmanjärjestöjen arvojen kanssa. Maailmanjärjestöjä pidetään tietoisina prosessin etenemisestä ja heidän kanssaan käydään dialogia sisältö- ja sanamuotoasioihin liittyen.
• Uusi peruskirja lisää partion avoimuutta ja moninaisuutta. Tavoitteena on peruskirja, johon yhä useampi nykyinen ja tuleva partiolainen voi sitoutua.

Partion ja kirkon välinen yhteistyö

Evankelis-luterilainen kirkko on partion tärkeä yhteistyökumppani sekä valtakunnallisella tasolla että paikallisten seurakuntien ja lippukuntien välisessä toiminnassa. Partion tavoitteena on tarjota entistä laadukkaampaa katsomuskasvatusta. Tunnustuksellinen uskontokasvatus voi jatkossakin olla tapa toteuttaa partion katsomuskasvatusta. Parhaillaan työstetään myös partion katsomuskasvatuksen kokonaisuutta, johon uskontokasvatus osaltaan kuuluu. Hengellisyydestä partiotoiminnassa on kerrottu laajemmin täällä. Myönteinen asenne uskontoon, oman vakaumuksen etsiminen ja toisen vakaumuksen kunnioittaminen on jatkossakin partion arvo.

Lisätietoja peruskirjan päivitysprosessista sekä partion ja kirkon välisestä yhteistyöstä:
Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria ”Hilla” Ruohola.

Suomen Partiolaiset - Finlansd Scouter ry:n hallitus hyväksyi peruskirjaluonnoksen 17.8.2019. Partioneuvosto käsitteli ja antoi lausunnon luonnoksesta ja SP:n hallitus vahvisti käsitellyn luonnoksen 22.9.2019. 
 
LUONNOS 

SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY:N PERUSKIRJA 

1 Johdanto

Tässä peruskirjassa linjataan periaatteet, jotka määrittelevät partioliikkeen päämäärän ja arvopohjan, ohjaavat partioliikkeen toimintaperiaatteita ja menetelmiä Suomessa, sekä määrittelevät Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n (jatkossa SP–FS) roolin. SP–FS on kansainvälisen partioliikkeen ainoa edustaja Suomessa ja SP-FS:n toiminnalla tarkoitetaan tässä peruskirjassa partioliikettä Suomessa.

Peruskirja määrittää ja linjaa kaikkea partiotoimintaa Suomessa. SP-FS:n toiminnan tarkoitus määritellään tässä peruskirjassa ja yhdistyksen säännöissä.

Yhdistyksen säännöissä määritellään yhdistyslain edellyttämät asiat, mukaan lukien SP-FS:n toiminnan tarkoitus ja sen hallinto. Lisäksi sisäiseksi ohjeeksi on laadittu menettelytapasääntö, joka täydentää sääntöjä ja peruskirjaa. Menettelytapasäännössä täsmennetään SP-FS:n hallintoelinten tehtävät ja toiminta.

Peruskirja perustuu Partiotyttöjen Maailmanliiton (World Association of Girl Guides and Girl Scouts, WAGGGS) ja Partioliikkeen Maailmanjärjestön (World Organization of the Scout Movement, WOSM) peruskirjoihin. Molempien maailmanjärjestöjen on hyväksyttävä SP-FS:n peruskirjaan tehtävät muutokset.

2 Partioliikkeen tarkoitus ja toimintaperiaatteet

Partioliike on avoin kaikille, jotka hyväksyvät sen päämäärän ja arvopohjan. Partioliikkeessä toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomessa partiotoiminnan kohderyhmänä ovat 7–22-vuotiaat lapset ja nuoret, joiden toimintaa aikuiset ohjaavat ja tukevat. Alle 7-vuotiaat lapset voivat yhdessä läheisen aikuisen kanssa osallistua heille suunnattuun partiotoimintaan. Aikuisille partiotoiminnassa mukana oleminen tarjoaa tilaisuuden kasvuun ja monipuoliseen
kehittymiseen.

SP-FS:n tarkoituksena on partiotoiminnan edistäminen Suomessa. Partiotoimintaa järjestetään pääasiassa lippukunnissa. SP-FS auttaa partiopiirejä lippukuntien tukemisessa. SP-FS ylläpitää ja kehittää sekä suomalaista partioohjelmaa että partion pesti- ja koulutusjärjestelmää.

2.1 Päämäärä
Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

2.2 Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n toimintaperiaatteet
Kaikessa partiotoiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan avoimuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Partioliikkeen tavoitteena on alueellinen tasavertaisuus ja että kukaan ei tulisi syrjityksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, kulttuuritaustaan, etniseen taustaan, uskontoon, poliittiseen näkemykseen, sosioekonomiseen asemaan taikka terveydentilaan tai muuhun vastaavaan tilaan perustuen. Partioliike sitoutuu toiminnassaan Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimukseen ja ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. SP-FS toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

SP-FS on nuorisojärjestö ja nuoret ovat partiossa aktiivisia toimijoita. SP-FS edistää kaikilla tasoilla partioliikkeen sisällä, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmanlaajuisesti nuorten osallistumista päätöksentekoon. SP-FS on itsenäinen ja voittoa tavoittelematon järjestö. Partioliike on puoluepoliittisesti sitoutumaton. SP-FS voi järjestönä ottaa kantaa partioliikkeen arvoihin liittyviin poliittisiin kysymyksiin tai kysymyksiin, jotka edistävät partioliikkeen asemaa. Partiolaisia kannustetaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen aktiivisuuteen.

