Oletko ikinä miettinyt, miten säätä pystyy myös itse ennustamaan?
1
Säätä voi tarkastella uutisista tai esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen sovelluksesta. Säät kuitenkin vaihtuvat nopeasti. Lapissa sää saattaa vaihtua puolessakin tunnissa arvaamattomaan suuntaan ja avonaisessa tunturissa vaeltaja voi nopeastikin joutua ongelmiin. Vanhan kansan tiedoista ja taidoista on hyötyä. Muurahaispesästä näkee, jos muurahaiset alkavat kantaa havunneulasia suuaukkojen peitteeksi. Tämä enteilee sadetta.
2
Järven pintaa viistävät pääskyset kertovat sateen tulosta, sillä hyttyset painuvat alas matalapaineen alla. Korkealla liihottavat pääskyset taasen kertovat hyttysten kirmaavan korkeuksissa ja lämmintä säätä luvaten.
3
Aamurusko on saanut kansanomaisen lausahduksen: ”Aamurusko päivän tuska ja iltarusko päivän kirkastaa”, josta on myös karkeampisanaisia muotoja. Aamulla rusottava taivaanranta usein pirskottaa vettä päälle. Iltarusko taas tuo seuraavalle päivälle aurinkoa.
4
Pilven muodot paljastavat ehkä kaikkein eniten sään muutoksista. Pilvi on tiivistynyttä vettä. Lämpö nostaa ilmaa ylöspäin ja vähitellen se saavuttaa kastepisteen, eli alkaa muodostua pilviä. Mitä korkeammalle pilvi nousee, sitä harmillisemmaksi sää muuttuu. Kauniit kumpupilvet eli cumuluspilvet näkyvät kauniilla säällä ja auringon helottaessa. Siinä vaiheessa, kun pilvi on kiivennyt todella korkealle ja sen muoto alkaa muistuttaa alasinta, sadetta on kohta luvassa. Tai ainakin kurjistuvaa säätä.
5
Aurinko tai lähinnä sen lämpö saa tuulen liikkeelle. Toisekseen maapallo pyörii ja pohjoisella pallonpuoliskolla, kuten Suomessa, tuulet liikkuvat lounaasta koilliseen. Tuulet usein puhaltavat leiripaikoilla samasta suunnasta. Kannattaakin kysyä vanhoilta leirikonkareilta, mistä tuuli tavallisimmin puhkuu. Joskus kannattaa viritellä leirinuotio vanhalle paikalle, sillä jokin vanha tieto on ohjannut sen
sijoittamista.
