Partion arvokeskustelu ja peruskirjan päivittäminen

Partiossa käytiin  vuosien 2017-2018 aikana arvokeskustelua, jonka pohjalta syntyi tarve uudelleensanoittaa partion arvopohjaa. Syksyn 2018 Suomen Partiolaisten jäsenkokous päätti, että vuosina 2019-2020 partion peruskirja päivitetään.

Uusi peruskirja menee hyväksyttäväksi Suomen Partiolaisten jäsenkokoukselle marraskuussa 2020. Mikäli kokous hyväksyy peruskirjan sellaisenaan, tulee se voimaan välittömästi.

Peruskirjan päivitysprosessin aikataulu:

  • Peruskirjatyössä osallistettiin partiolaisia valtakunnallisesti kevään 2019 aikana järjestettävissä työpajoissa.
  • Varsinainen kirjoitustyö tehtiin kesän 2019 aikana.
  • Peruskirjatyöryhmä ja Suomen Partiolaisten hallitus esittelivät peruskirjaluonnoksen Partioneuvostolle 20.-22.9. partion tulevaisuusseminaarissa.
  • Partioneuvoston hyväksymisen jälkeen on käyty dialogia maailmanjärjestöjen kanssa.
  • 25.2.2020 tehty muutoksia maailmanjärjestöpalautteen ja SP:n hallituksen ja partioneuvoston alustavan käsittelyn perusteella.
  • Suomen Partiolaisten hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 31.3.2020 esityksen uudesta peruskirjasta jäsenkokoukselle.
  • Partioneuvosto arvioi kokouksessaan 18.4.2020 uuden peruskirjaluonnoksen täyttyvän Lappeenrannan jäsenkokouksen vuonna 2018 asettaman tehtävänannon ja puoltaa sen hyväksymistä jäsenkokouksessa.
  • Partion maailmanjärjestöt WAGGGS ja WOSM ovat molemmat antaneet virallisen hyväksynnän peruskirjaehdotukselle.
  • Uusi peruskirja menee jäsenkokouksen hyväksyttäväksi marraskuussa 2020.

Suomen Partiolaiset - Finlansd Scouter ry:n hallitus hyväksyi peruskirjaluonnoksen 17.8.2019. Partioneuvosto käsitteli ja antoi lausunnon luonnoksesta ja SP:n hallitus vahvisti käsitellyn luonnoksen 22.9.2019. 

25.2.2020 tehty muutoksia maailmanjärjestöpalautteen ja SP:n hallituksen ja partioneuvoston alustavan käsittelyn perusteella.

31.3.2020 Suomen Partiolaisten hallitus on hyväksynyt kokouksessaan esityksen uudesta peruskirjasta jäsenkokoukselle.

18.4.2020 Partioneuvosto arvioi kokouksessaan uuden peruskirjaluonnoksen täyttyvän Lappeenrannan jäsenkokouksen vuonna 2018 asettaman tehtävänannon ja puoltaa sen hyväksymistä jäsenkokouksessa.

16.6.2020 Partion maailmanjärjestöt WAGGGS ja WOSM ovat molemmat antaneet virallisen hyväksynnän peruskirjaehdotukselle.

 
LUONNOS 

SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY:N PERUSKIRJA 

1 Johdanto

Tässä peruskirjassa linjataan periaatteet, jotka määrittelevät partioliikkeen päämäärän ja arvopohjan, ohjaavat partioliikkeen toimintaperiaatteita ja menetelmiä Suomessa, sekä määrittelevät Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n (jatkossa SP–FS) roolin. SP–FS on kansainvälisen partioliikkeen ainoa edustaja Suomessa ja SP-FS:n toiminnalla tarkoitetaan tässä peruskirjassa partioliikettä Suomessa.

Peruskirja määrittää ja linjaa kaikkea partiotoimintaa Suomessa. SP-FS:n toiminnan tarkoitus määritellään tässä peruskirjassa ja yhdistyksen säännöissä.

Yhdistyksen säännöissä määritellään yhdistyslain edellyttämät asiat, mukaan lukien SP-FS:n toiminnan tarkoitus ja sen hallinto. Lisäksi sisäiseksi ohjeeksi on laadittu menettelytapasääntö, joka täydentää sääntöjä ja peruskirjaa. Menettelytapasäännössä täsmennetään SP-FS:n hallintoelinten tehtävät ja toiminta.

Peruskirja perustuu Partiotyttöjen Maailmanliiton (World Association of Girl Guides and Girl Scouts, WAGGGS) ja Partioliikkeen Maailmanjärjestön (World Organization of the Scout Movement, WOSM) peruskirjoihin. Molempien maailmanjärjestöjen on hyväksyttävä SP-FS:n peruskirjaan tehtävät muutokset.

2 Partioliikkeen tarkoitus ja toimintaperiaatteet

Partioliike on avoin kaikille, jotka hyväksyvät sen päämäärän ja arvopohjan. Partioliikkeessä toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomessa partiotoiminnan kohderyhmänä ovat 7–22-vuotiaat lapset ja nuoret, joiden toimintaa aikuiset ohjaavat ja tukevat. Alle 7-vuotiaat lapset voivat yhdessä läheisen aikuisen kanssa osallistua heille suunnattuun partiotoimintaan. Aikuisille partiotoiminnassa mukana oleminen tarjoaa tilaisuuden kasvuun ja monipuoliseen kehittymiseen. 

SP-FS:n tarkoituksena on partiotoiminnan edistäminen Suomessa. Partiotoimintaa järjestetään pääasiassa lippukunnissa. SP-FS auttaa partiopiirejä lippukuntien tukemisessa. SP-FS ylläpitää ja kehittää sekä suomalaista partio-ohjelmaa että partion pesti- ja koulutusjärjestelmää.

2.1 Päämäärä

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. 

2.2 Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n toimintaperiaatteet

Kaikessa partiotoiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan avoimuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Partioliikkeen tavoitteena on alueellinen tasavertaisuus ja että kukaan ei tulisi syrjityksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, kulttuuritaustaan, etniseen taustaan, uskontoon, poliittiseen näkemykseen, sosioekonomiseen asemaan taikka terveydentilaan tai muuhun vastaavaan tilaan perustuen. Partioliike sitoutuu toiminnassaan Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimukseen ja ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. SP-FS toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

SP-FS on nuorisojärjestö ja nuoret ovat partiossa aktiivisia toimijoita. SP-FS edistää kaikilla tasoilla partioliikkeen sisällä, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmanlaajuisesti nuorten osallistumista päätöksentekoon.

SP-FS on itsenäinen ja voittoa tavoittelematon järjestö. Partioliike on puoluepoliittisesti sitoutumaton. SP-FS voi järjestönä ottaa kantaa partioliikkeen arvoihin liittyviin poliittisiin kysymyksiin tai kysymyksiin, jotka edistävät partioliikkeen asemaa. Partiolaisia kannustetaan yksilöinä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen aktiivisuuteen.

SP-FS on järjestönä uskonnollisesti sitoutumaton. Järjestö toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Partioliikkeeseen kuuluu oman uskon tai muun katsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Katsomus-käsitteellä tarkoitetaan yksilön uskonnollista tai ei-uskonnollista maailmankatsomusta. SP-FS voi solmia yhteistyösopimuksia eri uskontokuntien kanssa. Näiden sopimusten tarkoituksena on edistää uskonto- ja katsomuskasvatuksen asemaa osana SP-FS:n tarjoamaa partiokasvatusta sekä sopia yhteistyön periaatteista. Myös lippukunnat voivat solmia taustayhteisösopimuksia. Lippukunnat, joiden taustayhteisönä on tunnustuksellinen uskontokunta, antavat ensisijaisesti sen tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta huomioiden kuitenkin jäsentensä uskontojen ja katsomusten moninaisuuden. Lippukunnat, joilla ei ole uskonnollista taustayhteisöä, tukevat muutoin jäsentensä uskonnollista tai katsomuksellista kasvua.

Partiotoimintaa järjestetään suomeksi ja ruotsiksi. Toimintaa voidaan tarjota muillakin kielillä. SP-FS ja Finlands Svenska Scouter r.f. (FiSSc) ovat solmineet yhteistyösopimuksen valtakunnallisen ruotsinkielisen partiotoiminnan järjestämisestä siten, että FiSSc hoitaa sekä keskusjärjestötason että piiritason ruotsinkieliset tehtävät.

Partio on kansainvälinen liike, joka muodostaa ainutlaatuisen kansainvälisen yhteisön. SP-FS on WAGGGS:n ja WOSM:n jäsen sekä maailmanjärjestöjen ainoa edustaja Suomessa. SP-FS vie maailmanjärjestöjen tavoitteita eteenpäin ja huolehtii siitä, että partiotoiminta Suomessa pysyy kansainvälisen partioliikkeen periaatteiden ja päämäärän mukaisena. Aktiivisena jäsenenä SP-FS on mukana kehittämässä maailmanjärjestöjä.

3 Partiolaisen arvopohja

Partiolaisen arvot ilmenevät partioihanteissa, partiolupauksessa ja partiolaisen tunnuksessa. Partioliikkeen toimintaa Suomessa ohjaa maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, muihin ihmisiin ja omaan itseen (Duty to God, Duty to Others ja Duty to Self).

Arvot tarkoittavat tärkeinä pitämiämme ihanteita ja päämääriä, jotka ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Ne motivoivat toimimaan. Partiolaisen arvot tukevat yksilötasolla partioliikkeen päämäärän saavuttamista. Partiotoiminta antaa välineet näiden arvojen pohtimiseen ja toteuttamiseen omassa elämässä. SP-FS:lla on lisäksi järjestön toimintaa ohjaavat toimintaperiaatteet, jotka on kuvattu edellä.

Partiolaisilla on vahva arvopohja, joka määritellään partioihanteissa. Arvot tiivistyvät partiolupauksessa, jonka antaessaan jokainen partiolainen sitoutuu niihin. Partiolaisen tunnus kuvaa partiolaisen asennetta, jossa arvot viedään osaksi toimintaa partioliikkeen tavoitteiden mukaisesti – partiolainen on aina valmis toimimaan partion arvojen mukaisesti.

Partioihanteet perustuvat partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin luomaan alkuperäiseen partiolakiin, ja partiolupaus alkuperäiseen partiolupaukseen. Partiolaisten tunnus on sama kaikkialla kansainvälisesti ja partiolaiset tunnetaan siitä.

3.1 Partioihanteet

Kunnioittaa toista ihmistä 
Partiolainen ymmärtää ihmisten moninaisuutta ja edistää tasavertaisuutta. Partiolainen tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja on valmis muuttamaan niitä. Partiolainen puolustaa yhdenvertaisuutta myös silloin, kun se tuntuu vaikealta. Partiolainen kunnioittaa toisen pyhää ja kaikkien vapautta uskontoon ja uskonnottomuuteen. Partiolainen tunnustaa, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo.

Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä 
Partiolainen rakentaa henkilökohtaista luontosuhdettaan ja vaalii sitä. Hän kokee luonnon tärkeäksi ja ymmärtää luonnon oman arvon. Partiolainen ymmärtää oman vaikutuksensa ympäristöön ja toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tavoitteenaan säilyttää elinvoimainen ja hyvä elinympäristö myös tuleville sukupolville.

