Partion arvokeskustelu ja peruskirjan päivittäminen

Partiossa on käyty  vuosien 2017-2018 aikana arvokeskustelua, jonka pohjalta on syntynyt tarve uudelleensanoittaa partion arvopohjaa. Syksyn 2018 Suomen Partiolaisten jäsenkokous päätti, että vuosina 2019-2020 partion peruskirja päivitetään. Peruskirjatyössä osallistetaan partiolaisia valtakunnallisesti kevään 2019 aikana järjestettävissä työpajoissa. Varsinainen kirjoitustyö tehdään kesän 2019 aikana, jotta ehdimme käydä dialogia maailmanjärjestöjen kanssa riittävästi ennen jäsenkokousta 2020, jossa uusi peruskirja hyväksytään.

Partiossa käyty valtakunnallinen arvokeskustelu oli vuosien 2017-2018 suurimpia hankkeita. Keväällä 2017 aloitettu arvokeskustelu näkyi useissa partiotapahtumissa ympäri Suomen ja sitä tukemaan toteutettiin kaksi arvokyselyä. Keskustelun tavoitteena oli selventää partion arvojen tulkintaa ja edistää arvoista keskustelemisen kulttuuria partiossa. Arvokyselyjen tulosten pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotuksia, joista yhdeksi esitettiin partion peruskirjan päivittämistä.

Peruskirjan päivitysprosessin aikataulu:

Peruskirjan päivitysprosessin aikataulu

Lataa tästä PowerPoint: Peruskirja yleisesitys kokonaisuudesta 3.4.2019

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018. Jäsenkokous päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen päivitysprosessi. Uudesta peruskirjasta päättää syksyn 2020 jäsenkokous.

Arvokeskustelu muutoksen taustalla

Vaikuttavana ja eteenpäin katsovana nuorten liikkeenä haluamme pysyä mukana yhteiskunnan muutoksessa. Ympäröivä maailma heijastuu aina myös yksilöiden arvopohjaan ja siksi partiossa on käytiin arvokeskustelua 2017-2018. Arvokeskustelun aikana partiolaisten ajatuksia partion arvopohjasta kartoitettiin laajasti. Keskustelun ja sen yhteydessä toteutetun kahden arvokyselyn pohjalta arvotyöryhmä laati toimenpide-ehdotuksia, joista peruskirjan päivittäminen on yksi. 

Jäsenkokouksen 2018 päätös

Päätös 1: Aloitetaan peruskirjan muutosprosessi. Uudesta peruskirjasta päätetään yhdistyksen varsinaisessa jäsenkokouksessa 2020. Muutosprosessissa otetaan huomioon vuosien 2017-2018 arvokeskustelu ja sen pohjalta laadittu “Arvokyselyn tulokset ja arvotyöryhmän suositukset toimenpiteiksi” -raportti. Muutosprosessissa huomioidaan erityisesti arvotyöryhmän suositukset, jotka koskevat seuraavia asioita:

A. Peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttämistä ja monitulkintaisuuden vähentämistä
B. “Toimiminen eettisesti oikein” -arvoa
C. Partion roolia rauhanliikkeenä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä globaalia oikeudenmukaisuutta
D. Myönteistä asennetta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimistä
E. Uskollisuutta omaa maata kohtaan
 
Päätös 2: Valmistellaan yhdistyksen varsinaiselle jäsenkokoukselle 2020 uusi partiolupaus. Lupauksen tulee mahdollistaa se, että partiossa on tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin kunnioittavasti suhtautumiselle. Lupauksen tulee jättää tilaa myös uskonnottomuudelle. Partiolupaus tulee toteuttaa niin, että eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat kokevat itsensä tervetulleiksi partioon eivätkä joudu toimimaan henkilökohtaisen vakaumuksensa vastaisesti. Partiolupauksen sisältöjä ja/tai sanamuotoja päivitetään muilta osin tarpeen mukaan.
 
Päätös 3: Päivitetään kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisältöjä.
 
Partiolupauksen päivittäminen
 

On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori voi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen suora viittaus perinteisenmuotoiseen uskontoon on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on muodostaa uusi lupaus. Uusi lupaus olisi sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitattaisiin tunnustuksellisen uskonnon sijaan esimerkiksi omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun. 