SP-FS on järjestönä uskonnollisesti sitoutumaton. Järjestö toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Partioliikkeeseen kuuluu oman uskon tai muun katsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. SP-FS voi solmia yhteistyösopimuksia eri uskontokuntien kanssa. Näiden sopimusten tarkoituksena on
edistää uskonto- ja katsomuskasvatuksen asemaa osana SP-FS:n tarjoamaa partiokasvatusta sekä sopia yhteistyön periaatteista. Myös lippukunnat voivat solmia taustayhteisösopimuksia. Lippukunnat, joiden taustayhteisönä on tunnustuksellinen uskontokunta, antavat ensisijaisesti sen tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta huomioiden kuitenkin jäsentensä uskontojen ja katsomusten moninaisuuden. Lippukunnat, joilla ei ole uskonnollista taustayhteisöä,
tukevat muutoin jäsentensä uskonnollista tai katsomuksellista kasvua.

Partiotoimintaa järjestetään suomeksi ja ruotsiksi. Toimintaa voidaan tarjota muillakin kielillä. SP-FS ja Finlands Svenska Scouter r.f. (FiSSc) ovat solmineet yhteistyösopimuksen valtakunnallisen ruotsinkielisen partiotoiminnan järjestämisestä siten, että FiSSc hoitaa sekä keskusjärjestötason että piiritason ruotsinkieliset tehtävät.
Partio on kansainvälinen liike, joka muodostaa ainutlaatuisen kansainvälisen yhteisön. SP-FS on WAGGGS:n ja WOSM:n jäsen sekä maailmanjärjestöjen ainoa edustaja Suomessa. SP-FS vie maailmanjärjestöjen tavoitteita eteenpäin ja huolehtii siitä, että partiotoiminta Suomessa pysyy kansainvälisen partioliikkeen periaatteiden ja päämäärän
mukaisena. Aktiivisena jäsenenä SP-FS on mukana kehittämässä maailmanjärjestöjä.

3 Partiolaisen arvopohja

Partiolaisen arvot ilmenevät partioihanteissa, partiolupauksessa ja partiolaisen tunnuksessa. Partioliikkeen toimintaa Suomessa ohjaa maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, muihin ihmisiin ja omaan itseen (Duty to God, Duty to Others ja Duty to Self).

Arvot tarkoittavat tärkeinä pitämiämme ihanteita ja päämääriä, jotka ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Ne motivoivat toimimaan. Partiolaisen arvot tukevat yksilötasolla partioliikkeen päämäärän saavuttamista. Partiotoiminta antaa välineet näiden arvojen pohtimiseen ja toteuttamiseen omassa elämässä. SP-FS:lla on lisäksi järjestön toimintaa
ohjaavat toimintaperiaatteet, jotka on kuvattu edellä.

Partiolaisilla on vahva arvopohja, joka määritellään partioihanteissa. Arvot tiivistyvät partiolupauksessa, jonka antaessaan jokainen partiolainen sitoutuu niihin. Partiolaisen tunnus kuvaa partiolaisen asennetta, jossa arvot viedään osaksi toimintaa partioliikkeen tavoitteiden mukaisesti – partiolainen on aina valmis toimimaan partion arvojen
mukaisesti.

Partioihanteet perustuvat partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin luomaan alkuperäiseen partiolakiin, ja partiolupaus alkuperäiseen partiolupaukseen. Partiolaisten tunnus on sama kaikkialla kansainvälisesti ja partiolaiset tunnetaan siitä.

3.1 Partioihanteet

Kunnioittaa toista ihmistä
Partiolainen ymmärtää ihmisten moninaisuutta ja edistää tasavertaisuutta. Partiolainen tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja on valmis muuttamaan niitä. Partiolainen puolustaa yhdenvertaisuutta myös silloin, kun se tuntuu vaikealta. Partiolainen kunnioittaa toisen pyhää ja kaikkien vapautta uskontoon ja uskonnottomuuteen. Partiolainen tunnustaa, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo.

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
Partiolainen rakentaa henkilökohtaista luontosuhdettaan ja vaalii sitä. Hän kokee luonnon tärkeäksi ja ymmärtää luonnon oman arvon. Partiolainen ymmärtää oman vaikutuksensa ympäristöön ja toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tavoitteenaan säilyttää elinvoimainen ja hyvä elinympäristö myös tuleville sukupolville.

Olla luotettava
Partiolainen on luotettava ystävä, joka pitää sanansa ja kantaa vastuuta velvollisuuksistaan. Partiolainen rakentaa  ympärilleen luottamuksen ilmapiiriä ja osoittaa luottamusta muita kohtaan. Partiolainen on aina valmis auttamaan toisia ihmisiä.

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen
Partiolainen suhtautuu myönteisesti moninaisuuteen sekä haluaa tutustua ja ystävystyä myös omien yhteisöjensä ulkopuolelta tulevien ihmisten kanssa. Partiolainen pyrkii luomaan rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä ympärilleen. Partiolainen toimii rauhan puolesta kaikkialla. Partiolainen on osa maailmanlaajuista liikettä ja näkee tämän kautta
mahdollisuudet muuttaa maailmaa.

Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen
Partiolainen tuntee vastuuta yhteisöistään ja yhteiskunnasta, eikä epäröi tarttua toimeen yhteisen hyvän puolesta. Partiolainen osaa toimia osana erilaisia ryhmiä ja johtaa niitä. Partiolainen toimii aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä omista lähtökohdistaan käsin.

Kehittää itseään ihmisenä
Partiolainen vahvistaa itsetuntemustaan oppimalla tunnistamaan ja kehittämään vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Partiolainen kehittää tiedollisia ja taidollisia ominaisuuksiaan nousujohteisesti. Partiolainen saa taitoja omien arvojensa tunnistamiseen sekä ymmärtää arvojen merkityksen ja vaikutuksen toiminnassaan.