Olla luotettava
Partiolainen on luotettava ystävä, joka pitää sanansa ja kantaa vastuuta velvollisuuksistaan. Partiolainen rakentaa ympärilleen luottamuksen ilmapiiriä ja osoittaa luottamusta muita kohtaan. Partiolainen on aina valmis auttamaan toisia ihmisiä.

Rakentaa ystävyyttä yli rajojen
Partiolainen suhtautuu myönteisesti moninaisuuteen sekä haluaa tutustua ja ystävystyä myös omien yhteisöjensä ulkopuolelta tulevien ihmisten kanssa. Partiolainen pyrkii luomaan rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä ympärilleen. Partiolainen toimii rauhan puolesta kaikkialla. Partiolainen on osa maailmanlaajuista liikettä ja näkee tämän kautta mahdollisuudet muuttaa maailmaa.

Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen
Partiolainen tuntee vastuuta yhteisöistään ja yhteiskunnasta, eikä epäröi tarttua toimeen yhteisen hyvän puolesta. Partiolainen osaa toimia osana erilaisia ryhmiä ja johtaa niitä. Partiolainen toimii aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä omista lähtökohdistaan käsin.

Kehittää itseään ihmisenä
Partiolainen vahvistaa itsetuntemustaan oppimalla tunnistamaan ja kehittämään vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Partiolainen kehittää tiedollisia ja taidollisia ominaisuuksiaan nousujohteisesti. Partiolainen saa taitoja omien arvojensa tunnistamiseen sekä ymmärtää arvojen merkityksen ja vaikutuksen toiminnassaan.

Etsiä elämän totuutta
Partiolainen rakentaa omaa uskoaan tai muuta katsomustaan. Partiolaisella on myönteinen suhtautuminen eri uskontoihin ja muihin katsomuksiin sekä hengellisyyteen. Partiolainen hyväksyy, että on olemassa jotakin ihmistä suurempaa. Partiolainen suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Partiolainen rakentaa käsitystään oikeasta ja väärästä sekä toimii oikeudenmukaisesti.

3.2 Lupaus

Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa <ikäkauden> ihanteita joka päivä.

3.3 Tunnus

Ole valmis.

4 Partiokasvatus

Partion päämäärän toteutumiseen pyritään tavoitteellisella ja nousujohteisella lasten ja nuorten partiokasvatuksella, joka sisältää kasvatustavoitteet, partiomenetelmän ja partio-ohjelman.

Partion kasvatustavoitteet täsmentävät partion päämäärää, johon päästään käyttämällä partiomenetelmää ja toteuttamalla partio-ohjelmaa.

4.1 Partion kasvatustavoitteet

Partion kasvatustavoitteet määrittelevät yksityiskohtaisesti ne tavoitteet, joihin lapsia ja nuoria kasvatetaan partiomenetelmän ja partio-ohjelman avulla. Kasvatustavoitteet konkretisoivat partion päämäärää ja ovat sidonnaisia aikaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Partiokasvatuksen tavoitteena on yksilö, joka toimii aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Partiossa oppii taitoja, tietoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat elämän eri osa-alueilla. Partio tukee lasten ja nuorten kasvua ihmisen kehitysvaiheet ja yksilölliset ominaispiirteet huomioiden. Ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet on kirjattu partio-ohjelmaan.

Suhde itseen

Partiolainen kehittää itseään ihmisenä ja etsii elämän totuutta. Hän hyväksyy, että on olemassa jotakin ihmistä suurempaa. Partiolainen tutkii hengellisyyttään ja elää sitä todeksi osana arkeaan. Partiolainen rakentaa uskonnollista tai muuta katsomuksellista identiteettiään. Partiolainen pyrkii aktiiviseen ja tasapainoiseen elämään, jossa hän hyväksyy itsensä ja ominaisuutensa sekä noudattaa terveitä elämäntapoja. Partiolainen tunnistaa oman osaamisensa sekä uskaltaa heittäytyä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin luovuuttaan käyttäen. Partiolainen löytää toimivia ratkaisuja erilaisiin pulmatilanteisiin. Hän osaa antaa, vastaanottaa ja hyödyntää saamaansa palautetta.

Suhde toiseen

Partiolainen kunnioittaa toista ihmistä ja osaa huomioida hänet. Partiolainen osaa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään tilanteeseen sopivalla tavalla. Partiolainen ymmärtää ihmisten moninaisuutta. Hän tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja on valmis muuttamaan niitä. Hän auttaa toisia ihmisiä, vaikka siitä ei olisi itselle etua. Partiolainen on luotettava ystävä, joka ehkäisee kiusaamista omalla toiminnallaan. Partiolainen on rehellinen ja hänen sanaansa voi luottaa.

Suhde yhteiskuntaan

Partiolainen rakentaa rauhaa ja toimii yhteisten asioiden puolesta. Partiolainen ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista, vaikuttaa ja osallistuu päätöksentekoon sekä edistää demokratiaa. Hän huomaa epäkohdat ja tarttuu niihin asioiden korjaamiseksi. Partiolainen osaa toimia ryhmässä erilaisissa rooleissa johtajana ja osana ryhmää. Partiolainen tuntee oman kulttuurinsa ja on kiinnostunut muista kulttuureista. Hän kunnioittaa toisten vakaumuksia. Partiolainen ymmärtää olevansa osa ihmiskuntaa ja tuntee globaalia vastuuta paremmasta tulevaisuudesta. Partiolainen toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Suhde ympäristöön

Partiolainen kokee luonnon merkityksellisenä ja haluaa vaalia sitä. Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa ympäristöissä. Hän on kiinnostunut asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä. Partiolainen toimii aktiivisesti säilyttääkseen elinvoimaisen ja hyvän elinympäristön myös tuleville sukupolville.

4.2 Partiomenetelmä

Partiomenetelmä on partioliikkeen menetelmäkokonaisuus, jolla saavutetaan partiotoiminnan kasvatustavoitteet, ja sitä kautta toteutetaan partioliikkeen päämäärää. Suomalainen partiomenetelmä pohjautuu WAGGGS:n ja WOSM:n partiomenetelmiin. 

Sitoutuminen partion arvoihin
Partiolaisen lupaus, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Partiolainen pyrkii toimimaan näiden arvojen mukaisesti.

Symboliikka
Partioliikkeen symboliikka muodostuu yhteisesti merkityksellisiksi koettujen toimintatapojen, sisältöjen, teemojen ja esineiden kokonaisuudesta. Symboliikka ryhmäyttää ja tukee yksilöllisen identiteetin kehittymistä.

Nousujohteisuus
Partiossa jokainen kehittää itseään saamalla itselleen sopivan haasteellisia tehtäviä. Ikäkauden ohjelma auttaa partiolaista kasvamaan.

Vartiojärjestelmä
Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Pienryhmissä lapsi ja nuori kasvaa toimimaan ryhmän jäsenenä ja oppii johtajuutta.

Tekemällä oppiminen
Tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa opitaan todellisissa tilanteissa kokemisen, tekemisen ja oman toiminnan pohdinnan kautta.

Aikuinen tuki
Partiotoiminnassa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Aikuinen tukee lapsen ja nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Päivän hyvä työ
Partiossa opitaan kantamaan vastuuta itsestä ja muista. Partiolainen rakentaa parempaa maailmaa, on aktiivinen kansalainen ja toimii yhdessä muiden kanssa yhteisöjensä hyväksi.

Toiminta luonnossa
Partiossa toimitaan luonnossa henkilökohtaista luontosuhdetta rakentaen. Luonto on elämyksellinen ja merkityksellinen toiminta- ja kasvuympäristö.

4.3 Partio-ohjelma
Partio-ohjelma toimii käytännön partiokasvatuksen runkona. Suomalaista partio-ohjelmaa kehitetään ja ylläpidetään partiokasvatuksen kohderyhmälle. Partio-ohjelma kuvaa kasvatustavoitteiden ja partiomenetelmän mukaista toimintaa.

5 Hyväksyminen, voimaantulo ja muuttaminen

Tämä peruskirja on hyväksytty Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n jäsenkokouksessa DD.MM.YYYY ja se korvaa 21.11.2010 hyväksytyn Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n peruskirjan ja tulee voimaan välittömästi. Peruskirjan ovat vahvistaneet World Association of Girl Guides and Girl Scouts ja World Organization of the Scout Movement ennen jäsenkokouksen päätöstä.

tai

Tämä peruskirja on hyväksytty Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n jäsenkokouksessa DD.MM.YYYY ja se korvaa 21.11.2010 hyväksytyn Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n peruskirjan ja tulee voimaan, kun World Association of Girl Guides and Girl Scouts ja World Organization of the Scout Movement ovat sen vahvistaneet.

Peruskirjaa voidaan muuttaa Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n jäsenkokouksen päätöksellä sääntöjen määrittelemällä tavalla. Maailmanjärjestöjen on vahvistettava peruskirjan muutokset ennen niiden voimaantuloa.

Peruskirjan luonnos (kaikki kieliversiot)

3.2.2020 FiSSc hallitus hyväksyi luonnoksen

25.2.2020 Tehty muutoksia maailmanjärjestöpalautteen ja SP:n hallituksen, FiSSc:n hallituksen ja partioneuvoston alustavan käsittelyn perusteella.

31.3.2020 Suomen Partiolaisten hallitus on hyväksynyt kokouksessaan esityksen uudesta peruskirjasta jäsenkokoukselle.

18.4.2020 Partioneuvosto arvioi kokouksessaan uuden peruskirjaluonnoksen täyttyvän Lappeenrannan jäsenkokouksen vuonna 2018 asettaman tehtävänannon ja puoltaa sen hyväksymistä jäsenkokouksessa.

16.6.2020 Partion maailmanjärjestöt WAGGGS ja WOSM ovat molemmat antaneet virallisen hyväksynnän peruskirjaehdotukselle.

 

LUONNOS / UTKAST

SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY:S GRUNDSTADGA

1 Inledning

Denna grundstadga drar upp linjerna för de principer som definierar scoutrörelsens målsättning och värdegrund och styr scoutrörelsens verksamhetsprinciper och metoder i Finland. Dessutom definierar grundstadgan Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:s (i fortsättningen SP-FS) roll. SP-FS är den internationella scoutrörelsens enda representant i Finland och med SP-FS verksamhet avses i denna grundstadga scoutrörelsen i Finland.

Grundstadgan definierar och drar upp linjerna för all scoutverksamhet i Finland. Syftet med SP-FS verksamhet definieras i denna grundstadga, samt i föreningens stadgar.

I föreningens stadgar definieras de uppgifter som förutsätts enligt föreningslagen, inklusive SP-FS syfte och dess förvaltning. Utöver dessa finns det ett internt reglemente, arbetsordningen, som kompletterar stadgarna och grundstadgan. Arbetsordningen definierar SP-FS organs uppgifter och verksamhet.

Grundstadgan baserar sig på stadgan för World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) och stadgan för World Organization of the Scout Movement (WOSM). Båda världsförbunden måste godkänna ändringar som görs i SP-FS grundstadga.

2 Scoutrörelsens syfte och verksamhetsprinciper

Scoutrörelsen är öppen för alla som godkänner dess målsättning och värdegrund. Verksamheten inom scoutrörelsen grundar sig på frivillighet. I Finland är scoutingens målgrupp 7–22-åriga barn och unga, som i sin verksamhet får handledning och stöd av vuxna. Barn under 7 år kan tillsammans med en närstående vuxen delta i scoutverksamhet riktad till dem. För vuxna erbjuder scoutingen möjligheter att växa och utvecklas mångsidigt.