Peruskirja-työryhmän tavoitteet

• Työryhmän tehtävänä on valmistella uusi peruskirjaehdotus vuoden 2020 jäsenkokoukselle.
• Työryhmä toteuttaa kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 jäsenkokouksen päätöstä peruskirjasta.
• Työryhmän työskentelyn pohjana on vuosina 2017-2018 käyty arvokeskustelu ja arvotyöryhmän tekemä raportti toimenpide-ehdotuksineen.
• Peruskirjan työstäminen ja prosessin johtaminen tehdään niin, että osallistetaan laajasti koko partiokenttä. Prosessissa tulee kuulla lippukunta-, piiri-ja keskusjärjestötoimijoita. Osallistaminen tehdään mm. järjestämällä työpajoja eri puolella Suomea.
• Työryhmä huomioi kaksikielisyyden (suomi ja ruotsi) koko prosessissa. Viimeistään jäsenkokoukselle esitettävä peruskirja on käännetty myös ruotsiksi yhteistyössä Finlands Svenska Scouternin kanssa.
• Peruskirjaprosessi edistää rakentavan ja kunnioittavan keskustelun kulttuuria partioliikkeessä. Apuna tähän voidaan käyttää esimerkiksi Sitran Erätauko-mallia.
• Uusi peruskirja on linjassa maailmanjärjestöjen arvojen kanssa. Maailmanjärjestöjä pidetään tietoisina prosessin etenemisestä ja heidän kanssaan käydään dialogia sisältö- ja sanamuotoasioihin liittyen.
• Uusi peruskirja lisää partion avoimuutta ja moninaisuutta. Tavoitteena on peruskirja, johon yhä useampi nykyinen ja tuleva partiolainen voi sitoutua.

Partion ja kirkon välinen yhteistyö

Evankelis-luterilainen kirkko on partion tärkeä yhteistyökumppani sekä valtakunnallisella tasolla että paikallisten seurakuntien ja lippukuntien välisessä toiminnassa. Partion tavoitteena on tarjota entistä laadukkaampaa katsomuskasvatusta. Tunnustuksellinen uskontokasvatus voi jatkossakin olla tapa toteuttaa partion katsomuskasvatusta. Parhaillaan työstetään myös partion katsomuskasvatuksen kokonaisuutta, johon uskontokasvatus osaltaan kuuluu. Hengellisyydestä partiotoiminnassa on kerrottu laajemmin täällä. Myönteinen asenne uskontoon, oman vakaumuksen etsiminen ja toisen vakaumuksen kunnioittaminen on jatkossakin partion arvo.

Lisätietoja peruskirjan päivitysprosessista sekä partion ja kirkon välisestä yhteistyöstä:
Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria ”Hilla” Ruohola (maria.ruohola@partio.fi).

Peruskirjan päivittämiseen on valittu työryhmä, joka johtaa päivitysprosessia. Lippukunta- ja piiritoimijoiden osallistaminen tapahtuu erityisesti kevään 2019 järjestettävissä työpajoissa. Varsinainen kirjoitustyö tehdään työryhmän toimesta kesän 2019 aikana. Maailmanjärjestöjen World Organisation of Scout Movement (WOSM) ja World Assosiation of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) on hyväksyttävä kaikkien jäsenmaidensa peruskirjat. Tämän vuoksi Suomessa on varattava riittävästi aikaa maailmanjärjestöjen kanssa käytävään dialogiin peruskirjasta. Jäsenkokous syksyllä 2020 päättää uudesta peruskirjasta. 

Työpajoissa pääset kuulemaan peruskirjan päivitysprosessista sekä pohtimaan, miten jäsenkokouksen tavoitteet peruskirjan uudistamiselle parhaiten toteutettaisiin uudessa peruskirjassa.

Työpajat: 

Pääkaupunkiseutu: Piirin talviseminaari
Helsinki la 26.1.(kaksikielinen)

Etelä-Karjala: Luottispäivä
Joutsenon seutu la 16.2. klo 10-15

Partion kevätpäivät
Espoo: 16.-17.3.

Häme: Kevätkokous+johtajapäivä
Lahden seutu la 23.3.