Etsiä elämän totuutta
Partiolainen rakentaa omaa uskoaan tai muuta katsomustaan. Partiolaisella on myönteinen suhtautuminen eri katsomuksiin ja hengellisyyteen. Partiolainen suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Partiolainen rakentaa käsitystään oikeasta ja väärästä sekä toimii oikeudenmukaisesti.

3.2 Lupaus
Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa <ikäkauden> ihanteita joka päivä.

3.3 Tunnus
Ole valmis.

4 Partiokasvatus

Partion päämäärän toteutumiseen pyritään tavoitteellisella ja nousujohteisella lasten ja nuorten partiokasvatuksella, joka sisältää kasvatustavoitteet, partiomenetelmän ja partio-ohjelman.
Partion kasvatustavoitteet täsmentävät partion päämäärää, johon päästään käyttämällä partiomenetelmää ja toteuttamalla partio-ohjelmaa.

4.1 Partion kasvatustavoitteet

Partion kasvatustavoitteet määrittelevät yksityiskohtaisesti ne tavoitteet, joihin lapsia ja nuoria kasvatetaan partiomenetelmän ja partio-ohjelman avulla. Kasvatustavoitteet konkretisoivat partion päämäärää ja ovat sidonnaisia aikaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Partiokasvatuksen tavoitteena on yksilö, joka toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämän eri osaalueilla. Partio tukee lasten ja nuorten kasvua ihmisen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet huomioiden. Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet on kirjattu partio-ohjelmaan.

Suhde itseen
Partiolainen kehittää itseään ihmisenä. Partiolainen pyrkii aktiiviseen ja tasapainoiseen elämään, jossa hän hyväksyy itsensä ja ominaisuutensa sekä noudattaa terveitä elämäntapoja. Partiolainen rakentaa uskonnollista tai muuta katsomuksellista identiteettiään. Hän etsii elämän totuutta sekä tutkii hengellisyyttään ja elää sitä todeksi. Partiolainen tunnistaa oman osaamisensa sekä uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin luovuuttaan käyttäen. Partiolainen löytää toimivia ratkaisuja erilaisiin pulmatilanteisiin. Hän osaa antaa, vastaanottaa ja hyödyntää saamaansa palautetta.

Suhde toiseen
Partiolainen kunnioittaa toista ihmistä ja osaa huomioida hänet. Partiolainen osaa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen ymmärtää ihmisten moninaisuutta. Hän tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja on valmis muuttamaan niitä. Hän auttaa toisia ihmisiä, vaikka siitä ei olisi itselle etua. Partiolainen on luotettava ystävä,
joka ehkäisee kiusaamista omalla toiminnallaan. Partiolainen on rehellinen ja hänen sanaansa voi luottaa.

Suhde yhteiskuntaan
Partiolainen rakentaa rauhaa ja toimii yhteisten asioiden puolesta. Partiolainen ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista, vaikuttaa ja osallistuu päätöksentekoon sekä edistää demokratiaa. Hän huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Partiolainen osaa toimia ryhmässä erilaisissa rooleissa johtajana ja osana ryhmää. Partiolainen tuntee
oman kulttuurinsa ja on kiinnostunut muista kulttuureista. Hän kunnioittaa toisten vakaumuksia. Partiolainen ymmärtää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta paremmasta tulevaisuudesta. Partiolainen toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Suhde ympäristöön
Partiolainen kokee luonnon merkityksellisenä ja haluaa vaalia sitä. Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa ympäristöissä. Hän on kiinnostunut asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä. Partiolainen toimii aktiivisesti säilyttääkseen elinvoimaisen ja hyvän elinympäristön myös tuleville sukupolville.

4.2 Partiomenetelmä
Partiomenetelmä on partioliikkeen menetelmäkokonaisuus, jolla saavutetaan partiotoiminnan kasvatustavoitteet, ja sitä kautta toteutetaan partioliikkeen päämäärää. Suomalainen partiomenetelmä pohjautuu WAGGGS:n ja WOSM:n partiomenetelmiin.

Sitoutuminen partion arvoihin
Partiolaisen lupaus, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Partiolainen pyrkii toimimaan näiden arvojen mukaisesti.

Symboliikka
Partioliikkeen symboliikka muodostuu yhteisesti merkityksellisiksi koettujen toimintatapojen, sisältöjen, teemojen ja esineiden kokonaisuudesta. Symboliikka ryhmäyttää ja tukee yksilöllisen identiteetin kehittymistä.

Nousujohteisuus
Partiossa jokainen kehittää itseään saamalla itselleen sopivan haasteellisia tehtäviä. Ikäkauden ohjelma auttaa partiolaista kasvamaan.

Vartiojärjestelmä
Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Pienryhmissä lapsi ja nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä ja oppii johtajuutta.

Tekemällä oppiminen
Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa opitaan todellisissa tilanteissa kokemisen, tekemisen ja oman toiminnan pohdinnan kautta.

Aikuinen tuki
Partiotoiminnassa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Aikuinen tukee lapsen ja nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Päivän hyvä työ
Partiossa opitaan kantamaan vastuuta itsestä ja muista. Partiolainen rakentaa parempaa maailmaa, on aktiivinen kansalainen ja toimii yhdessä muiden kanssa yhteisöjensä hyväksi.

Toiminta luonnossa
Partiossa toimitaan luonnossa henkilökohtaista luontosuhdetta rakentaen. Luonto on elämyksellinen ja merkityksellinen toiminta- ja kasvuympäristö.

4.3 Partio-ohjelma
Partio-ohjelma toimii käytännön partiokasvatuksen runkona. Suomalaista partio-ohjelmaa kehitetään ja ylläpidetään partiokasvatuksen kohderyhmälle. Partio-ohjelma kuvaa kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän mukaista toimintaa.

