Tasavallan presidentti Alexander Stubb on lähtenyt Suomen Partiolaisten suojelijaksi toimikaudelle 2024–2030. Presidentti Stubb on presidenteistä 6. partion suojelija.
”Arvostamme suuresti tasavallan presidentti Stubbin lähtemistä Suomen Partiolaisten suojelijaksi. On tärkeää, että presidenttimme arvostaa luonnon merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä ja toisaalta on mukana myös meidän ainutlaatuista ympäristöämme suojelemassa. Yhdessä tekeminen on partion kulmakiviä, ja monet hyvät muistot syntyvät juuri yhdessä luonnon helmassa niin suurleireillä kuin lippukunnan retkillä”, kiittelee Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Henri Backman suojelijayhteistyön jatkumista.
Euroopan investointipankin varapääjohtajana Alexander Stubb oli yksi vuoden 2019 Johtajatulien puhujista. Johtajatulet on partiolaisten joka toinen vuosi järjestämä johtajuusseminaari metsässä.
Pitkä suojelijahistoria
Suojelijakäytännön loivat partiotytöt kutsumalla presidentti Relanderin puolison Signe Relanderin partiotyttöjen suojelijaksi. Käytäntöä jatkoivat sittemmin presidenttien puolisot. Suomen Partiolaisten perustamiseen saakka, vuoteen 1972, tytöt ja pojat toimivat eri partio-organisaatioissa, ensin liitoissa ja sotavuosista lähtien järjestöissä.
Poikapartiossa oli pitkään käytäntönä kutsua maan isiä kunniapartiolaisiksi. Näitä kunniapartiolaisia olivat Mannerheim, Svinhufvud ja Paasikivi. Presidentti Kekkonen lupautui 1956 ensimmäisenä presidenttinä Suomen Partiopoikajärjestön suojelijaksi, kun Sylvi Kekkonen oli Suomen Partiotyttöjärjestön suojelija. Kun Suomen Partiolaiset perustettiin 1972, Kekkosesta tuli ensimmäisenä sekä partiopoikien että -tyttöjen suojelija.
Nykyinen suojelijakäytäntö on peräisin Kekkosen presidenttiajalta, ja sitä ovat jatkaneet presidentit Koivisto (itsekin partiolainen Turun Metsänkävijöistä), Ahtisaari, Halonen ja Niinistö.