Pääkaupunkiseutu: FiSSc kevätkokous
Helsinki Partioasema la 23.3. (ruotsinkielinen)

Pohjanmaa: Sykähdys-lippukuntapäivät
Oulu su 24.3. klo 9

Järvi-Suomi: Lippukuntapäivä
Pieksamäki su 24.3. klo 9-11

Uusimaa: Lippukuntapäivä
Tuusula la 30.3. (kaksikielinen)

Lappi: Kevätkokous
Rovaniemi la 30.3.

Lounais-Suomi: Lippukuntafoorumi
Salo su 31.3. (kaksikielinen)

Peruskirja-työryhmä on koottu avoimella rekrytoinnilla joulukuussa 2018. Työryhmään valittiin Suomen Partiolaisten hallituksen jäseniä sekä monipuolista osaamista ympäri Suomen. Tavoitat työryhmän jäsenet sähköpostitse: etunimi.sukunimi@partio.fi. 

  • Maria "Hilla" Ruohola, peruskirja-työryhmän puheenjohtaja
  • Viivi Alilöytty
  • Reetta Grönlund
  • Saija Kivelä 
  • Mikko Laitinen
  • Jockum Lundsten
  • Hilja Mäkinen
  • Susanne Nylund
  • Ilona Turunen
  • Ulla Värre
  • Jaana Hopeakoski, toimihenkilö

Partion maailmanliitto WOSM hyväksyi vuonna 2017 päivitetyn version partiomenetelmästä. SP:n peruskirjan päivityksen yhteydessä tarkistetaan, että WOSM:n päivityksen yhteydessä tapahtuneet muutokset tulevat huomioiduiksi myös suomen- ja ruotsinkielisen peruskirjan sanoituksessa. Suomalaisen partiomenetelmän löydät täältä.

Vuonna 2018 hyväksyttiin päivitetyt ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Kasvatustavoitteissa on neljä näkökulmaa: suhde itseen, toisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Neljään näkökulmaan ei ole tulossa muutoksia, vaan peruskirjauudistuksen myötä nuo päivitykset tehdään näkyviksi myös yleisten kasvatustavoitteiden kuvauksiin. 

Partiossa käytiin vuosina 2017-2018 arvokeskustelua, jonka tuloksiin voit tutustua täällä.

Arvokeskustelun tulosten perusteella Suomen Partiolaisten jäsenkokous, joka pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018, päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen uudistusprosessi.

Peruskirjan uudistaminen on suuri hanke, joka vaikuttaa lähes jokaiseen partiolaiseen ja lippukuntaan. Tässä pyrimme vastaamaan muutamiin yleisimpiin peruskirjauudistukseen liittyvistä kysymyksistä.

1. Mitä peruskirjauudistus tarkoittaa?

Miksi peruskirja uudistetaan?

Peruskirjassa linjataan periaatteita, jotka liittyvät partioliikkeen päämäärään, arvopohjaan, tavoitteisiin ja menetelmään Suomessa tai Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n rooliin. Peruskirja määrittää ja linjaa kaikkea partiotoimintaa Suomessa. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n toiminnan tarkoitus määritellään tässä peruskirjassa sekä lisäksi yhdistyksen säännöissä.

Peruskirja pohjautuu Partiotyttöjen maailmanliiton, World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) ja Partioliikkeen maailmanjärjestön, World Organization of Scout Movement (WOSM) peruskirjoihin ja on kummankin maailmanjärjestön vahvistama asiakirja.

Mitä on tähän mennessä päätetty ja missä uudesta peruskirjasta päätetään?

Suomen Partiolaisten jäsenkokous pidettiin Lappeenrannassa 17.-18.11.2018. Jäsenkokous päätti, että partion peruskirja avataan ja käynnistetään sen päivitysprosessi. Uudesta peruskirjasta päättää syksyn 2020 jäsenkokous.

Mitä peruskirjasta muutetaan?

Peruskirjauudistuksessa partion peruskirja päivitetään vastaamaan niin partion toimintaympäristön vaatimuksia kuin jäsenistön näkemyksiä partion arvoista. Osa toivotuista muutoksista on sellaisia, että niiden mukaisesti toimitaan jo useissa lippukunnissa ja partiotoiminnassa laajemmin. Samalla peruskirjan tulee täyttää partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin vaatimukset, mikä asettaa peruskirjan uudistamiselle tietyt rajat.