5 Hyväksyminen, voimaantulo ja muuttaminen

Tämä peruskirja on hyväksytty Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n jäsenkokouksessa DD.MM.YYYY ja se korvaa 21.11.2010 hyväksytyn Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n peruskirjan ja tulee voimaan välittömästi. Peruskirjan ovat vahvistaneet World Association of Girl Guides and Girl Scouts ja World Organization of the Scout Movement ennen jäsenkokouksen päätöstä.

tai

Tämä peruskirja on hyväksytty Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n jäsenkokouksessa DD.MM.YYYY ja se korvaa 21.11.2010 hyväksytyn Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n peruskirjan ja tulee voimaan, kun World Association of Girl Guides and Girl Scouts ja World Organization of the Scout Movement ovat sen vahvistaneet. Peruskirjaa voidaan muuttaa Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n jäsenkokouksen päätöksellä sääntöjen
määrittelemällä tavalla. Maailmanjärjestöjen on vahvistettava peruskirjan muutokset ennen niiden voimaantuloa.

Uuden peruskirjan luonnos pdf-muodossa

Partioneuvoston lausunto peruskirjaluonnoksesta 22.9.2019: 

"Partioneuvosto kiittää hallitusta ja peruskirjatyöryhmää osallistavasta prosessista ja erityisesti eri puolilla Suomea toteutetuista työpajoista ja jäsenkyselystä, jotka osoittavat partiolaisten tukevan uudistusta. Partioneuvosto panee merkille jäsenistössä peruskirjaluonnoksesta käydyn rakentavan keskustelun ja toivoo keskustelun jatkumista. Ruotsinkielistä prosessia on edistetty samanaikaisesti suomenkielisen prosessin kanssa. Partioneuvosto toivoo, että vaikka ruotsinkielistä luonnosta ei käännetty samanaikaisesti, projektiryhmä ja SP-FS hallitus tukevat jatkossakin tehtävää käännöstyötä ja prosessia.

Partioneuvosto pitää arvokkaana sitä, että kaikilla partiolaisilla olisi jatkossakin yksi yhteinen partiolupaus. Ehdotettu partiolupaus lähtee lapsen ja nuoren lähtökohdista mahdollistaen positiivisen uskonnonvapauden aidon toteutumisen.

Partioneuvosto pitää peruskirjaluonnosta onnistuneena ja katsoo sen täyttävän jäsenkokouksen tehtävänannon. Partioneuvosto kehottaa hallitusta lähettämään luonnoksen partion maailmanjärjestöille kommentoitavaksi."

"Scoutrådet tackar styrelsen och grundstadgearbetsgruppen för en inkluderande process, speciellt gällande workshopparna och medlemsförfrågan som gjordes i hela landet och som uppvisar ett utbrett stöd för grundstadgeuppdateringen. Scoutrådet noterar den konstruktiva diskussionen som har förts inom Finland och hoppas på att den fortsätter på samma sätt. Den svenskspråkiga processen har gjorts parallellt med den finskspråkiga, och scoutrådet hoppas att arbetsgruppen och SP-FS styrelse även i fortsättningen stöder översättningsarbetet och den fortsatta processen, fastän det svenskspråkiga utkastet inte gjordes samtidigt med det finska.

Scoutrådet anser att det är viktigt att alla scouter även i framtiden har ett gemensamt löfte. Det föreslagna scoutlöftet utgår ifrån barns och ungas perspektiv och det möjliggör förverkligandet av äkta positiv religionsfrihet.

Scoutrådet anser att grundstadgeutkastet är lyckat och att det uppfyller uppdraget som gavs av medlemsmötet. Scoutrådet uppmanar SP-FS styrelse att skicka grundstadgeutkastet till världsförbunden för kommentering."

Lisätietoja Partioneuvostosta

Kohti uutta peruskirjaa -raportissa esitetään tiivistetysti, miksi peruskirjatyöryhmä on päätynyt tiettyihin ratkaisuihin peruskirjaa kirjoittaessaan. Raportissa selvitetään mm. miten työpajojen tulokset ja keväällä 2019 tehdyn peruskirjakyselyn tulokset ovat vaikuttaneet lopputulokseen. Raportti ja liitteet ovat pdf-muodossa. 

Kohti uutta peruskirjaa -raportti
Liite 1 Jäsenkokouksen 2018 päätös peruskirjasta
Liite 2 Kuvaus työpajojen rakenteesta
Liite 3 Peruskirjakyselyn kysymykset
Liite 4 Peruskirjakyselyn tulokset

På svenska: Sammandrag av läget med grundstadgan

  • Peruskirjan uudistamisen myötä partion arvoja selkeytetään, varsinaista muutosta arvopohjassa ei tapahdu.
  • Peruskirjan uudistamisen myötä partiossa sanoitetaan selkeästi, että partiossa on tilaa eri uskontokuntiin kuuluville ja uskonnottomille. Partio kuuluu kaikille.
  • Kaikki partiolaiset antavat saman lupauksen. Toive yhdestä lupauksesta nousi esiin laajasti osallistamisen yhteydessä ja on ollut Suomen Partiolaisten - Finlands Scouter ry:n (SP-FS) hallituksen ja partioneuvoston yhteinen näkemys. Yksi lupaus yhdistää meitä partiolaisia.
  • Peruskirjaluonnos on SP-FS:n hallituksen esitys uudeksi peruskirjaksi. Taustalla on laaja jäsenistön osallistaminen avointen työpajojen ja kyselyn kautta. Lisäksi tietoa on kerätty asiantuntijakuulemisten, muiden maiden peruskirjojen vertailun ja maailmanjärjestöjen asettamien raamien muodossa.
  • Peruskirjan tai partiolupauksen muutos eivät aiheuta muutoksia seurakuntien ja lippukuntien väliseen yhteistyöhön tai taustayhteisösopimuksiin. Tästä on selkeä yhteisymmärrys SP-FS:n ja kirkkohallituksen välillä.

