Partiolaiset pääsivät upottamaan sormensa rantahiekkaan, kun Uudenmaan Partiopiirin kauden avauksessa tutustuttiin kansalaishavainnointiin Syken tutkijoiden opastuksella.

Susisaaressa sijaitseva Suomenlinnan uimaranta on rauhallinen elokuisena lauantaina. Aurinko on pilvessä, eikä pienessä poukamassa juuri näy elämää muutamien ohikulkijoiden ja rantakallioiden läheisyydessä uivien sorsien lisäksi.

Rannalla on alkamassa kansalaishavainnoinnin työpaja, jossa Uudenmaan Partiopiirin kaudenavaukseen osallistuvat partiolaiset pääsevät kokeilemaan rantaroskan ja vedenlaadun havainnointia. Työpajaa ovat vetämässä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Anna-Riina Mustonen ja Sanna Suikkanen.

Syken tutkija Anna-Riina Mustonen.
Syken tutkija Anna-Riina Mustonen opasti kansalaishavaintojen teossa. Kuva: Niina Talvensaari

Työpajassa esitellään kaksi menetelmää, joilla rantaroskaa voidaan havainnoida. Pientä roskaa, eli alle 2,5 millimetrin kokoisia kappaleita tutkitaan kerrallaan yhden hiekkaan rajatun neliömetrin alueelta. Hiekan pinnasta lapioidaan ohut kerros siivilään, johon pienet roskat jäävät talteen. Tämän jälkeen roskalle tehdään tiheyserottelu, jossa siivilän sisältö kaadetaan vedellä täytettyyn ämpäriin. Muovit kelluvat, kun muu aines painuu ämpärin pohjalle.

Vaikka pienen roskan havainnointi kosteasta hiekasta on paikoitellen haastavaa, partiolaisten tutkimuksissa hiekasta erottuu muun muassa styroksia, kalvomaista muovia, kuituja ja muovipellettejä. Ensisilmäyksellä siistiltä vaikuttaneelta rannalta on löytynyt Anna-Riina Mustosen mukaan ”huomattavan paljon” pieniä roskia.

”Tämä herättää ajattelemaan”, toteaa työpajaan osallistunut Anu Kiukkonen Veikkolan Eräveikoista ja Haltioista. Terhi Kanniainen Virkkalan Tulentekijöistä jatkaa:

”Helposti voisi ajatella, että ei meillä täällä Suomessa ole ongelmaa roskaantumisen kanssa. Tämä ei selkeästi pidä paikkaansa.”

Anu Kiukkonen ja Terhi Kanniainen.
Anu Kiukkonen ja Terhi Kanniainen tekemässä kansalaishavaintoja. Kuva: Niina Talvensaari

Isomman roskan, eli yli 2,5 millimetrin kokoisten kappaleiden havainnointi tapahtuu silmämääräisesti. Siinä missä pienet roskat kertyvät yleensä siihen kohtaan, johon aallot lyövät korkeimmillaan, suuremmat roskat olivat tällä kertaa kerääntyneet kallionkoloihin. Uimarantaa reunustavan kivimuurin koloista roskaa löytyykin: pullonkorkkeja, muovipussien osia, lasinsiruja.

Suomenlinnan Susisaaren uimarannalta löytyneitä roskia.
Suomenlinnan Susisaaren uimarannalta löytyneitä roskia. Kuva: Niina Talvensaari

Havaintoja käytetään tutkimuksessa

Suomenlinnan työpaja järjestettiin Suomen Partiolaisten ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä kokoaman kansalaishavainnoinnin ohjelmapaketin innoittamana. Ohjelmapaketti sisältää ohjeet roskaisuuden ja vedenlaadun havainnointiin sekä havaintojen raportointiin. Ohjelmapaketista löytyy myös havaintojen teemoihin sopivia leikkejä ja pelejä.

Roskahavaintojen tekoa Suomenlinnassa.
Kuva: Niina Talvensaari

Ohjelmapaketin avulla kuka tahansa voi ottaa kansalaishavaintojen tekemisen osaksi oman lippukunnan toimintaa esimerkiksi leireille ja retkille.

”Aloimme tietenkin heti pohtia, millaiselle porukalle havaintojen kerääminen sopisi. Havaintojen tekeminen oli yllättävän koukuttavaa puuhaa näin aikuisenkin näkökulmasta”, sanoo Terhi Kanniainen.

Partiolaisten keräämät ja raportoimat havainnot ovat arvokkaita Syken tutkimukselle. Niiden avulla koostetaan esimerkiksi ensimmäinen kansallinen arvio Suomen sisävesien roskaisuudesta.

“Oli ilo nähdä, että rannan tutkimukset innostivat partiolaisia ja monet halusivat ottaa ne osaksi lippukunnan toimintaa. Saimme arvokkaita lisäkehitysideoita ohjelmapakettiin ja olemmekin niistä jo osan toteuttaneet”, sanoo Anna-Riina Mustonen.

Tutustu kansalaishavainnoinnin ohjelmapakettiin