Peruskirjan uudistusprosessissa huomioidaan Suomen Partiolaisten jäsenkokouksen 2018 mukaisesti erityisesti seuraavat asiat:

a. Peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttäminen ja monitulkintaisuuden vähentäminen

b. Nykyisen peruskirjan arvo toimimisesta eettisesti oikein

c. Partion rooli rauhanliikkeenä ja kansainvälinen yhteistyö sekä globaali oikeudenmukaisuus

d. Nykyisen peruskirjan arvo myönteisestä asenteesta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimisestä

e. Sellaisen uuden partiolupauksen  valmistelu, joka mahdollistaa sen, että partiossa on tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin kunnioittavasti suhtautumiselle ja uskonnottomuudelle

f. Partion kasvatustavoitteiden neljän alakohdan sisällön päivittäminen

Peruskirjan uudistusprosessissa voidaan muokata myös muuta nykyisen peruskirjan sisältöä, mikäli sille on tarve. Joka tapauksessa on oletettava, että peruskirjan selkeyttäminen edellyttää sen ulkonäön ja esitysjärjestyksen muuttamista.

Miten uskonnot ja hengellisyys näkyvät partiossa tulevaisuudessa?

Erityisesti keskustelua ovat herättäneet edeltävän listan kohdat d ja e eli nykyisen myönteistä asennetta uskontoa kohtaan ja hengellisyyden etsimistä koskevan arvon päivittäminen sekä uuden partiolupauksen valmisteleminen.

Peruskirjauudistuksella pyritään siihen, että jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa partiota ja antaa partiolupauksen käsi sydämellä. Nykyisen lupauksen Jumala-sana on osoittautunut partioon liittymistä estäväksi, koska se tulkitaan tarkoittavan vain kristinuskon Jumalaa. Lupauksen päivittämisen tavoitteena on muodostaa yksi uusi lupaus. Uusi lupaus tulee olemaan sanamuodoltaan entistä laveampi. Siinä viitataan tunnustuksellisen uskonnon sijaan esimerkiksi omaan vakaumukseen tai hengelliseen kasvuun. 

Mahdollisten muutosten jälkeenkin partiossa voi harjoittaa omaa uskontoaan ja vakaumustaan niin, että kunnioittaa samalla muiden oikeutta harjoittaa uskontoaan ja vakaumustaan. Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan esimerkiksi tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Toisin kuin taustayhteisösopimukset, peruskirja ja partiolupaus koskettavat kuitenkin jokaista partiolaista ja partiolippukuntaa Suomessa, joten on tärkeää, että peruskirja ja partiolupaus mahdollistavat partiotoiminnan monipuolisuuden.

Lue Partioon ovat tervetulleita kaikki - vakaumukseen katsomatta (partion vastine YLEn 16.4.2019 julkaisemaan artikkeliin). 

Onko muissa maissa tehty samanlaisia muutoksia?

Mainitut muutokset eivät ole kansainvälisessä partiokentässä poikkeuksellisia. Kuten ajassaan elävässä liikkeessä on luonnollista, on koko partioliikkeen historian ajan partion arvoista käyty keskustelua ja arvopohjaa on myös muutettu niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Kaikissa pohjoismaissa on hiljattain omaksuttu partiolupauksesta laveampi muoto joko yhden uuden tai vaihtoehtoisen lupauksen kautta. Maailmanjärjestöt ovat hyväksyneet hyvinkin erilaisia sanamuotoja partion arvoista ja partiolupauksesta. Hengellinen kasvatus tulee joka tapauksessa jatkossakin kuulumaan partioon ja partion arvopohjaan.

2. Miten peruskirjan uudistusprosessi etenee?

Peruskirjatyöryhmä valittiin alkuvuodesta 2019. Työryhmässä on 10 jäsentä erilaisilla partiotaustoilla ympäri Suomea. Työryhmää johtaa Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Maria "Hilla" Ruohola. Kevään 2019 aikana partiopiirien ja keskusjärjestön tapahtumissa järjestetään avoimia työpajoja peruskirjauudistukseen liittyen. Uuden peruskirjan kirjoitustyöt aloitetaan keväällä 2019.

Ensimmäinen (ja mahdollisesti viimeinen) versio uudesta peruskirjasta hyväksytään SP:n hallituksessa alkusyksystä 2019 ja partioneuvosto kommentoi ehdotusta. Syksyllä 2019 ehdotus uudesta peruskirjasta lähetetään partion maailmanjärjestöjen WAGGGSin ja WOSMin hyväksyttäväksi.