Työpajat

Keväällä 2019 järjestettiin peruskirjan päivitykseen liittyen yhteensä 10 työpajaa, joihin osallistui n. 300 partionuorta ja -aikuista. Työpajoissa kerrottiin peruskirjan päivitysprosessista sekä pohdittiin, miten jäsenkokouksen tavoitteet peruskirjan uudistamiselle parhaiten toteutettaisiin uudessa peruskirjassa. Työpajoista 3 oli kaksikielisiä, minkä lisäksi yksi työpajoista oli ruotsinkielinen. Työpajoja järjestettiin jokaisen tätä haluavan partiopiirin tilaisuudessa.

Työpajat järjestettiin:

  • Pääkaupunkiseudun Partiolaisten talviseminaarissa 26.1.2019
  • Etelä-Karjalan Partiolaisten luottispäivässä 16.2.2019
  • Partion kevätpäivillä 16. –17.3.2019 (sekä peruskirjatyöryhmän että SP-FS:n kasvatusvaliokunnan järjestämät työpajat)
  • Hämeen Partiopiirin kevätkokouksessa ja johtajapäivillä 23.3.2019
  • Finlands Svenska Scouternin kevätkokouksessa 23.3.2019
  • Pohjanmaan Partiolaisten Sykähdys-lippukuntapäivässä 24.3.2019
  • Järvi-Suomen Partiolaisten lippukuntapäivässä 24.3.2019
  • Uudenmaan Partiopiirin lippukuntapäivässä 30.3.2019
  • Lapin Partiolaisten kevätkokouksessa 30.3.2019 ja
  • Lounais-Suomen Partiopiirin lippukuntafoorumissa 31.3.2019

Peruskirja-kysely

Keväällä 2019 lähetettiin yli 15-vuotiaille partiolaisille sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 569 partiolaista. Kyselyllä pyrittiin täsmentämään työpajoissa saatua tietoa.  

Uutinen: Partiosta halutaan kaikille avointa - peruskirjan uudistustyö meneillään 16.4.2019
Uutinen: Peruskirjakysely keräsi runsaasti vastauksia 14.5.2019

Miten voin vaikuttaa vielä peruskirjaan?

Voit vaikuttaa peruskirjaan ottamalla yhteyttä oman piirisi partioneuvokseen. Partioneuvoston jäsenet löydät täältä

Mitä taustayhteisösopimus tarkoittaa?

Partiolippukuntien tukena toimii usein ainakin yksi taustayhteisö, joka voi olla esimerkiksi seurakunta, yritys, kyläyhdistys, hyväntekeväisyysjärjestö tai muu aatteellinen yhdistys, seura tai järjestö. Taustayhteisö tukee lippukunnan partiotoimintaa oman päätoimensa ohella. 

Seurakunnat voivat toimia rekisteröityjen tai rekisteröimättömien lippukuntien taustayhteisönä, jolloin lippukunta antaa taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Taustayhteisösopimuksessa lippukunta ja seurakunta määrittelevät, millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja miten lippukunta osallistuu seurakunnan toimintaan. Samalla taustayhteisösopimuksessa määritellään, mitä tukea seurakunta antaa lippukunnalle.

Miten ja miksi asiasta olisi hyvä kommunikoida oman taustayhteisön kanssa?

Partiolippukuntien on tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä taustayhteisöihinsä. Säännöllinen ja pitkäjänteinen yhteydenpito on avain molempia osapuolia miellyttävään ja hedelmälliseen yhteistyöhön.

Peruskirjauudistus saattaa herättää taustayhteisöissä kysymyksiä, joihin lippukunta on paras asiantuntija vastaamaan. Keskustelulla voidaan ehkäistä väärinymmärrykset ja samalla kartoittaa, mitä taustayhteisö ja lippukunta yhteistyöltään aidosti haluavat.

Lippukunnan kannattaa sopia tapaaminen oman seurakunnan partioyhteyshenkilön kanssa ja kertoa tapaamisessa avoimesti peruskirjauudistuksesta. Yhdyshenkilö on yleensä seppo eli seurakunnan partiotyönohjaaja, joku nuorisotyönohjaajista, papeista tai seurakunnan kirkkoherra. Avoin ja rehellinen keskustelu vähentää mahdollista epäluottamusta ja huolia sekä lippukunnassa että taustayhteisössä. Apua keskusteluun saa tästä UKK:sta, lippukunnille 23.4.2019 lähetetystä sähköpostista ja 27.8.2019 lähetetystä sähköpostista sekä  partio.fi/arvokeskustelu-sivuilta.

Voitte näyttää tapaamisessa myös peruskirjauudistuksesta kertovan PowerPoint-esityksen (löytyy partio.fi/arvokeskustelu sivun alusta).

Miksi lippukunta ja seurakunta tekevät yhteistyötä?

Suomen Partiolaiset ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa sanoitetaan periaatteet paikalliselle yhteistyölle ja taustayhteisösopimukselle. Yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä vapaaehtoisuuteen.

Partioliikkeeseen kuuluu oman maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Suomalaisessa viitekehyksessä on ollut luonnollista, että partiossa tapahtuva hengellinen kasvatus ja siihen liittyvä yhteistyö on ollut tiivistä nimenomaan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Partioliike ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, vaan toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Tästä syystä yhteistyötä on tehty ja tehdään edelleen myös muiden kirkko- ja uskontokuntien kanssa. Hengelliseen kasvatukseen liittyvien yhteisten tavoitteiden lisäksi yhteistyöstä on myös muuta hyötyä molemmille osapuolille.