SP-FS syfte är att främja scoutverksamheten i Finland. Scoutverksamheten bedrivs i huvudsak i scoutkårerna. SP-FS hjälper scoutdistrikten att stötta scoutkårerna. SP-FS upprätthåller och utvecklar både det finska scoutprogrammet och scoutingens uppdrags-och utbildningssystem.

2.1 Mål

Scouting är en fostrande verksamhet som strävar efter att stötta barnens och de ungas utveckling med beaktande av deras individuella egenskaper. Målsättningen är en person som till sin personlighet och i sina levnadsvanor är en balanserad, ansvarskännande, aktiv och självständigt tänkande samhällsmedlem såväl lokalt och nationellt som internationellt.

2.2 Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:s verksamhetsprinciper

I all scoutverksamhet och i allt beslutsfattande tillämpas principerna för öppenhet och jämlikhet. Scoutrörelsens målsättning är geografisk jämlikhet och att ingen ska bli diskriminerad på grund av ålder, kön, sexuell läggning, språk, kulturell bakgrund, etnisk bakgrund, religion, politisk övertygelse, socioekonomisk ställning, hälsotillstånd eller något motsvarande. Scoutrörelsen förbinder sig till Förenta nationernas konvention om barnets rättigheter och den allmänna förklaringen om de mänskliga rättigheterna. SP-FS verkar enligt principerna för en hållbar utveckling.

SP-FS är en ungdomsorganisation och i scouterna är de unga aktiva aktörer. SP-FS främjar ungas delaktighet i beslutsfattande på alla nivåer inom scoutrörelsen, i det finländska samhället och i världen.

SP-FS är ett självständigt förbund som inte strävar efter vinst. Scoutrörelsen är partipolitiskt obunden. SP-FS kan som organisation ta ställning till politiska frågor som berör scoutrörelsens värderingar eller frågor som främjar scoutrörelsens ställning.  Som individer uppmuntras scouter till samhällelig och politisk aktivitet. 

SP-FS är ett religiöst obundet förbund. Förbundet fungerar enligt principen för positiv religionsfrihet. Till scoutrörelsen hör ett sökande efter en egen tro eller annan åskådning och en positiv hållning till andlighet. Med begreppet åskådning avses en persons religiösa eller icke-religiösa världsåskådning. SP-FS kan ingå samarbetsavtal med olika trossamfund. Avsikten med dessa avtal är att främja religions- och åskådningsfostran som en del av den scoutfostran SP-FS erbjuder och komma överens om principerna för samarbetet. Även enskilda scoutkårer kan ingå samarbetsavtal med bakgrundsorganisationer. Kårer som har en konfessionell bakgrundsorganisation ger religiös fostran främst i enlighet med sin bekännelse, ändå så att enskilda medlemmars olika religioner och åskådningar beaktas. Scoutkårer som inte har någon religiös bakgrundsorganisation stöttar på annat sätt sina medlemmars religiösa eller andliga utveckling.

Scoutverksamhet ordnas på finska och svenska. Verksamhet kan erbjudas även på andra språk. SP-FS och Finlands Svenska Scouter r.f. (FiSSc) har ingått ett samarbetsavtal om organiseringen av den landsomfattande svenskspråkiga scoutverksamheten så att FiSSc sköter de svenskspråkiga uppgifterna på både centralorganisations- och distriktsnivå.

Scoutingen är en internationell rörelse som utgör en unik internationell gemenskap. SP-FS är medlem i WAGGGS och WOSM och är världsorganisationernas enda representant i Finland. SP-FS främjar världsorganisationernas syften och ser till att scoutverksamheten i Finland följer världsorganisationernas principer och målsättningar. I egenskap av aktiv medlem är SP-FS med och utvecklar världsorganisationerna.

3 En scouts värdegrund

En scouts värderingar kommer till uttryck i scoutidealen, scoutlöftet och valspråket. Scoutrörelsens verksamhet styrs av världsförbundens värdegrund där individen har skyldigheter gentemot Gud, andra människor och sig själv (Duty to God, Duty to Others och Duty to Self).

Med värderingar avses de ideal och målsättningar som är viktiga för scouterna och som styr verksamheten och beslutsfattandet. Värderingarna motiverar scouterna att agera. Den enskilda scoutens värderingar stöder scoutrörelsen att nå sitt mål.  Scoutverksamheten ger en scout verktyg att begrunda och leva enligt scoutingens värderingar  SP-FS har dessutom verksamhetsprinciper som styr verksamheten. Dessa finns beskrivna ovan. 

Scouterna har en stark värdegrund som definieras i scoutidealen. Värderingarna sammanfattas i scoutlöftet och varje scout förbinder sig till dem då hen avger löftet. Utgående från attityden som beskrivs i valspråket förverkligar scouten scoutrörelsens målsättningar där värderingarna syns som en del av verksamheten. En scout är alltid redo att handla enligt scoutingens värderingar. 

Scoutidealen baserar sig på den scoutlag som skapades av Robert Baden-Powell, scoutingens grundare. Scoutlöftet baserar sig på det ursprungliga scoutlöftet. Valspråket är detsamma världen över och det förknippas med scouterna.

3.1 Scoutidealen

Att respektera andra
En scout förstår att människor är olika och främjar jämlikhet. En scout känner igen sina egna fördomar och är beredd att förändra dem. En scout står upp för jämlikhet även då det känns svårt. En scout respekterar det som är heligt för andra och andras frihet att tro eller inte tro. En scout erkänner att varje människa har ett okränkbart människovärde. 

Att älska naturen och skydda miljön
En scout utvecklar ett personligt förhållande till naturen och värnar om det. Hen upplever att naturen är viktig och förstår naturens egenvärde. En scout förstår hur hens handlingar påverkar naturen. Hen verkar i enlighet med principerna för en hållbar utveckling med syftet att bibehålla en livskraftig och god livsmiljö även för kommande generationer. 

Att vara pålitlig
En scout är en pålitlig vän som håller sitt ord och handlar ansvarsfullt. En scout skapar en atmosfär av tillit runt sig och litar på andra. En scout är alltid redo att hjälpa andra. 

Att främja vänskap över gränser
Scouten förhåller sig positiv till mångfald och vill bekanta sig med och bli vän även med människor som kommer från andra kretsar än hens egna. Scouten försöker skapa konstruktiv dialog och samarbete och arbetar överallt för fred. Scouten är en del av den världsomfattande rörelsen och ser möjligheter att via den förändra världen

Att känna sitt ansvar och vara aktiv
En scout känner ansvar för sina gemenskaper och för samhället och tvekar inte att jobba för det gemensamma bästa. En scout kan vara medlem i olika grupper och leda dem. En scout verkar utifrån sina egna förutsättningar som en aktiv medlem av samhället. 

Att utveckla sig själv som människa
En scout stärker sin självkännedom genom att lära känna och utveckla sina styrkor och svagheter. En scout utvecklar ständigt sina kunskaper och färdigheter. En scout lär sig att identifiera sina värderingar och förstå deras betydelse för och inverkan på hens handlingar. 

Att söka sanningen i tillvaron
En scout utvecklar sin egen tro eller annan åskådning. En scout förhåller sig positiv till olika åskådningar och till andlighet och är hoppfull inför framtiden. En scout accepterar att det finns något som är större än människan. En scout bildar sig en egen uppfattning om rätt och fel och handlar rättvist.   

3.2 Löfte

Jag lovar att enligt bästa förmåga leva för mitt lands och för världens bästa, att växa i min åskådning och att varje dag förverkliga <åldersgruppens> ideal.

3.3 Valspråk

Var redo.

4 Scoutfostran

För att nå scoutingens målsättningar tillämpas scoutfostran för barn och unga. Scoutfostran är målinriktad och präglas av verksamhet med stigande svårighetsgrad. Den omfattar målen för fostran, scoutmetoden och scoutprogrammet.

Scoutingens mål för fostran preciserar scoutingens målsättning som nås genom att använda scoutmetoden och följa scoutprogrammet.

4.1 Scoutingens mål för fostran

Scoutingens mål för fostran beskriver i detalj de mål som barn och unga fostras till att uppnå med hjälp av scoutmetoden och scoutprogrammet. Målen för fostran konkretiserar scoutingens syfte och är bundna till tid, samhälle och kultur.

Målet med fostran inom scoutingen är individer som fungerar aktivt och ansvarskännande gentemot sig själva, andra, samhället och omgivningen. I scouterna lär man sig färdigheter, kunskaper, attityder och värderingar som är till hjälp i olika faser av livet. Scoutingen stöder barns och ungas uppväxt och beaktar människans utvecklingsfaser och personliga egenskaper. De åldersgruppsspecifika målen för fostran finns utskrivna i scoutprogrammet.

Förhållandet till sig själv
En scout utvecklar sig själv som människa och söker sanningen i tillvaron / sanningen med livet. Hen accepterar att det finns något som är större än människan. En scout utforskar sin andlighet och lever i enlighet med den. En scout utvecklar sin identitet i förhållande till en tro eller annan åskådning. En scout strävar efter ett aktivt och balanserat liv där hen accepterar sig själv och sina egenskaper och har sunda levnadsvanor. En scout identifierar sitt eget kunnande, använder sin kreativitet och vågar kasta sig in i nya och annorlunda situationer. En scout hittar fungerande lösningar till olika problem. Hen kan ge och ta emot respons samt använda sig av respons som hen fått. 

Förhållandet till andra
En scout respekterar andra människor och kan ta dem i beaktande. En scout kan uttrycka sina känslor och åsikter på ett sätt som passar situationen. En scout förstår att det finns många olika slags människor. Hen identifierar sina egna fördomar och är beredd att förändra dem. Hen hjälper andra människor även om det inte direkt främjar hens egna intressen. En scout är en pålitlig vän som genom sitt agerande motverkar mobbning. En scout är ärlig och står vid sitt ord. 

Förhållandet till samhället
En scout arbetar för fred och för gemensamma frågor. En scout sätter sig in i samhälleliga frågor, påverkar och deltar i beslutsfattande samt främjar demokrati. Hen lägger märke till orättvisor och ingriper för att rätta till dem. Scouten kan ha olika roller i en grupp och vara både gruppledare och gruppmedlem. En scout känner till sin egen kultur och är också intresserad av andra kulturer. Hen respekterar andras övertygelse. En scout förstår att hen är en del av mänskligheten och känner ett globalt ansvar för en bättre framtid. En scout verkar enligt principerna för en hållbar utveckling. 

Förhållandet till omgivningen
En scout upplever naturen som betydelsefull och vill värna om den. Scouten kan röra sig och fungera i olika miljöer. Hen är intresserad av att hens boende- och närmiljö är välmående och trivsam. En scout arbetar aktivt för att även kommande generationer ska ha en livskraftig och god livsmiljö. 

4.2 Scoutmetoden

Scoutmetoden är den metodhelhet som används av scoutrörelsen för att uppnå målen för fostran i scoutverksamheten. Genom scoutmetoden nås scoutrörelsens målsättning. Den finländska scoutmetoden baserar sig på scoutmetoderna i WAGGGS och WOSM.

Att leva enligt scoutingens värderingar
Scoutlöftet, scoutidealen och valspråket beskriver scoutingens värderingar. En scout strävar efter att handla enligt dessa värderingar. 