Mikäli maailmanjärjestöt eivät hyväksy ensimmäistä versiota uudesta peruskirjasta, jatketaan niiltä saadun palautteen perusteella uuden peruskirjan kirjoitustyötä. Myös myöhemmät versiot uudeksi peruskirjaksi hyväksytetään hallituksessa ja partioneuvosto kommentoi niitä. Ne myös lähetetään maailmanjärjestöjen hyväksyttäväksi.

Uudesta peruskirjasta päätetään Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa syksyllä 2020. Tähän mennessä ehdotus uudeksi peruskirjaksi on oletettavasti molempien maailmanjärjestöjen hyväksymä.

3. Miten voin vaikuttaa peruskirjan sisältöön?

Peruskirjatyössä halutaan kuulla mahdollisimman laajasti partiolaisia. Keskeisin vaikuttamisen paikka on kevään 2019 aikana järjestettävät avoimet työpajat (partio.fi/arvokeskustelu). Lisäksi loppukeväästä 2019 tullaan tekemään työpajoja täydentävää digitaalista osallistamista. Tiukan kirjoitusaikataulun vuoksi vaikuttamisessa kannattaa olla hereillä juuri kevään 2019 aikana.

4. Miten ja miksi asiasta olisi hyvä kommunikoida oman taustayhteisön kanssa?

Partiolippukuntien on tärkeää pitää säännöllisesti yhteyttä taustayhteisöihinsä. Säännöllinen ja pitkäjänteinen yhteydenpito on avain molempia osapuolia miellyttävään ja hedelmälliseen yhteistyöhön.

Peruskirjauudistus saattaa herättää taustayhteisöissä kysymyksiä, joihin lippukunta on paras asiantuntija vastaamaan. Keskustelulla voidaan ehkäistä väärinymmärrykset ja samalla kartoittaa, mitä taustayhteisö ja lippukunta yhteistyöltään aidosti haluavat.

Lippukunnan kannattaa sopia tapaaminen oman seurakunnan partioyhteyshenkilön kanssa ja kertoa tapaamisessa avoimesti peruskirjauudistuksesta. Yhdyshenkilö on yleensä seppo eli seurakunnan partiotyönohjaaja, joku nuorisotyönohjaajista, papeista tai seurakunnan kirkkoherra. Avoin ja rehellinen keskustelu vähentää mahdollista epäluottamusta ja huolia sekä lippukunnassa että taustayhteisössä. Apua keskusteluun saa tästä UKK:sta, lippukunnille 23.4.2019 lähetetystä sähköpostista ja partio.fi/arvokeskustelu-sivuilta. Voitte näyttää tapaamisessa myös peruskirjauudistuksesta kertovan PowerPoint-esityksen (löytyy etusivulta). 

5. Mitä taustayhteisösopimus tarkoittaa?

Seurakunnat voivat toimia rekisteröityjen tai rekisteröimättömien lippukuntien taustayhteisönä, jolloin lippukunta antaa taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Taustayhteisösopimuksessa lippukunta ja seurakunta määrittelevät, millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja miten lippukunta osallistuu seurakunnan toimintaan. Samalla taustayhteisösopimuksessa määritellään, mitä tukea seurakunta antaa lippukunnalle.

6. Miksi ja miten lippukunta voi vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon?

Seurakunta on usein arvokas kumppani lippukunnalle. Monet seurakunnat tarjoavat tilan tai rahallista avustusta lippukunnan toimintaan. Seurakunnat voivat tarjota myös muuta tukea ja apua lippukunnalle. Ei siis ole lippukunnan kannalta yhdentekevää, millaisia päätöksiä seurakunnassa tehdään.

Lippukunta voi vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon tapaamalla aktiivisesti seurakunnan työntekijöitä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä ja sitä kautta pitää heitä ajan tasalla paikallisen partiotoiminnan asioista. Samalla on mahdollista kertoa ajankohtaisista toiveista ja tarpeista. Tärkeää on, että päätöksentekijät tuntevat paikallisen partiotoiminnan. Jos lippukunnan jäseniä tai sen läheisiä henkilöitä toimii seurakunnan luottamustehtävissä, esimerkiksi kirkkovaltuustoissa, voivat he suoraan siinä roolissaan vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon. Yhteyttä seurakunnan luottamushenkilöihin voi pitää esimerkiksi kutsumalla heitä tutustumaan partiotoimintaan tai järjestämällä ennen partiotapahtumaa tai –kokousta esittelytilaisuus tapahtumapaikan läheisyydessä. Jos lippukunnan jäseniä ei vielä ole seurakunnan luottamustehtävissä, kannattaa seuraavien seurakuntavaalien tullessa olla hereillä ja asettaa oma ehdokas sekä äänestää partiotyön tukijota.