Seurakunnan ja lippukunnan välinen yhteistyö voi olla esimerkiksi:

  • Lippukunnan tarjoamaa seurakunnan tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta
  • Seurakunnan tarjoamaa tukea uskonnollisen tai hengellisen kasvatuksen antamiseen
  • Lippukunnan osallistumista kirkollisiin juhlapyhiin esimerkiksi vastuutehtävien hoitamisessa
  • Yhdessä järjestettäviä partiolaisten kirkkopyhiä
  • Lippukunnan ja seurakunnan yhdessä järjestämiä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumia ja tempauksia
  • Seurakunnan tilojen tarjoamista lippukunnan käyttöön
  • Seurakunnan rahallista tukea lippukunnalle
  • Seurakunnan työntekijän työajan käyttämistä lippukunnan toimintaan

Mitä yhteistyöstä hyödytään?

Seurakunnan näkökulmasta partiotoiminta on kustannustehokasta ja laadukasta vapaaehtoisten johtamaa lapsi- ja nuorisotyötä. Partiossa tavoitetaan vuosittain valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Partio voi olla paikka vahvistaa seurakuntaan kuuluvien partiolaisten suhdetta seurakuntaan. Tämä myös silloin, kun lippukunnan taustayhteisönä ei toimi seurakunta – partio-ohjelman mukaisesti lippukunnissa tulee antaa heidän jäsentensä vakaumuksen mukaista hengellistä kasvatusta.

Partiotoimintaa järjestetään lähtökohtaisesti vapaaehtoisvoimin ja myös tästä syystä lippukunta on erinomainen kumppani seurakunnalle. Kirkon tulevaisuustyössä korostuu nimenomaan seurakuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toiminnot. Partio on myös halpa harrastus, joten tukemalla toimintaa seurakunta voi mahdollistaa hyvän harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle.

Lippukunta saa useimmiten seurakunnalta tilat toimintaa varten, jotka ovat laadukkaan partiotoiminnan edellytys. Tämän lisäksi useat seurakunnat antavat lippukunnille myös muuta taloudellista tukea sekä työntekijäresurssia. Kirkon työntekijät ovat ammattilaisia, joiden kanssa partiolaiset voivat käydä uskontoihin, elämänkatsomuksiin, vakaumukseen ja moniin muihin kysymyksiin liittyviä keskusteluja. Kaikki nämä yhdessä parantavat lippukunnassa tapahtuvan hengellisen kasvatuksen laatua.

Miksi ja miten lippukunta voi vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon?

Seurakunta on usein arvokas kumppani lippukunnalle. Monet seurakunnat tarjoavat tilan tai rahallista avustusta lippukunnan toimintaan. Seurakunnat voivat tarjota myös muuta tukea ja apua lippukunnalle. Ei siis ole lippukunnan kannalta yhdentekevää, millaisia päätöksiä seurakunnassa tehdään.

Lippukunta voi vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon tapaamalla aktiivisesti seurakunnan työntekijöitä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä ja sitä kautta pitää heitä ajan tasalla paikallisen partiotoiminnan asioista. Samalla on mahdollista kertoa ajankohtaisista toiveista ja tarpeista. Tärkeää on, että päätöksentekijät tuntevat paikallisen partiotoiminnan. Jos lippukunnan jäseniä tai sen läheisiä henkilöitä toimii seurakunnan luottamustehtävissä, esimerkiksi kirkkovaltuustoissa, voivat he suoraan siinä roolissaan vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon. Yhteyttä seurakunnan luottamushenkilöihin voi pitää esimerkiksi kutsumalla heitä tutustumaan partiotoimintaan tai järjestämällä ennen partiotapahtumaa tai –kokousta esittelytilaisuus tapahtumapaikan läheisyydessä. Jos lippukunnan jäseniä ei vielä ole seurakunnan luottamustehtävissä, kannattaa seuraavien seurakuntavaalien tullessa olla hereillä ja asettaa oma ehdokas sekä äänestää partiotyön tukijota.

Partiossa käytiin vuosina 2017-2018 arvokeskustelua, jonka tuloksiin voit tutustua täällä. Arvokeskustelun tulosten perusteella Suomen Partiolaisten jäsenkokous, joka pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018, päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen uudistusprosessi.

Peruskirjan uudistaminen on suuri hanke, joka vaikuttaa lähes jokaiseen partiolaiseen ja lippukuntaan. Tässä pyrimme vastaamaan muutamiin yleisimpiin peruskirjauudistukseen liittyvistä kysymyksistä.

Miksi peruskirja uudistetaan?

Peruskirjassa linjataan periaatteita, jotka liittyvät partioliikkeen päämäärään, arvopohjaan, tavoitteisiin ja menetelmään Suomessa tai Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n rooliin. Peruskirja määrittää ja linjaa kaikkea partiotoimintaa Suomessa. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n toiminnan tarkoitus määritellään tässä peruskirjassa sekä lisäksi yhdistyksen säännöissä.

Peruskirja pohjautuu Partiotyttöjen maailmanliiton, World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) ja Partioliikkeen maailmanjärjestön, World Organization of Scout Movement (WOSM) peruskirjoihin ja on kummankin maailmanjärjestön vahvistama asiakirja.

Mitä on tähän mennessä päätetty ja missä uudesta peruskirjasta päätetään?

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018. Jäsenkokous päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen päivitysprosessi.