Symbolik
Scoutrörelsens symbolik består av metoder, innehåll, teman och föremål som kollektivt upplevs som värdefulla och som tillsammans bildar en helhet. Symboliken skapar gruppsammanhållning och stöder samtidigt utvecklingen av scoutens personliga identitet.

Verksamhet med stigande svårighetsgrad
I scouterna utvecklas var och en genom att få lagom utmanande uppgifter. Åldersgruppsprogrammet hjälper scouten att växa.

Patrullsystemet
I scouterna sker verksamheten i mindre grupper, patruller. Medlemmarna i patrullerna fattar beslut tillsammans och bär ansvar tillsammans. I patrullerna lär sig barn och unga att fungera i grupp och att leda. 

Learning by doing
Learning by doing (att lära sig genom att göra) är ett naturligt sätt för barn och unga att lära sig. I scouterna lär man sig i praktiska situationer genom att uppleva, göra och reflektera över det man har gjort.

Vuxet stöd
I scouterna verkar barn, unga och vuxna tillsammans. De vuxna stöder barnens och de ungas möjligheter att växa, delta och påverka.

Goda gärningar
I scouterna lär sig barn och unga att ta ansvar för sig själva och andra. En scout arbetar för en bättre värld, är en aktiv medborgare och arbetar tillsammans med andra för det gemensamma bästa. 

Verksamhet i naturen
I scouterna tillbringar barn och unga tid i naturen och skapar ett personligt förhållande till den. Naturen är en upplevelserik och betydelsefull miljö för verksamhet och inlärning.

4.3 Scoutprogrammet

Scoutprogrammet utgör stommen för den praktiska scoutfostran. Det finländska scoutprogrammet utvecklas och upprätthålls för målgruppen för scoutfostran. Scoutprogrammet beskriver verksamheten enligt målen för fostran och enligt scoutmetoden.

5 Godkännande av och ändringar i dokumentet samt ikraftträdande

Denna grundstadga har godkänts på Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:s medlemsmöte dd.mm.20åå och ersätter Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:s grundstadga godkänd 21.11.2010. Grundstadgan träder i kraft omedelbart. Grundstadgan har fastställts av World Association of Girl Guides and Girl Scouts och World Organization of the Scout Movement före beslutet på medlemsmötet.

eller

Denna grundstadga har godkänts på Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:s medlemsmöte dd.mm.20åå och ersätter Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:s grundstadga godkänd 21.11.2010. Grundstadgan träder i kraft efter att World Association of Girl Guides and Girl Scouts och World Organization of the Scout Movement har fastställt den.

Grundstadgan kan av SP-FS medlemsmöte revideras på det sätt som definieras i SP-FS stadgor. Världsförbunden bör fastställa ändringar i grundstadgan innan de kan träda ikraft.

Peruskirjan luonnos (kaikki kieliversiot)

Approved by the Board of the Guides and Scouts of Finland on 22 September 2019 (based on the discussion of the Guide and Scout Council) 

25.2.2020 Tehty muutoksia maailmanjärjestöpalautteen ja SP:n hallituksen ja partioneuvoston alustavan käsittelyn perusteella

31.3.2020 Suomen Partiolaisten hallitus on hyväksynyt kokouksessaan esityksen uudesta peruskirjasta jäsenkokoukselle.

18.4.2020 Partioneuvosto arvioi kokouksessaan uuden peruskirjaluonnoksen täyttyvän Lappeenrannan jäsenkokouksen vuonna 2018 asettaman tehtävänannon ja puoltaa sen hyväksymistä jäsenkokouksessa.

16.6.2020 Partion maailmanjärjestöt WAGGGS ja WOSM ovat molemmat antaneet virallisen hyväksynnän peruskirjaehdotukselle.

 

DRAFT / LUONNOS

THE CONSTITUTION OF THE GUIDES AND SCOUTS OF FINLAND 

1 Introduction

This constitution outlines the principles that define the aim and fundamental values of the Guide and Scout Movement, steer the Movement’s operating principles and the Scout Method in Finland, and define the role of the Guides and Scouts of Finland (Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter). The Guides and Scouts of Finland is the sole representative of the Guide and Scout Movement in Finland. In this constitution, the activities of the Guides and Scouts of Finland refer to the Guide and Scout Movement in Finland. In this document, the terms “Scout” and “Scouting” refer to both girl guides and boy scouts. 

This constitution defines and outlines all Scouting activity in Finland. The purpose of the Guides and Scouts of Finland is defined in this constitution and the rules and regulations of the organisation. 

The rules and regulations of the organisation define all issues in compliance with the Finnish Associations Act, including the purpose and administration of the Guides and Scouts of Finland. In addition, the rules of procedure are used as internal guidelines that complement the rules and regulations and the constitution. The rules of procedure specify the duties and activities of the governing bodies of the Guides and Scouts of Finland. 

The constitution is based on the constitutions of the World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) and the World Organization of the Scout Movement (WOSM). Both World Organisations must ratify changes to the constitution of the Guides and Scouts of Finland. 

2 The Aim and operating principles of the Scout Movement 

The Guide and Scout Movement is open to all who approve of its aim and fundamental values. Scouting is voluntary. In Finland, the target group of the activities is children and young people between 7 and 22 years of age. The activities are guided and supported by adults. Children under 7 years of age are able to participate in Scouting activities meant for the age group with a parent or guardian. For adults, Scouting offers opportunities for personal growth and development. 

The purpose of the Guides and Scouts of Finland is to promote Scouting in Finland. The activities mainly take place in local groups. The Guides and Scouts of Finland assists its districts in supporting the local groups. The Guides and Scouts of Finland maintains and develops the Finnish youth programme as well as the adult resources and training system. 

2.1 The Aim 

Scouting is an educational Movement that aims to support the development of children and young people by taking their personal characteristics into consideration. The aim is to raise individuals who have balanced personalities and lifestyles and who are responsible, active and independent members of local, national and international communities. 

2.2. The operating principles of the Guides and Scouts of Finland 

The principles of openness and equality are applied in all Scouting activities and decision-making. The Movement aims for regional equality and to ensure that nobody is discriminated against based on age, gender, sexual orientation, language, cultural or ethnic background, religion, political opinion, socioeconomic status, state of health or other similar reason. In its activities, the Movement commits to the United Nations Convention on the Rights of the Child and the Universal Declaration of Human Rights. The Guides and Scouts of Finland follows the principles of sustainable development. 

The Guides and Scouts of Finland is a youth organisation and young people play an active role in its activities. At all levels, the organisation promotes the involvement of young people in decision-making in Finnish society and globally. 

The Guides and Scouts of Finland is independent and non-profit. The Movement is politically non-aligned. As an organisation, the Guides and Scouts of Finland can comment on political questions related to the values of the Guide and Scout Movement or issues that promote the position of the Movement. Guides and Scouts are encouraged to be societally and politically active as individuals. 

The Guides and Scouts of Finland is not committed to any religion. The organisation follows the principle of positive freedom of religion. The Guide and Scout Movement embraces the seeking of a personal religion or other worldview and a positive relationship towards spirituality. The term “worldview” refers to an individual’s religious or non-religious view of the world. The Guides and Scouts of Finland can make cooperation agreements with different faith-based organisations. The purpose of the agreements is to promote the role of education related to religions and other worldviews as part of the education of the Guides and Scouts of Finland and agree on the principles of the cooperation. In addition, local groups may make agreements with faith-based organisations. Local groups that are affiliated with a faith-based organisation primarily provide religious education following that faith but paying attention to the diversity of beliefs and worldviews among the members of the local group. Local groups that are not affiliated with a faith-based organisation support its members’ growth in terms of their religions and other worldviews. 

Scouting is arranged in Finnish and Swedish. The activities can also be offered in other languages. The Guides and Scouts of Finland and Finlands Svenska Scouter (FiSSc) have signed a cooperation agreement on the arrangement of national Scouting activities so that FiSSc manages activities in Swedish at the national and the district level. 

Scouting is an international Movement that forms a unique international community. The Guides and Scouts of Finland is a member of both WAGGGS and WOSM and the only representative of the World Organisations in Finland. The Guides and Scouts of Finland promotes the aims of the two World Organisations and ensures that Scouting in Finland fulfils the principles and aim of the Guide and Scout Movement. The Guides and Scouts of Finland is actively involved in developing the World Organisations. 

3 Values of Scouts

The core values of Scouts are indicated in the Scout Ideals, the Scout Promise and the Scout Motto. The Movement’s activities are guided by fundamental values defined by the two World Organisations. According to the values, human beings have a Duty to God, Duty to Others and Duty to Self. 

The values refer to ideals and goals that we consider important and that guide activities and decision-making. They motivate participants to take action. The values of Scouts support achieving the aim of the Movement at the individual level. Scouting provides participants with tools to acknowledge the values and implement them in their life. The activities of the Guides and Scouts of Finland are also guided by the operating principles described above. 

Scouts have a strong value basis that is defined in the Scout Ideals. The values are manifested in the Scout Promise, and each member commits to them when giving the promise. The Scout Motto describes the attitude in which values are included as part of activity in accordance with the aims of the Movement – Scouts are always ready to act in compliance with the values of Scouting. 

The Scout Ideals are based on the founder Robert Baden-Powell’s original Scout Law, and the Scout Promise has been derived from the original Scout Promise. The Scout Motto is the same all over the world and Scouts are known for it. 

3.1 Scout Ideals 

To respect others 
Scouts understand the diversity of individuals and promote equality. They recognise their prejudices and are ready to change them. Scouts defend equality also when it feels difficult. Scouts respect what is sacred for others as well as individual’s freedom of religion, or irreligiousness. Scouts acknowledge that each person has inalienable human rights. 

To love nature and protect the environment 
Scouts build and nurture their personal relationship to the environment. They find nature important and understand its intrinsic value. Scouts understand their impact on the environment and follow the principles of sustainability to maintain a vital and rich environment for future generations as well. 

To be trustworthy 
Scouts are trustworthy friends who keep their word and take responsibility for their duties. Scouts build an atmosphere of trust and show their trust to others. Scouts are always ready to help other people. 

To build friendship across boundaries 
Scouts have a positive attitude towards diversity. They want to get to know people, including those from outside of their regular communities, and build friendships with them. Scouts aim to build constructive dialogue and cooperation. Scouts work for peace everywhere. Scouts are part of the international Movement and see opportunities to change the world through the Movement. 

To acknowledge one’s responsibility and take action 
Scouts carry responsibility for their communities and society and do not hesitate to take action for the good of all. Scouts can act as members of different groups and lead the groups. Scouts are active members of society who follow their own principles in their actions. 

To develop as a human being 
Scouts strengthen their self-knowledge by learning to recognise and develop their strengths and weaknesses. Scouts always aim to improve their knowledge and skills. Scouts acquire the skills to recognise their personal values and understand the importance of the values as well as how these values affect their actions. 

To search for truth in life 
Scouts build their personal belief or another worldview. Scouts have a positive attitude towards different religions, other worldviews, and spirituality. Scouts accept that there is something greater than the humankind itself. Scouts have a positive attitude towards the future. Scouts build their conceptions of right and wrong and act righteously. 

3.2 Scout Promise 

I promise to do my best to live for the good of my country and the world, to develop in my spiritual beliefs and worldview and fulfil the ideals of the <age group> every day. 

3.3 Scout Motto 

Be prepared. 

4 Education in Scouting 

The Guide and Scout Movement strives towards the fulfilment of its aim through a goal-oriented and progressive education of children and young people, which includes the educational objectives, the Scout Method and the youth programme. 

The educational objectives specify the aim of Scouting, which is achieved by using the Scout Method and implementing the programme activities. 

4.1 The Educational Objectives 

The Educational Objectives of the Guides and Scouts of Finland detail the aims of educating children and young people through the Scout Method and the youth programme. The Educational Objectives concretise the aim of Scouting and are connected to time, society and culture. 

The aim of the youth programme is to educate individuals who act responsibly and actively in relation to themselves, other people, society and the environment. Scouting teaches knowledge, skills, attitudes and values that are useful in different sectors of life. Scouting supports the growth of children and young people while taking personal characteristics and stages of development into consideration. The Educational Objectives of different age sections are described in the youth programme. 

Relation to self 
Scouts develop themselves as human beings and search for truth in life. They accept that there is something greater than the humankind itself. Scouts explore their spirituality and live their everyday life accordingly. Scouts construct their identity related to a religion or another worldview. Scouts aim for an active and balanced life in which they accept themselves and their characteristics and follow a healthy way of living. Scouts are aware of their own skills and have the courage to engage in new and different situations and use their creativity. Scouts find functional solutions to different problem situations. They can give and receive feedback and make good use of it.

Relation to others
Scouts respect other people and can take them into account. Scouts can express their feelings and opinions in a way that is suitable for the situation. Scouts understands the diversity of people. They recognise their personal prejudices and are ready to change them. They help other people even if they would not personally benefit from it. Scouts are reliable friends who prevent bullying with their actions. Scouts are honest and you can trust their word. 

Relation to society 
Scouts build peace and contribute to common issues. Scouts explore societal matters, influence and participate in decision-making and promote democracy. They notice incongruities and take action in order to correct them. Scouts are able to act in a group in various roles, either as leaders or members of the group. Scouts know their own culture and are interested in other cultures. They respect other people’s convictions. Scouts see themselves as part of humanity and feel global responsibility for a better future. Scouts follow the principles of sustainable development. 

Relation to the environment 
Scouts find nature significant and want to nurture it. Scouts can move and function in varying environments. They are interested in the welfare and comfort of their living and working environments. They work actively to preserve a vital and favourable environment for future generations. 

4.2 The Scout Method 

The Scout Method is a collection of methods the Guide and Scout Movement uses to achieve its educational objectives and, thus, fulfil the aim of Scouting. The Finnish Scout Method is based on the Guide and Scout Methods of WAGGGS and WOSM. 

Commitment to the values of Scouting 
The Scout Promise, the Scout Ideals and the Scout Motto describe the values of Scouting. Scouts aim to act in accordance with these values. 

Symbolism 
The Guide and Scout Movement’s symbolism consists of objects, content, themes and ways of working that are commonly considered significant. Symbolism unites the group and supports the development of individual identity. 

Personal development 
In Scouting, individuals develop themselves by being entrusted with suitably challenging tasks. The programmes of each age section promote growth and development. 

The Patrol system 
Scouting activities take place in peer groups, in which decisions are made together and responsibility is shared. In these small groups, children and young people grow to operate as members of a group and learn leadership. 

Learning by doing 
For children and young people, learning by doing is the natural way of learning. In Scouting, learning takes place through doing, experiencing and reflecting on one’s own actions. 

Adult support 
In Scouting, children, young people and adults work together. The adults support the growth and participation of the children and young people as well as their opportunities to have an impact. 

A good deed every day 
In Scouting, you learn to take responsibility for yourself and for others. Scouts construct a better world, are active citizens and work in cooperation with others for the good of their communities. 

Activities in nature 
Scouting takes place in nature, and through this, scouts construct a personal relationship to the environment. For Scouts, nature is an important working and learning environment that provides memorable experiences. 

4.3 The Youth Programme 

The Youth Programme is the framework for practical education in Scouting. In Finland, the Youth Programme is developed and supported for the target group of Scouting. The Youth Programme describes the activities in accordance with the Educational Objectives and the Scout Method. 

5 Approval, entry into force and amendment 

This constitution has been approved by the biennial general assembly of the Guides and Scouts of Finland on DD.MM.YYYY and replaces the constitution approved on 21 November 2010. This constitution enters into force immediately. The constitution has been ratified by the World Association of Girl Guides and Girl Scouts and the World Organization of the Scout Movement before the decision of the general meeting. 

or 

This constitution has been approved by the general assembly of the Guides and Scouts of Finland on DD.MM.YYYY and replaces the constitution approved on 21 November 2010. This constitution enters into force after the World Association of Girl Guides and Girl Scouts and the World Organization of the Scout Movement have ratified it. 

This constitution can be amended by a decision of the general assembly of the Guides and Scouts of Finland in accordance with the bylaws. The World Organisations must ratify any changes to the constitution before their entry into force.

Peruskirjan luonnos (kaikki kieliversiot)

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018. Jäsenkokous päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen päivitysprosessi. Uudesta peruskirjasta päättää syksyn 2020 jäsenkokous.

Arvokeskustelu muutoksen taustalla

Vaikuttavana ja eteenpäin katsovana nuorten liikkeenä haluamme pysyä mukana yhteiskunnan muutoksessa. Ympäröivä maailma heijastuu aina myös yksilöiden arvopohjaan ja siksi partiossa on käytiin arvokeskustelua 2017-2018. Arvokeskustelun aikana partiolaisten ajatuksia partion arvopohjasta kartoitettiin laajasti. Keskustelun ja sen yhteydessä toteutetun kahden arvokyselyn pohjalta arvotyöryhmä laati toimenpide-ehdotuksia, joista peruskirjan päivittäminen on yksi. 

Jäsenkokouksen 2018 päätös

Päätös 1: Aloitetaan peruskirjan muutosprosessi. Uudesta peruskirjasta päätetään yhdistyksen varsinaisessa jäsenkokouksessa 2020. Muutosprosessissa otetaan huomioon vuosien 2017-2018 arvokeskustelu ja sen pohjalta laadittu “Arvokyselyn tulokset ja arvotyöryhmän suositukset toimenpiteiksi” -raportti. Muutosprosessissa huomioidaan erityisesti arvotyöryhmän suositukset, jotka koskevat seuraavia asioita:

A. Peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttämistä ja monitulkintaisuuden vähentämistä
B. “Toimiminen eettisesti oikein” -arvoa
C. Partion roolia rauhanliikkeenä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä globaalia oikeudenmukaisuutta
D. Myönteistä asennetta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimistä
E. Uskollisuutta omaa maata kohtaan
 
Päätös 2: Valmistellaan yhdistyksen varsinaiselle jäsenkokoukselle 2020 uusi partiolupaus. Lupauksen tulee mahdollistaa se, että partiossa on tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin kunnioittavasti suhtautumiselle. Lupauksen tulee jättää tilaa myös uskonnottomuudelle. Partiolupaus tulee toteuttaa niin, että eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat kokevat itsensä tervetulleiksi partioon eivätkä joudu toimimaan henkilökohtaisen vakaumuksensa vastaisesti. Partiolupauksen sisältöjä ja/tai sanamuotoja päivitetään muilta osin tarpeen mukaan.
 
Päätös 3: Päivitetään kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisältöjä.
 
Partiolupauksen päivittäminen
 

On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori voi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen suora viittaus perinteisenmuotoiseen uskontoon on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on muodostaa uusi lupaus. Uusi lupaus olisi sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitattaisiin tunnustuksellisen uskonnon sijaan esimerkiksi omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun. 

Peruskirjatyöryhmän tavoitteet

• Työryhmän tehtävänä on valmistella uusi peruskirjaehdotus vuoden 2020 jäsenkokoukselle.
• Työryhmä toteuttaa kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 jäsenkokouksen päätöstä peruskirjasta.
• Työryhmän työskentelyn pohjana on vuosina 2017-2018 käyty arvokeskustelu ja arvotyöryhmän tekemä raportti toimenpide-ehdotuksineen.
• Peruskirjan työstäminen ja prosessin johtaminen tehdään niin, että osallistetaan laajasti koko partiokenttä. Prosessissa tulee kuulla lippukunta-, piiri-ja keskusjärjestötoimijoita. Osallistaminen tehdään mm. järjestämällä työpajoja eri puolella Suomea.
• Työryhmä huomioi kaksikielisyyden (suomi ja ruotsi) koko prosessissa. Viimeistään jäsenkokoukselle esitettävä peruskirja on käännetty myös ruotsiksi yhteistyössä Finlands Svenska Scouternin kanssa.
• Peruskirjaprosessi edistää rakentavan ja kunnioittavan keskustelun kulttuuria partioliikkeessä. Apuna tähän voidaan käyttää esimerkiksi Sitran Erätauko-mallia.
• Uusi peruskirja on linjassa maailmanjärjestöjen arvojen kanssa. Maailmanjärjestöjä pidetään tietoisina prosessin etenemisestä ja heidän kanssaan käydään dialogia sisältö- ja sanamuotoasioihin liittyen.
• Uusi peruskirja lisää partion avoimuutta ja moninaisuutta. Tavoitteena on peruskirja, johon yhä useampi nykyinen ja tuleva partiolainen voi sitoutua.

Partion ja kirkon välinen yhteistyö

Evankelis-luterilainen kirkko on partion tärkeä yhteistyökumppani sekä valtakunnallisella tasolla että paikallisten seurakuntien ja lippukuntien välisessä toiminnassa. Partion tavoitteena on tarjota entistä laadukkaampaa katsomuskasvatusta. Tunnustuksellinen uskontokasvatus voi jatkossakin olla tapa toteuttaa partion katsomuskasvatusta. Parhaillaan työstetään myös partion katsomuskasvatuksen kokonaisuutta, johon uskontokasvatus osaltaan kuuluu. Hengellisyydestä partiotoiminnassa on kerrottu laajemmin täällä. Myönteinen asenne uskontoon, oman vakaumuksen etsiminen ja toisen vakaumuksen kunnioittaminen on jatkossakin partion arvo.

Lisätietoja peruskirjan päivitysprosessista sekä partion ja kirkon välisestä yhteistyöstä:
Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria ”Hilla” Ruohola.

  • Peruskirjan uudistamisen myötä partion arvoja selkeytetään, varsinaista muutosta arvopohjassa ei tapahdu.
  • Peruskirjan uudistamisen myötä partiossa sanoitetaan selkeästi, että partiossa on tilaa eri uskontokuntiin kuuluville ja uskonnottomille. Partio kuuluu kaikille.
  • Kaikki partiolaiset antavat saman lupauksen. Toive yhdestä lupauksesta nousi esiin laajasti osallistamisen yhteydessä ja on ollut Suomen Partiolaisten - Finlands Scouter ry:n (SP-FS) hallituksen ja partioneuvoston yhteinen näkemys. Yksi lupaus yhdistää meitä partiolaisia.
  • Peruskirjaluonnos on SP-FS:n hallituksen esitys uudeksi peruskirjaksi. Taustalla on laaja jäsenistön osallistaminen avointen työpajojen ja kyselyn kautta. Lisäksi tietoa on kerätty asiantuntijakuulemisten, muiden maiden peruskirjojen vertailun ja maailmanjärjestöjen asettamien raamien muodossa.
  • Peruskirjan tai partiolupauksen muutos eivät aiheuta muutoksia seurakuntien ja lippukuntien väliseen yhteistyöhön tai taustayhteisösopimuksiin. Tästä on selkeä yhteisymmärrys SP-FS:n ja kirkkohallituksen välillä.

Miten partiolippukuntien ja seurakuntien välinen yhteistyö toimii peruskirjauudistuksen jälkeen?

Peruskirjan uudistus on herättänyt erilaisia huolia muun muassa lippukuntien ja seurakuntien väliseen yhteistyöhön liittyen. Suomen Partiolaiset tukee tätä yhteistyötä muun muassa käymällä valtakunnallista keskustelua partion asemasta evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien työmuotona. Lisäksi Suomen Partiolaiset ja Kirkkohallitus on solminut yhteistyösopimuksen, jossa määritellään valtakunnallisen tason yhteistyö, sekä perusperiaatteet lippukuntien ja seurakuntien väliselle yhteistyölle.  Tätä sopimusta ollaan parhaillaan päivittämässä ja päivitetty sopimus tulee tämän hetkisen aikataulun mukaan voimaan vuoden 2021 alusta. Päivitystarve ei ole syntynyt peruskirjan muutosten takia, vaan sopimus on tehty vuonna 2008, joten peruskirjauudistuksen myötä tiivistyneen yhteyden pohjalta on hyvä aika päivittää yhteistyösopimusta. Päivitetty sopimus sanoittaa kummankin osapuolen vastuita ja velvollisuuksia edellistä selkeämmin, sisältöön ei ole tulossa isoja muutoksia. Muutokset valtakunnallisessa sopimuksessa eivät vaikuta lippukuntien ja seurakuntien välisiin sopimuksiin.

Rajoittaako uusi peruskirja lippukuntien ja seurakuntien yhteistyötä jatkossa?

Uudistunut peruskirja ei rajaa lippukuntien ja seurakuntien välistä yhteistyötä millään muotoa, se ainoastaan avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Uusi peruskirja ei edellytä muutoksia lippukuntien ja seurakuntien väliseen yhteistyöhön tai yhteistyösopimuksiin. Kannustamme kuitenkin lippukuntia ja seurakuntia keskustelemaan yhteistyöstä ja sen tavoitteista säännöllisesti, jotta molemmille osapuolille on selvää mitä yhteistyöltä odotetaan. Näiden keskusteluiden perusteella osapuolet voivat halutessaan päivittää yhteistyösopimuksiaan vastaamaan päivittynyttä valtakunnallista yhteistyösopimusta ja paikallistason yhteistyösopimuspohjaa.

Mitä taustayhteisösopimus tarkoittaa?

Partiolippukuntien tukena toimii usein ainakin yksi taustayhteisö, joka voi olla esimerkiksi seurakunta, yritys, kyläyhdistys, hyväntekeväisyysjärjestö tai muu aatteellinen yhdistys, seura tai järjestö. Taustayhteisö tukee lippukunnan partiotoimintaa oman päätoimensa ohella.

Seurakunnat voivat toimia rekisteröityjen tai rekisteröimättömien lippukuntien taustayhteisönä, jolloin lippukunta antaa taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Taustayhteisösopimuksessa lippukunta ja seurakunta määrittelevät, millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja miten lippukunta osallistuu seurakunnan toimintaan. Samalla taustayhteisösopimuksessa määritellään, mitä tukea seurakunta antaa lippukunnalle.

Miten ja miksi asiasta olisi hyvä kommunikoida oman taustayhteisön kanssa?

Partiolippukuntien on tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä taustayhteisöihinsä. Säännöllinen ja pitkäjänteinen yhteydenpito on avain molempia osapuolia miellyttävään ja hedelmälliseen yhteistyöhön.

Peruskirjauudistus saattaa herättää taustayhteisöissä kysymyksiä, joihin lippukunta on paras asiantuntija vastaamaan. Keskustelulla voidaan ehkäistä väärinymmärrykset ja samalla kartoittaa, mitä taustayhteisö ja lippukunta yhteistyöltään aidosti haluavat.

Lippukunnan kannattaa sopia tapaaminen oman seurakunnan partioyhteyshenkilön kanssa ja kertoa tapaamisessa avoimesti peruskirjauudistuksesta. Yhdyshenkilö on yleensä seppo eli seurakunnan partiotyönohjaaja, joku nuorisotyönohjaajista, papeista tai seurakunnan kirkkoherra. Avoin ja rehellinen keskustelu vähentää mahdollista epäluottamusta ja huolia sekä lippukunnassa että taustayhteisössä. Apua keskusteluun saa tästä UKK:sta, lippukunnille 23.4.2019 lähetetystä sähköpostista ja 27.8.2019 lähetetystä sähköpostista sekä  partio.fi/arvokeskustelu-sivuilta.

Voitte näyttää tapaamisessa myös peruskirjauudistuksesta kertovan PowerPoint-esityksen (löytyy partio.fi/arvokeskustelu sivun alusta).

Miksi lippukunta ja seurakunta tekevät yhteistyötä?

Suomen Partiolaiset ja Suomen evankelisluterilainen kirkko ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa sanoitetaan periaatteet paikalliselle yhteistyölle ja taustayhteisösopimukselle. Yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä vapaaehtoisuuteen.

Partioliikkeeseen kuuluu oman maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Suomalaisessa viitekehyksessä on ollut luonnollista, että partiossa tapahtuva hengellinen kasvatus ja siihen liittyvä yhteistyö on ollut tiivistä nimenomaan evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Partioliike ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, vaan toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Tästä syystä yhteistyötä on tehty ja tehdään edelleen myös muiden kirkko- ja uskontokuntien kanssa. Hengelliseen kasvatukseen liittyvien yhteisten tavoitteiden lisäksi yhteistyöstä on myös muuta hyötyä molemmille osapuolille.

Seurakunnan ja lippukunnan välinen yhteistyö voi olla esimerkiksi:

  • Lippukunnan tarjoamaa seurakunnan tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta
  • Seurakunnan tarjoamaa tukea uskonnollisen tai hengellisen kasvatuksen antamiseen
  • Lippukunnan osallistumista kirkollisiin juhlapyhiin esimerkiksi vastuutehtävien hoitamisessa
  • Yhdessä järjestettäviä partiolaisten kirkkopyhiä
  • Lippukunnan ja seurakunnan yhdessä järjestämiä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumia ja tempauksia
  • Seurakunnan tilojen tarjoamista lippukunnan käyttöön
  • Seurakunnan rahallista tukea lippukunnalle
  • Seurakunnan työntekijän työajan käyttämistä lippukunnan toimintaan

Mitä yhteistyö mahdollistaa?

Seurakunnan näkökulmasta partiotoiminta on kustannustehokasta ja laadukasta vapaaehtoisten johtamaa lapsi- ja nuorisotyötä. Partiossa tavoitetaan vuosittain valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Partio voi olla paikka vahvistaa seurakuntaan kuuluvien partiolaisten suhdetta seurakuntaan. Tämä myös silloin, kun lippukunnan taustayhteisönä ei toimi seurakunta – partio-ohjelman mukaisesti lippukunnissa tulee antaa heidän jäsentensä vakaumuksen mukaista katsomuskasvatusta.

Partiotoimintaa järjestetään lähtökohtaisesti vapaaehtoisvoimin ja myös tästä syystä lippukunta on erinomainen kumppani seurakunnalle. Kirkon tulevaisuustyössä korostuu nimenomaan seurakuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toiminnot. Partio on myös halpa harrastus, joten tukemalla toimintaa seurakunta voi mahdollistaa hyvän harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle.

Yksi tärkeimmistä tukimuodoista on seurakuntien tarjoamat tilat partiotoiminnan käyttöön. Tämän lisäksi useat seurakunnat antavat lippukunnille myös muuta taloudellista tukea sekä työntekijäresurssia. Kirkon työntekijät ovat ammattilaisia, joiden kanssa partiolaiset voivat käydä uskontoihin, elämänkatsomuksiin, vakaumukseen ja moniin muihin kysymyksiin liittyviä keskusteluja. Kaikki nämä yhdessä parantavat lippukunnassa tapahtuvan hengellisen kasvatuksen laatua.

Lippukuntia ja seurakuntia kehotetaan uuden peruskirjan myötä tiivistämään yhteistyötään ja yhdistävän voimia erityisesti katsomuskasvatuksen kanssa. Seurakunnista löytyy paljon osaamista käsittelemään erilaisia katsomuksia partiossa. Partiokasvatusta toteutetaan lippukunnissa ja koska lippukunnat ovat itsenäisiä toimijoita, tehdään ratkaisut taustayhteisösopimuksesta ja siihen liittyvistä ehdoista paikallisesti lippukunnan ja seurakunnan välillä. Lippukunta noudattaa kulloinkin voimassa olevaa partio-ohjelmaa, mutta se voi itsenäisesti päättää, miten lippukunnan toiminnassa annetaan esimerkiksi hengellistä kasvatusta.

Miten uskonnot ja hengellisyys näkyvät partiossa tulevaisuudessa?

Peruskirjauudistuksessa keskustelua on herättänyt erityisesti uskonnon asema partiossa tulevaisuudessa. Keskustelu on käynnistynyt jäsenkokouksen 2018 päätöksen kirjauksista, joiden perusteella uudistuksessa kiinnitetään huomiota nykyisen peruskirjan myönteinen asenne uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsiminen. Keskusteluun on noussut isosti myös uuden partiolupauksen valmisteleminen.

Peruskirjauudistuksella pyritään siihen, että jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen Jumala-sana on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi, koska sen tulkitaan tarkoittavan vain kristinuskon Jumalaa. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on ollut muodostaa yksi uusi lupaus. Uusi lupaus on sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitataan tunnustuksellisen uskonnon sijaan omassa katsomuksessa kasvamiseen. Lisätietoa uudesta partiolupauksesta löydät www.partio.fi/arvokeskustelu, sivulla on käyty läpi muun muassa syitä, joiden perusteella yksi uusi lupaus on valmisteltu.

Muutosten jälkeenkin partiossa voi harjoittaa omaa uskontoaan ja vakaumustaan niin, että kunnioittaa samalla muiden oikeutta harjoittaa uskontoaan ja vakaumustaan. Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan esimerkiksi tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Toisin kuin taustayhteisösopimukset, peruskirja ja partiolupaus koskettavat kuitenkin jokaista partiolaista ja partiolippukuntaa Suomessa, joten on tärkeää, että peruskirja ja partiolupaus mahdollistavat partiotoiminnan monipuolisuuden.

Vuonna 2021 lippukunnille ja seurakunnille tarjoutuu hyvä mahdollisuus toimia yhdessä ja käydä suhteestaan keskustelua, kun vuoden ohjelmapainotus 2021 on katsomuskasvatus. Ohjelmapainotuksen tarkoituksena on kiinnittää erityistä huomiota johonkin tiettyyn partiokasvatuksen osa-alueeseen ja löytää uusia tapoja toteuttaa sitä.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä yksi yhteinen partiolupaus kaikille partiolaisille. Suomen Partiolaisten hallitus (SPH) ja Partioneuvosto (PN) kannattavat yhden lupauksen mallia peruskirjan uudistamisen jälkeenkin muun muassa seuraavista syistä:

  • Yksi lupaus yhdistää kaikkia partiolaisia Suomessa.
  • Yksi yhteinen lupaus on tehty lapsen ja nuoren näkökulmasta. Suurin osa partiolupauksen antajista on alle 18-vuotiaita.
  • Yksi lupaus mahdollistaa aidon positiivisen uskonnonvapauden. Lupaus huomioi partiolaisen uskon tai muun katsomuksen, koska lupaus soveltuu sekä yksi- että monijumalaisiin uskontoihin, ei-jumaluskontoihin sekä ei-uskonnollisiin katsomuksiin.
  • Kaikille ei ole edes aikuisena selvää, millainen oma katsomus on ja mikä on oma suhde eri uskontoihin. Partion tulisikin antaa tilaa oman katsomuksen etsimiseen, tutkiskeluun ja siinä kasvamiseen. Matka eli kasvaminen on tärkeintä partion uskonto- ja katsomuskasvatuksessa ja siten ”kasvaa katsomuksessani” antaa tilaa tälle kasvulle, kun ei tarvitse lukittautua lupauksen tasolla johonkin tiettyyn uskontoon tai muuhun katsomukseen.
  • Kun kaikki partioryhmän jäsenet antavat saman lupauksen, lupauksesta voidaan keskustella yhteisesti ja kaikkia lupauksen kohtia voidaan avata yhdessä. Parhaimmillaan juuri tämä tukee uskontojen välistä dialogia: ryhmänjohtaja avaa esimerkiksi mitä ”kasvaa katsomuksessani” tarkoittaa ja miten se voi toiselle tarkoittaa kristittynä kasvamista ja toiselle kasvamista muita arvoja korostavassa katsomuksessa.
  • Vaihtoehtoisten lupausten mallikaan ei takaa aitoa valinnanvapautta tai positiivisen uskonnonvapauden toteutumista. Esimerkiksi lippukunta saattaisi linjata ylätasolla (vastoin ohjeistusta), minkä lupauksen heidän lippukuntansa jäsenet antavat. Myös ryhmänjohtaja saattaisi jättää kiireen tai ajattelemattomuuden vuoksi kysymättä asiaa alle 15-vuotiaiden vanhemmilta, vaan päättäisi itse, minkä lupauksen ryhmäläiset antavat.
  • Vaihtoehtoisten lupausten mallissa syntyisi riski arkaluontoisia henkilötietoja sisältäville GDPR:n vastaisille epävirallisille rekistereille, joissa lippukunta tilannetta hallitakseen ylläpitäisi listausta jäsentensä uskonnosta ja annetun lupauksen muodosta.
  • Vaihtoehtoiset lupaukset toisivat lippukunnalle haasteen lupauksenantotilaisuuden toteuttamisessa. Lapsen ja nuoren näkökulmasta voisi olla eriarvoistava kokemus olla esimerkiksi yksin antamassa erilaista lupausta, kuin mitä suurin osa lippukunnan muista partiolaisista antaa. Pahimmillaan tällainen käytäntö lisäisi ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa kiusaamista.

Peruskirjaluonnoksen sisältämä uusi partiolupaus:

”Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi,
kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa (ikäkauden) ihanteita joka päivä.”

  • Katsomus-käsitteellä tarkoitetaan yksilön uskonnollista tai ei-uskonnollista maailmankatsomusta.
  • Selkeyden vuoksi peruskirjassa käytetään ilmausta “uskonto tai muu katsomus”, jolla tarkennetaan ajatus siitä, että käsite katsomus pitää sisällään myös uskonnot. Partiolupauksessa partiolainen lupaa kasvaa katsomuksessaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi kristittynä, muslimina tai muussa katsomuksessa kasvamista.

Partioneuvosto puolsi syyskuussa 2019 hallituksen silloista esitystä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n uudeksi peruskirjaksi. Partioneuvosto panee merkille, että partiolaiset ovat kuluneen puolen vuoden aikana ottaneet ehdotetun peruskirjan hyvin vastaan. 

Partioneuvoston puollon jälkeen on kirjoitettu peruskirjan kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Tavoite on ollut, että tekstit ovat sisällöllisesti yhtenevät. Ruotsinkielistä tekstiä on valmisteltu dialogissa Finlands Svenska Scouterin kanssa.  

Suomen Partiolaiset on käynyt peruskirjasta keskustelua partion maailmanjärjestöjen kanssa. Partioliikkeen maailmanjärjestön (WOSM) ja Partiotyttöjen maailmanliiton (WAGGGS) palaute peruskirjasta on ollut positiivista ja sen perusteella peruskirjaan on tehty muutama selkeyttävä tarkennus.  

Partioneuvosto katsoo peruskirjan päivitysprosessin tiivistäneen partion ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välistä keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä kaikilla tasoilla. Partioneuvosto pitää hyvänä, että Suomen Partiolaisten ja kirkkohallituksen välistä valtakunnallista yhteistyösopimusta päivitetään parhaillaan vuodeksi 2021, jotta kumppanuus olisi entistä tiiviimpää ja selkeämmin määritelty. Ehdotus peruskirjaksi takaa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla hyvän yhteistyön jatkumisen ja mahdollistaa uusien katsomuskasvatukseen liittyvien avauksien tekemisen tulevaisuudessa. 

Partioneuvosto kiittää hallitusta ja peruskirjatyöryhmää hyvästä työstä. Partioneuvosto katsoo ehdotetun peruskirjan olevan hyvä, onnistunut ja vievän partioliikettä Suomessa eteenpäin. Partioneuvosto arvioi ehdotuksen täyttyvän Lappeenrannan jäsenkokouksen vuonna 2018 asettaman tehtävänannon ja puoltaa peruskirjan hyväksymistä. 

I september 2019 understödde scoutrådet styrelsens dåvarande förslag till en ny grundstadga för Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Scoutrådet noterar att den föreslagna grundstadgan under det gångna halvåret har tagits väl emot av scouterna.

Efter scoutrådets utlåtande, skrevs de svenska och engelska språkversionerna av grundstadgan. Målet var att texterna innehållsmässigt skulle motsvara varandra. Den svenska texten har utarbetats i dialog med Finlands Svenska Scouter.

Finlands Scouter har fört en dialog om grundstadgan med scouternas världsförbund. Responsen från World Organization of the Scout Movement (WOSM) och World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) var positiv och vissa förtydliganden gjordes till grundstadgan.

Scoutrådet anser att processen för uppdatering av grundstadgan har förstärkt dialogen och samarbetet mellan scouterna och den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland på alla nivåer. Scoutrådet anser det vara fint att det nationella samarbetsavtalet mellan Finlands Scouter och kyrkostyrelsen för närvarande uppdateras för 2021 för att göra partnerskapet ännu tätare och tydligare definierat. Förslaget till grundstadga säkerställer ett fortsatt gott samarbete på lokal och nationell nivå och möjliggör en utveckling av åskådningsfostran i framtiden.

Scoutrådet tackar styrelsen och grundstadgearbetsgruppen för deras goda arbete. Scoutrådet anser att den föreslagna grundstadgan är bra och lyckad och att den för scoutrörelsen i Finland framåt. Scoutrådet bedömer att förslaget uppfyller de ramar som fastställdes av medlemsmötet i Villmanstrand 2018 och stöder därmed ett godkännande av grundstadgan.

Partioneuvoston lausunto peruskirjaluonnoksesta 22.9.2019: 

"Partioneuvosto kiittää hallitusta ja peruskirjatyöryhmää osallistavasta prosessista ja erityisesti eri puolilla Suomea toteutetuista työpajoista ja jäsenkyselystä, jotka osoittavat partiolaisten tukevan uudistusta. Partioneuvosto panee merkille jäsenistössä peruskirjaluonnoksesta käydyn rakentavan keskustelun ja toivoo keskustelun jatkumista. Ruotsinkielistä prosessia on edistetty samanaikaisesti suomenkielisen prosessin kanssa. Partioneuvosto toivoo, että vaikka ruotsinkielistä luonnosta ei käännetty samanaikaisesti, projektiryhmä ja SP-FS hallitus tukevat jatkossakin tehtävää käännöstyötä ja prosessia.

Partioneuvosto pitää arvokkaana sitä, että kaikilla partiolaisilla olisi jatkossakin yksi yhteinen partiolupaus. Ehdotettu partiolupaus lähtee lapsen ja nuoren lähtökohdista mahdollistaen positiivisen uskonnonvapauden aidon toteutumisen.

Partioneuvosto pitää peruskirjaluonnosta onnistuneena ja katsoo sen täyttävän jäsenkokouksen tehtävänannon. Partioneuvosto kehottaa hallitusta lähettämään luonnoksen partion maailmanjärjestöille kommentoitavaksi."

"Scoutrådet tackar styrelsen och grundstadgearbetsgruppen för en inkluderande process, speciellt gällande workshopparna och medlemsförfrågan som gjordes i hela landet och som uppvisar ett utbrett stöd för grundstadgeuppdateringen. Scoutrådet noterar den konstruktiva diskussionen som har förts inom Finland och hoppas på att den fortsätter på samma sätt. Den svenskspråkiga processen har gjorts parallellt med den finskspråkiga, och scoutrådet hoppas att arbetsgruppen och SP-FS styrelse även i fortsättningen stöder översättningsarbetet och den fortsatta processen, fastän det svenskspråkiga utkastet inte gjordes samtidigt med det finska.

Scoutrådet anser att det är viktigt att alla scouter även i framtiden har ett gemensamt löfte. Det föreslagna scoutlöftet utgår ifrån barns och ungas perspektiv och det möjliggör förverkligandet av äkta positiv religionsfrihet.

Scoutrådet anser att grundstadgeutkastet är lyckat och att det uppfyller uppdraget som gavs av medlemsmötet. Scoutrådet uppmanar SP-FS styrelse att skicka grundstadgeutkastet till världsförbunden för kommentering."

Lisätietoja Partioneuvostosta

Kohti uutta peruskirjaa -raportissa esitetään tiivistetysti, miksi peruskirjatyöryhmä on päätynyt tiettyihin ratkaisuihin peruskirjaa kirjoittaessaan. Raportissa selvitetään mm. miten työpajojen tulokset ja keväällä 2019 tehdyn peruskirjakyselyn tulokset ovat vaikuttaneet lopputulokseen. Raportti ja liitteet ovat pdf-muodossa. 

Kohti uutta peruskirjaa -raportti
Liite 1 Jäsenkokouksen 2018 päätös peruskirjasta
Liite 2 Kuvaus työpajojen rakenteesta
Liite 3 Peruskirjakyselyn kysymykset
Liite 4 Peruskirjakyselyn tulokset

På svenska: Sammandrag av läget med grundstadgan

Työpajat

Keväällä 2019 järjestettiin peruskirjan päivitykseen liittyen yhteensä 10 työpajaa, joihin osallistui n. 300 partionuorta ja -aikuista. Työpajoissa kerrottiin peruskirjan päivitysprosessista sekä pohdittiin, miten jäsenkokouksen tavoitteet peruskirjan uudistamiselle parhaiten toteutettaisiin uudessa peruskirjassa. Työpajoista 3 oli kaksikielisiä, minkä lisäksi yksi työpajoista oli ruotsinkielinen. Työpajoja järjestettiin jokaisen tätä haluavan partiopiirin tilaisuudessa.

Työpajat järjestettiin:

  • Pääkaupunkiseudun Partiolaisten talviseminaarissa 26.1.2019
  • Etelä-Karjalan Partiolaisten luottispäivässä 16.2.2019
  • Partion kevätpäivillä 16. –17.3.2019 (sekä peruskirjatyöryhmän että SP-FS:n kasvatusvaliokunnan järjestämät työpajat)
  • Hämeen Partiopiirin kevätkokouksessa ja johtajapäivillä 23.3.2019
  • Finlands Svenska Scouternin kevätkokouksessa 23.3.2019
  • Pohjanmaan Partiolaisten Sykähdys-lippukuntapäivässä 24.3.2019
  • Järvi-Suomen Partiolaisten lippukuntapäivässä 24.3.2019
  • Uudenmaan Partiopiirin lippukuntapäivässä 30.3.2019
  • Lapin Partiolaisten kevätkokouksessa 30.3.2019 ja
  • Lounais-Suomen Partiopiirin lippukuntafoorumissa 31.3.2019

Peruskirja-kysely

Keväällä 2019 lähetettiin yli 15-vuotiaille partiolaisille sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 569 partiolaista. Kyselyllä pyrittiin täsmentämään työpajoissa saatua tietoa.  

Uutinen: Partiosta halutaan kaikille avointa - peruskirjan uudistustyö meneillään 16.4.2019
Uutinen: Peruskirjakysely keräsi runsaasti vastauksia 14.5.2019

Miten voin vaikuttaa vielä peruskirjaan?

Voit vaikuttaa peruskirjaan ottamalla yhteyttä oman piirisi partioneuvokseen. Partioneuvoston jäsenet löydät täältä

Partiossa käytiin vuosina 2017-2018 arvokeskustelua, jonka tuloksiin voit tutustua täällä. Arvokeskustelun tulosten perusteella Suomen Partiolaisten jäsenkokous, joka pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018, päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen uudistusprosessi.

Peruskirjan uudistaminen on suuri hanke, joka vaikuttaa lähes jokaiseen partiolaiseen ja lippukuntaan. Tässä pyrimme vastaamaan muutamiin yleisimpiin peruskirjauudistukseen liittyvistä kysymyksistä.

Miksi peruskirja uudistetaan?

Peruskirjassa linjataan periaatteita, jotka liittyvät partioliikkeen päämäärään, arvopohjaan, tavoitteisiin ja menetelmään Suomessa tai Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n rooliin. Peruskirja määrittää ja linjaa kaikkea partiotoimintaa Suomessa. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n toiminnan tarkoitus määritellään tässä peruskirjassa sekä lisäksi yhdistyksen säännöissä.

Peruskirja pohjautuu Partiotyttöjen maailmanliiton, World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) ja Partioliikkeen maailmanjärjestön, World Organization of Scout Movement (WOSM) peruskirjoihin ja on kummankin maailmanjärjestön vahvistama asiakirja.

Mitä on tähän mennessä päätetty ja missä uudesta peruskirjasta päätetään?

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018. Jäsenkokous päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen päivitysprosessi.

Kevään 2019 laajan osallistamisen ja tiedon keruun pohjalta peruskirja-työryhmä on kirjoittanut ensimmäisen version uudesta peruskirjasta. Hallitus käsitteli uuden peruskirjan ensimmäisen luonnoksen kokouksessaan 17.8.2019. Uusi peruskirjaehdotus hyväksyttiin Partioneuvostossa 20.-22.9., jonka jälkeen tehtiin käännöstyö ja laitettiin peruskirjan luonnos nähtäväksi maailmanjärjestöille.  

25.2.2020 luonnokseen tehtiin muutoksia maailmanjärjestöpalautteen ja SP:n hallituksen, FiSSc:n hallituksen ja partioneuvoston alustavan käsittelyn perusteella. 31.3.2020 Suomen Partiolaisten hallitus hyväksyi kokouksessaan esityksen uudesta peruskirjasta jäsenkokoukselle. 18.4.2020 Partioneuvosto arvioi kokouksessaan uuden peruskirjaluonnoksen täyttyvän Lappeenrannan jäsenkokouksen vuonna 2018 asettaman tehtävänannon ja puoltaa sen hyväksymistä jäsenkokouksessa.

Uudesta peruskirjasta päättää syksyn 2020 jäsenkokous.

Mitä peruskirjasta muutetaan?

Peruskirjauudistuksessa partion peruskirja päivitetään vastaamaan niin partion toimintaympäristön vaatimuksia kuin jäsenistön näkemyksiä partion arvoista. Osa toivotuista muutoksista on sellaisia, että niiden mukaisesti toimitaan jo useissa lippukunnissa ja partiotoiminnassa laajemmin. Samalla peruskirjan tulee täyttää partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin vaatimukset, mikä asettaa peruskirjan uudistamiselle tietyt rajat.

Peruskirjan uudistusprosessissa huomioidaan Suomen Partiolaisten jäsenkokouksen 2018 mukaisesti erityisesti seuraavat asiat:

a. Peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttäminen ja monitulkintaisuuden vähentäminen
b. Nykyisen peruskirjan arvo toimimisesta eettisesti oikein
c. Partion rooli rauhanliikkeenä ja kansainvälinen yhteistyö sekä globaali oikeudenmukaisuus
d. Nykyisen peruskirjan arvo myönteisestä asenteesta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimisestä
e. Sellaisen uuden partiolupauksen  valmistelu, joka mahdollistaa sen, että partiossa on tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin kunnioittavasti suhtautumiselle ja uskonnottomuudelle
f. Partion kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisällön päivittäminen

Peruskirjan uudistusprosessissa voidaan muokata myös muuta nykyisen peruskirjan sisältöä, mikäli sille on tarve. Joka tapauksessa on oletettava, että peruskirjan selkeyttäminen edellyttää sen ulkonäön ja esitysjärjestyksen muuttamista.

Miten uskonnot ja hengellisyys näkyvät partiossa tulevaisuudessa?

Erityisesti keskustelua ovat herättäneet edeltävän listan kohdat d ja e eli nykyisen myönteistä asennetta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimistä koskevan arvon päivittäminen sekä uuden partiolupauksen valmisteleminen.

Peruskirjauudistuksella pyritään siihen, että jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen Jumala-sana on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi, koska se tulkitaan tarkoittavan vain kristinuskon Jumalaa. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on muodostaa yksi uusi lupaus. Uusi lupaus tulee olemaan sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitataan tunnustuksellisen uskonnon sijaan esimerkiksi omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun. 

Mahdollisten muutosten jälkeenkin partiossa voi harjoittaa omaa uskontoaan ja vakaumustaan niin, että kunnioittaa samalla muiden oikeutta harjoittaa uskontoaan ja vakaumustaan. Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan esimerkiksi tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Toisin kuin taustayhteisösopimukset, peruskirja ja partiolupaus koskettavat kuitenkin jokaista partiolaista ja partiolippukuntaa Suomessa, joten on tärkeää, että peruskirja ja partiolupaus mahdollistavat partiotoiminnan monipuolisuuden.

Lue Partioon ovat tervetulleita kaikki - vakaumukseen katsomatta (partion vastine YLEn 16.4.2019 julkaisemaan artikkeliin). 

Voiko uskonnoton harrastaa partiota?

Kyllä voi. Partio on avoin kaikille riippumatta siitä, kuuluko johonkin uskontokuntaan vai ei. Näin on ollut aiemminkin, mutta uudessa peruskirjassa tämä sanoitetaan vielä selvemmin. Partiolaisen on hyvä keskustella omassa lippukunnassaan siitä, millaisia tapoja ja perinteitä lippukunnassa on ja liittyykö niihin tunnustuksellista kasvatusta. Partiolaisen ei tarvitse osallistua tunnustukselliseen kasvatukseen, mikäli ei itse halua. Käytänteistä ja osallistumisesta on hyvä sopia oman lippukunnan kanssa. 

Onko muissa maissa tehty samanlaisia peruskirjauudistuksia?

Yllä kuvatut muutokset eivät ole kansainvälisessä partiokentässä poikkeuksellisia. Kuten ajassaan elävässä liikkeessä on luonnollista, on koko partioliikkeen historian ajan partion arvoista käyty keskustelua ja arvopohjaa on myös muutettu niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Kaikissa pohjoismaissa on hiljattain omaksuttu partiolupauksesta laveampi muoto joko yhden uuden tai vaihtoehtoisen lupauksen kautta. Maailmanjärjestöt ovat hyväksyneet hyvinkin erilaisia sanamuotoja partion arvoista ja partiolupauksesta. Hengellinen kasvatus tulee joka tapauksessa jatkossakin kuulumaan partioon ja partion arvopohjaan.

Miten peruskirjan uudistusprosessi etenee?

Peruskirjatyöryhmä valittiin alkuvuodesta 2019. Työryhmässä on 10 jäsentä erilaisilla partiotaustoilla ympäri Suomea. Työryhmää johtaa Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria "Hilla" Ruohola. Kevään 2019 aikana partiopiirien ja keskusjärjestön tapahtumissa järjestettiin avoimia työpajoja peruskirjauudistukseen liittyen. Uuden peruskirjan kirjoitustyöt aloitettiin keväällä 2019.

Ensimmäinen (ja mahdollisesti viimeinen) versio uudesta peruskirjasta hyväksytään SP:n hallituksessa ja partioneuvostossa alkusyksystä 2019. Syksyllä 2019 ehdotus uudesta peruskirjasta lähetetään partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin hyväksyttäväksi.

Mikäli maailmanjärjestöt eivät hyväksy ensimmäistä versiota uudesta peruskirjasta, jatketaan niiltä saadun palautteen perusteella uuden peruskirjan kirjoitustyötä. Myös myöhemmät versiot uudeksi peruskirjaksi hyväksytetään hallituksessa ja partioneuvostossa. Ne myös lähetetään maailmanjärjestöjen hyväksyttäväksi.

Uudesta peruskirjasta päätetään Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa syksyllä 2020. Tähän mennessä ehdotus uudeksi peruskirjaksi on oletettavasti molempien maailmanjärjestöjen hyväksymä.

Miten voin vaikuttaa peruskirjan sisältöön?

Peruskirjatyössä haluttiin kuulla mahdollisimman laajasti partiolaisia. Keskeisin vaikuttamisen paikka oli kevään 2019 aikana järjestetyt avoimet työpajat (partio.fi/arvokeskustelu). Lisäksi loppukeväästä 2019 tehtiin työpajoja täydentävä kysely, joka lähetettiin yli 15-vuotiaille partion jäsenille.

Voit vaikuttaa peruskirjaan ottamalla yhteyttä oman piirisi partioneuvokseen. Partioneuvoston jäsenet löydät täältä

Peruskirjatyöryhmä on koottu avoimella rekrytoinnilla joulukuussa 2018. Työryhmään valittiin Suomen Partiolaisten hallituksen jäseniä sekä monipuolista osaamista ympäri Suomen. 

  • Maria "Hilla" Ruohola, peruskirja-työryhmän puheenjohtaja
  • Viivi Alilöytty
  • Reetta Grönlund
  • Saija Kivelä 
  • Mikko Laitinen
  • Jockum Lundsten
  • Hilja Mäkinen
  • Susanne Nylund
  • Ilona Turunen
  • Ulla Värre
  • Elina Kamppari, toimihenkilö

PowerPoint-esitys peruskirjauudistuksesta lippukunnan, piirin ja taustayhteisön tapahtumissa käytettäväksi: Peruskirja, prosessi ja tehdyt ratkaisut 21.9.2019

Peruskirjaprosessin palaute

Kuva: Jaana Hopeakoski