7. Miksi lippukunta ja seurakunta tekevät yhteistyötä?

Suomen Partiolaiset ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa sanoitetaan periaatteet paikalliselle yhteistyölle ja taustayhteisösopimukselle. Yhteistyö perustuu yhteiseen arvopohjaan sekä vapaaehtoisuuteen.

Partioliikkeeseen kuuluu oman maailmankatsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Suomalaisessa viitekehyksessä on ollut luonnollista, että partiossa tapahtuva hengellinen kasvatus ja siihen liittyvä yhteistyö on ollut tiivistä nimenomaan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Partioliike ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, vaan toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Tästä syystä yhteistyötä on tehty ja tehdään edelleen myös muiden kirkko- ja uskontokuntien kanssa. Hengelliseen kasvatukseen liittyvien yhteisten tavoitteiden lisäksi yhteistyöstä on myös muuta hyötyä molemmille osapuolille.

Seurakunnan ja lippukunnan välinen yhteistyö voi olla esimerkiksi:

  • Lippukunnan tarjoamaa seurakunnan tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta
  • Seurakunnan tarjoamaa tukea uskonnollisen tai hengellisen kasvatuksen antamiseen
  • Lippukunnan osallistumista kirkollisiin juhlapyhiin esimerkiksi vastuutehtävien hoitamisessa
  • Yhdessä järjestettäviä partiolaisten kirkkopyhiä
  • Lippukunnan ja seurakunnan yhdessä järjestämiä lasten, nuorten ja perheiden tapahtumia ja tempauksia
  • Seurakunnan tilojen tarjoamista lippukunnan käyttöön
  • Seurakunnan rahallista tukea lippukunnalle
  • Seurakunnan työntekijän työajan käyttämistä lippukunnan toimintaan

8. Mitä yhteistyöstä hyödytään?

Seurakunnan näkökulmasta partiotoiminta on kustannustehokasta ja laadukasta vapaaehtoisten johtamaa lapsi- ja nuorisotyötä. Partiossa tavoitetaan vuosittain valtava määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Partio voi olla paikka vahvistaa seurakuntaan kuuluvien partiolaisten suhdetta seurakuntaan. Tämä myös silloin, kun lippukunnan taustayhteisönä ei toimi seurakunta – partio-ohjelman mukaisesti lippukunnissa tulee antaa heidän jäsentensä vakaumuksen mukaista hengellistä kasvatusta.

Partiotoimintaa järjestetään lähtökohtaisesti vapaaehtoisvoimin ja myös tästä syystä lippukunta on erinomainen kumppani seurakunnalle. Kirkon tulevaisuustyössä korostuu nimenomaan seurakuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toiminnot. Partio on myös halpa harrastus, joten tukemalla toimintaa seurakunta voi mahdollistaa hyvän harrastuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle.

Lippukunta saa useimmiten seurakunnalta tilat toimintaa varten, jotka ovat laadukkaan partiotoiminnan edellytys. Tämän lisäksi useat seurakunnat antavat lippukunnille myös muuta taloudellista tukea sekä työntekijäresurssia. Kirkon työntekijät ovat ammattilaisia, joiden kanssa partiolaiset voivat käydä uskontoihin, elämänkatsomuksiin, vakaumukseen ja moniin muihin kysymyksiin liittyviä keskusteluja. Kaikki nämä yhdessä parantavat lippukunnassa tapahtuvan hengellisen kasvatuksen laatua.