Kevään 2019 laajan osallistamisen ja tiedon keruun pohjalta peruskirja-työryhmä on kirjoittanut ensimmäisen version uudesta peruskirjasta. Hallitus käsitteli uuden peruskirjan ensimmäisen luonnoksen kokouksessaan 17.8.2019. Uusi peruskirjaehdotus hyväksytään Partioneuvostossa 20.-22.9., jonka jälkeen tehdään käännöstyö ja ensimmäiset maailmanjärjestökierrokset loppusyksystä 2019-alkuvuodesta 2020. 

Uudesta peruskirjasta päättää syksyn 2020 jäsenkokous.

Mitä peruskirjasta muutetaan?

Peruskirjauudistuksessa partion peruskirja päivitetään vastaamaan niin partion toimintaympäristön vaatimuksia kuin jäsenistön näkemyksiä partion arvoista. Osa toivotuista muutoksista on sellaisia, että niiden mukaisesti toimitaan jo useissa lippukunnissa ja partiotoiminnassa laajemmin. Samalla peruskirjan tulee täyttää partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin vaatimukset, mikä asettaa peruskirjan uudistamiselle tietyt rajat.

Peruskirjan uudistusprosessissa huomioidaan Suomen Partiolaisten jäsenkokouksen 2018 mukaisesti erityisesti seuraavat asiat:

a. Peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttäminen ja monitulkintaisuuden vähentäminen
b. Nykyisen peruskirjan arvo toimimisesta eettisesti oikein
c. Partion rooli rauhanliikkeenä ja kansainvälinen yhteistyö sekä globaali oikeudenmukaisuus
d. Nykyisen peruskirjan arvo myönteisestä asenteesta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimisestä
e. Sellaisen uuden partiolupauksen  valmistelu, joka mahdollistaa sen, että partiossa on tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin kunnioittavasti suhtautumiselle ja uskonnottomuudelle
f. Partion kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisällön päivittäminen

Peruskirjan uudistusprosessissa voidaan muokata myös muuta nykyisen peruskirjan sisältöä, mikäli sille on tarve. Joka tapauksessa on oletettava, että peruskirjan selkeyttäminen edellyttää sen ulkonäön ja esitysjärjestyksen muuttamista.

Miten uskonnot ja hengellisyys näkyvät partiossa tulevaisuudessa?

Erityisesti keskustelua ovat herättäneet edeltävän listan kohdat d ja e eli nykyisen myönteistä asennetta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimistä koskevan arvon päivittäminen sekä uuden partiolupauksen valmisteleminen.

Peruskirjauudistuksella pyritään siihen, että jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen Jumala-sana on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi, koska se tulkitaan tarkoittavan vain kristinuskon Jumalaa. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on muodostaa yksi uusi lupaus. Uusi lupaus tulee olemaan sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitataan tunnustuksellisen uskonnon sijaan esimerkiksi omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun. 

Mahdollisten muutosten jälkeenkin partiossa voi harjoittaa omaa uskontoaan ja vakaumustaan niin, että kunnioittaa samalla muiden oikeutta harjoittaa uskontoaan ja vakaumustaan. Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan esimerkiksi tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Toisin kuin taustayhteisösopimukset, peruskirja ja partiolupaus koskettavat kuitenkin jokaista partiolaista ja partiolippukuntaa Suomessa, joten on tärkeää, että peruskirja ja partiolupaus mahdollistavat partiotoiminnan monipuolisuuden.

Lue Partioon ovat tervetulleita kaikki - vakaumukseen katsomatta (partion vastine YLEn 16.4.2019 julkaisemaan artikkeliin). 

Voiko uskonnoton harrastaa partiota?

Kyllä voi. Partio on avoin kaikille riippumatta siitä, kuuluko johonkin uskontokuntaan vai ei. Näin on ollut aiemminkin, mutta uudessa peruskirjassa tämä sanoitetaan vielä selvemmin. Partiolaisen on hyvä keskustella omassa lippukunnassaan siitä, millaisia tapoja ja perinteitä lippukunnassa on ja liittyykö niihin tunnustuksellista kasvatusta. Partiolaisen ei tarvitse osallistua tunnustukselliseen kasvatukseen, mikäli ei itse halua. Käytänteistä ja osallistumisesta on hyvä sopia oman lippukunnan kanssa. 

Onko muissa maissa tehty samanlaisia peruskirjauudistuksia?

Yllä kuvatut muutokset eivät ole kansainvälisessä partiokentässä poikkeuksellisia. Kuten ajassaan elävässä liikkeessä on luonnollista, on koko partioliikkeen historian ajan partion arvoista käyty keskustelua ja arvopohjaa on myös muutettu niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Kaikissa pohjoismaissa on hiljattain omaksuttu partiolupauksesta laveampi muoto joko yhden uuden tai vaihtoehtoisen lupauksen kautta. Maailmanjärjestöt ovat hyväksyneet hyvinkin erilaisia sanamuotoja partion arvoista ja partiolupauksesta. Hengellinen kasvatus tulee joka tapauksessa jatkossakin kuulumaan partioon ja partion arvopohjaan.

Miten peruskirjan uudistusprosessi etenee?

Peruskirjatyöryhmä valittiin alkuvuodesta 2019. Työryhmässä on 10 jäsentä erilaisilla partiotaustoilla ympäri Suomea. Työryhmää johtaa Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria "Hilla" Ruohola. Kevään 2019 aikana partiopiirien ja keskusjärjestön tapahtumissa järjestettiin avoimia työpajoja peruskirjauudistukseen liittyen. Uuden peruskirjan kirjoitustyöt aloitettiin keväällä 2019.

Ensimmäinen (ja mahdollisesti viimeinen) versio uudesta peruskirjasta hyväksytään SP:n hallituksessa ja partioneuvostossa alkusyksystä 2019. Syksyllä 2019 ehdotus uudesta peruskirjasta lähetetään partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin hyväksyttäväksi.

Mikäli maailmanjärjestöt eivät hyväksy ensimmäistä versiota uudesta peruskirjasta, jatketaan niiltä saadun palautteen perusteella uuden peruskirjan kirjoitustyötä. Myös myöhemmät versiot uudeksi peruskirjaksi hyväksytetään hallituksessa ja partioneuvostossa. Ne myös lähetetään maailmanjärjestöjen hyväksyttäväksi.

Uudesta peruskirjasta päätetään Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa syksyllä 2020. Tähän mennessä ehdotus uudeksi peruskirjaksi on oletettavasti molempien maailmanjärjestöjen hyväksymä.

Miten voin vaikuttaa peruskirjan sisältöön?

Peruskirjatyössä haluttiin kuulla mahdollisimman laajasti partiolaisia. Keskeisin vaikuttamisen paikka oli kevään 2019 aikana järjestetyt avoimet työpajat (partio.fi/arvokeskustelu). Lisäksi loppukeväästä 2019 tehtiin työpajoja täydentävä kysely, joka lähetettiin yli 15-vuotiaille partion jäsenille.

Voit vaikuttaa peruskirjaan ottamalla yhteyttä oman piirisi partioneuvokseen. Partioneuvoston jäsenet löydät täältä

Suomessa on tällä hetkellä käytössä yksi yhteinen partiolupaus kaikille partiolaisille. Suomen Partiolaisten hallitus (SPH) ja Partioneuvosto (PN) kannattavat yhden lupauksen mallia peruskirjan uudistamisen jälkeenkin muun muassa seuraavista syistä:

  • Yksi lupaus yhdistää kaikkia partiolaisia Suomessa.
  • Yksi yhteinen lupaus on tehty lapsen ja nuoren näkökulmasta. Suurin osa partiolupauksen antajista on alle 18-vuotiaita.
  • Yksi lupaus mahdollistaa aidon positiivisen uskonnonvapauden. Lupaus huomioi partiolaisen uskon tai muun katsomuksen, koska lupaus soveltuu sekä yksi- että monijumalaisiin uskontoihin, ei-jumaluskontoihin sekä ei-uskonnollisiin katsomuksiin.
  • Kaikille ei ole edes aikuisena selvää, millainen oma katsomus on ja mikä on oma suhde eri uskontoihin. Partion tulisikin antaa tilaa oman katsomuksen etsimiseen, tutkiskeluun ja siinä kasvamiseen. Matka eli kasvaminen on tärkeintä partion uskonto- ja katsomuskasvatuksessa ja siten ”kasvaa katsomuksessani” antaa tilaa tälle kasvulle, kun ei tarvitse lukittautua lupauksen tasolla johonkin tiettyyn uskontoon tai muuhun katsomukseen.
  • Kun kaikki partioryhmän jäsenet antavat saman lupauksen, lupauksesta voidaan keskustella yhteisesti ja kaikkia lupauksen kohtia voidaan avata yhdessä. Parhaimmillaan juuri tämä tukee uskontojen välistä dialogia: ryhmänjohtaja avaa esimerkiksi mitä ”kasvaa katsomuksessani” tarkoittaa ja miten se voi toiselle tarkoittaa kristittynä kasvamista ja toiselle kasvamista muita arvoja korostavassa katsomuksessa.
  • Vaihtoehtoisten lupausten mallikaan ei takaa aitoa valinnanvapautta tai positiivisen uskonnonvapauden toteutumista. Esimerkiksi lippukunta saattaisi linjata ylätasolla (vastoin ohjeistusta), minkä lupauksen heidän lippukuntansa jäsenet antavat. Myös ryhmänjohtaja saattaisi jättää kiireen tai ajattelemattomuuden vuoksi kysymättä asiaa alle 15-vuotiaiden vanhemmilta, vaan päättäisi itse, minkä lupauksen ryhmäläiset antavat.
  • Vaihtoehtoisten lupausten mallissa syntyisi riski arkaluontoisia henkilötietoja sisältäville GDPR:n vastaisille epävirallisille rekistereille, joissa lippukunta tilannetta hallitakseen ylläpitäisi listausta jäsentensä uskonnosta ja annetun lupauksen muodosta.
  • Vaihtoehtoiset lupaukset toisivat lippukunnalle haasteen lupauksenantotilaisuuden toteuttamisessa. Lapsen ja nuoren näkökulmasta voisi olla eriarvoistava kokemus olla esimerkiksi yksin antamassa erilaista lupausta, kuin mitä suurin osa lippukunnan muista partiolaisista antaa. Pahimmillaan tällainen käytäntö lisäisi ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa kiusaamista.

Peruskirjaluonnoksen sisältämä uusi partiolupaus:

”Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi,
kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa (ikäkauden) ihanteita joka päivä.”

Peruskirjatyöryhmä on koottu avoimella rekrytoinnilla joulukuussa 2018. Työryhmään valittiin Suomen Partiolaisten hallituksen jäseniä sekä monipuolista osaamista ympäri Suomen. 

  • Maria "Hilla" Ruohola, peruskirja-työryhmän puheenjohtaja
  • Viivi Alilöytty
  • Reetta Grönlund
  • Saija Kivelä 
  • Mikko Laitinen
  • Jockum Lundsten
  • Hilja Mäkinen
  • Susanne Nylund
  • Ilona Turunen
  • Ulla Värre
  • Jaana Hopeakoski, toimihenkilö

Peruskirjaprosessin palaute

Kuva: Jaana Hopeakoski