Näkemyksiä partion arvoista kahdella arvokyselyllä vuosien 2017 ja 2018 aikana.  Kyselyjen tarkoitus oli kartoittaa laajalti asenteita partion eri arvoihin liittyen. Ensimmäinen arvokysely toteutettiin elo-syyskuussa 2017. Vastauksien ja niistä seuraavan keskustelun pohjalta on tehtiin toinen kysely, jossa syvennettiin syksyllä 2017 tehdyn arvokyselyn vastauksia. Syksyllä 2017 toteutettu kysely kartoitti partion eri arvojen tärkeyttä ja sovellettavuutta. Toisessa kyselyssä syvennyttiin arvoihin, jotka ovat herättäneet eniten ristiriitaisia näkemyksiä edellisessä kyselyssä sekä puuttuviin arvoihin.

Kyselyvastaukset tukevat partiossa vuosina 2017-2018 käytävää keskustelua arvoista.

Arvokyselyn tuloksiin voit tutustua täällä

Liite 1: Keskeisiä kvantitatiivisia tuloksia arvokyselyistä

Liite 2: Arvokysely 1, arvojen tärkeys, kuvaajat

Liite 3: Arvokysely 1, arvojen sovellettavuus, kuvaajat

Liite 4: Arvokysely 2, kuvaajat

Liite 5: Arvokyselyiden kysymykset

Lisätietoa arvokyselystä: arvotyöryhmän jäsen Karoliina Tikka, karoliina.tikka[a]partio.fi 

Lisätietoa arvokeskustelusta: työryhmän puheenjohtaja Ilona Turunen, ilona.turunen[a]partio.fi

Käytyjen arvokeskustelujen, tilaisuuksien ja arvokyselyjen pohjalta arvotyöryhmä suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

1. Peruskirjan arvoja käsittelevää kieltä selkeytetään ja monitulkintaisuutta vähennetään. Nyt arvojen muotoilut ovat osin niin monisanaiset, että jokainen voi tulkita ne tavallaan. Lisäksi arvot ovat monessa kohtaa peruskirjaa ja niistä ei ole olemassa virallista tiivistelmän omaista listaa. Tästä olisi hyötyä esimerkiksi partiokoulutuksissa arvoja käsiteltäessä, mikä edistäisi arvoista keskustelemisen kulttuuria.

2. Partion luontosuhde ja ympäristö: Kehitetään arvon soveltamista niin, että se toteutuu ohjelmasisältöjen lisäksi paremmin partion käytännön toiminnassa. Tehdään suunnitelmat, joissa käsitellään kokonaisvaltaisemmin partion mahdollisuutta elää arvoa todeksi ja olla entistä ympäristöystävällisempi valinnoissa esimerkiksi leiriympäristössä ja muissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä toisaalta organisaationa huomioiden kuitenkin lippukuntien ja partiolaisten taloudelliset rajoitteet. Laajennetaan peruskirjan ja partion ympäristöajattelua laajemmin kestävän kehityksen teemoihin ja globaaleihin ympäristöhaasteisiin.

3. Toimiminen eettisesti oikein: Arvoa pidettiin hyvänä, mutta erittäin monitulkintaisena. Tämä olisi hyvä uudelleen kirjoittaa samalla kun peruskirjaa muuten selkiytetään.

4. Partion rooli rauhanliikkeenä ja kansainvälinen yhteistyö nähdään tärkeänä, mutta sen käytännön sovellettavuutta tulisi kehittää.  Tässä yhteydessä kannattaa tarkastella mahdollisuutta laajentaa sitä vahvemmin myös globaalin oikeudenmukaisuuden suuntaan. Näitä arvoja voisi uudelleen sanoittaa ja kirkastaa peruskirjaan sekä tukea ohjelman kautta.

5. Myönteinen asenne uskontoon ja hengellisyyden etsiminen: Uskonto oli molemmissa arvokyselyissä ristiriitaisimpia näkemyksiä herättävä arvo, joka myös koettiin hankalaksi soveltaa partion arjessa. Aihe herätti osin vastakkaisiakin näkemyksiä, mutta pääviesti oli, että partiossa tulee olla tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin tulee suhtautua kunnioittavasti kuitenkin niin, että jätetään tilaa myös uskonnottomuudelle. Peruskirjaa päivitettäessä olisi hyvä ratkaista, kuinka partion hengellinen ulottuvuus ja lupaus voidaan toteuttaa niin, että eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat kokevat itsensä tervetulleeksi partioon eivätkä joudu toimimaan henkilökohtaisen vakaumuksensa vastaisesti.

Sovellettavuuden parantamiseksi lippukunnat tarvitsevat konkreettisia välineitä eri vakaumusten ja uskonnottomuuden yhteensovittamiseen partion hengellisyyden arvon kanssa esimerkiksi koloiloissa, leireillä ja lupauksenantotilaisuuksissa.   Ohjelman hengellisten sisältöjen ohjeistukset tulisi olla helppoja ymmärtää ja käyttää eri valmiuksia omaaville partiolaisille.  On varmistettava, onko ohjelmassa riittävästi uskontodialogiin ja laajemmin mm. vihapuheen ehkäisyyn liittyviä sisältöjä. Partion tulisi SP- ja lippukuntatasolla pystyä selkeyttämään uskontosuhdettaan ulospäin mm. vanhemmille ja muille sidosryhmille. Kaikki muutokset tulee toteuttaa hyvässä dialogissa kirkon kanssa ja aiheen henkilökohtaisen merkittävyyden monelle partiolaiselle ymmärtäen.

6. Tarkistetaan, onko ohjelmasisällöissä mediakriittisyyteen liittyviä sisältöjä.

7. Partiolaiset ovat vahvasti puoluepoliittisen sitoutumattomuuden takana, mutta toisaalta yhteiskunnallinen aktiivisuus nähdään enimmäkseen myönteisenä. Haasteena on, että termit menevät osin sekaisin ja jotkut vastaajat kokevat kaiken yhteiskunnallisen aktiivisuuden poliittisena. On hyvä tehdä toimenpiteitä, jotka auttavat tunnistamaan ja määrittelemään puoluepoliittisen sitoutumattomuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden eron sekä edistävät puoluepoliittisesti sitoutumattoman yhteiskunnallisen aktiivisuuden toteutumista.   Olisi myös hyvä laatia ohje vaaleihin liittyen mm. onko toivottavaa, että yksittäiset ehdokkaat tuovat partiolaisuutta esille. Yksilöiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen valmiuden kasvattamiseen tulisi panostaa. Olisi hyvä selkeyttää, mistä partion päättäjät saavat tukea ja suuntaviivoja päätöksilleen ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

8. Uskollisuus omaa maata kohtaan: Arvo koettiin verrattain vaikeaksi soveltaa ja herätti ristiriitaisia näkemyksiä ja huolta nationalismista. Arvo olisi hyvä uudelleen sanottaa peruskirjaan niin, että se tarkoittaa positiivista ja rakentavaa otetta omaa maata kohtaan, mutta ei sulje muuta maailmaa pois tai ole ristiriidassa kansainvälisen yhteisvastuun kanssa.  Lisäksi tulisi varmistaa, että partion ohjelmassa ja perinteissä on tapoja tuoda arvoa esille ja soveltaa sitä positiivisen yhteiskunnan rakentamisen kautta.

Arvokeskustelu tukee partion strategiaa 2015-2020. Partion strategian mukaisesti haluamme, että partio kuuluu kaikille. 

Partion peruskirjassa määritellään, että partioliike on avoin kaikille, jotka hyväksyvät sen päämäärän ja arvopohjan. Partion arvot kuvataan peruskirjassa. Partion peruskirjaan voit tutustua täällä.

Arvokeskustelun tavoitteena oli selventää partion arvojen tulkintaa ja edistää arvoista keskustelemisen kulttuuria partiossa.  Arvokeskustelun tarkemman sisällön ja prosessin laatimiseen ovat osallistuneet Suomen Partiolaisten hallitus ja partioneuvosto. Arvokeskustelua koordinoi arvotyöryhmä, joka koostui Suomen Partiolaisten ja A-jäsenten luottamushenkilöistä. 

Arvotyöryhmän jäsenet vuosina 2017-2018 olivat: 

  • Ilona Turunen, arvotyöryhmän puheenjohtaja
  • Karoliina Tikka 
  • Saija Kivelä 
  • Hanna Salminen 
  • Robert Sundman 
  • Maija Santalahti 
  • Janne Peltola
  • Jenni Karimäki
  • Arttu Tanner
  • Riikka Nenonen
  • Saara Nykänen

Arvoista keskustelemisen tueksi on laadittu materiaali Arvopuntari-keskustelun käymiseen piirien, FISScin, alueellisissa ja lippukuntien omissa tapahtumissa.

Arvopuntari-materiaalit: