Etelä-Korean jamboreelaisia matkaan saatelleet ovat myöhemmin miettineet toivotustaan ”ikimuistoisesta jamboreesta”.

Vaikka jamboree nousi sekä kansallisessa että kansainvälisessä mediassa otsikoihin täysin ennakoimattomalla tavalla, vain harva jamboreelle osallistunut ajatellee jamboreen ollut negatiivisella tavalla ikimuistoinen kokemus.

Päinvastoin, kuten yksikin leiriläinen Jampostin kirjoittajalle kommentoi: ”Älä kirjoita sinne, että meillä olisi mitenkään liian mukavaa täällä väistötiloissa, muuten ne kotona luulee että uutiset ois ollut oikeassa ja meillä ois ollut jotenkin kamalaa siellä leirillä!”

Toisista huolehtimista paahtavan auringon alla

Historialliseksi kääntynyt leiri jouduttiin evakuoimaan oikeastaan juuri siinä vaiheessa, kun leirielämä oli alkanut sujumaan. Korealaisilla oli leirin järjestämisessä myös roima annos huonoa tuuria, sillä evakuoinnin aiheuttanut taifuuni oli ensimmäinen koko niemimaan yli pyyhkäissyt hirmumyrsky vuosikymmeniin. Ennen taifuunia leiriorganisaatiota oli koetellut myös maailmanlaajuinen pandemia, joka jäädytti leirijärjestelyt kokonaiseksi vuodeksi.

Leiriorganisaation kohtaamat haasteet kieltämättä näkyivät leirillä esimerkiksi puutteellisena infrastruktuurina, mutta leiriläisiä alkuleirin haasteet eivät haitanneet ja lähes poikkeuksetta he keksivät enemmän kohokohtia leirin ajalta kuin mahdollisia heikkoja hetkiä.

Suomen joukkuelaiset myös huolehtivat toisistaan paahtavan auringon alla – mieleen on jäänyt etenkin yhden leiriläisen kommentti kotiväen huolestuttamisesta: ”Ajattele miten sun äitikin huolestuu jos et juo tarpeeksi, viimeisenä me nyt äidit halutaan huolestuttaa! Tai oikeastaan huolestuneet isoäidit taitaa olla vielä pahempi.”

Suomen osasto leirialueella.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira

Tai oikeastaan huolestuneet isoäidit taitaa olla vielä pahempi.

Kaiken keskiössä muut ihmiset

Jamboreella arki muodostuu erilaisten aktiviteettien ympärille. Aktiviteetteihin voi päästä osallistumaan joko leirialueella (on-site) tai leirialueen ulkopuolella (off-site). Sääolosuhteiden vuoksi etenkin erilaiset vesiaktiviteetit nousivat suureen suosioon, joita onneksi tarjottiinkin sekä leirialueella että sen ulkopuolella. Muita aktiviteetteja olivat esimerkiksi museovierailut, korealaiseen käsityöperinteeseen tutustuminen, tanssiminen, 3D-kynällä piirtäminen, askarteleminen, korealaiseen musiikkiin tutustuminen ja ostoskeskusvierailut.

Aktiviteettien runsaasta määrästä huolimatta leiriläiset itse nimesivät leirin parhaaksi asiaksi lähes poikkeuksetta muut ihmiset. Jamboree kokoaa ihmisiä yhteen maailman jokaisesta kolkasta ja lähes jokaisesta maasta, ja monelle leiri olikin ainutlaatuinen tilaisuus saada ulkomaalaisia Instagram-seuraajia ja joskus jopa pitkän matkan seurustelukumppaneita. Leirillä myös swopattiin eli vaihdettiin omia tavaroita ahkerasti, etenkin Suomen joukkueen siniset Kånken-reput menivät kuin kuumille kiville – joku taisi tehdä jopa meemin, jossa leirin kuumimmaksi valuutaksi nimettiin Suomen joukkueen reppu sekä palletit, joita leiriä edeltäneiden rankkasateiden vuoksi kasattiin telttojen alle.

Leirillä pelattiin myös mölkkyä.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira

Leiriläiset itse nimesivät leirin parhaaksi asiaksi lähes poikkeuksetta muut ihmiset.

Eteläkorealaista kaupunkielämää.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira

Leiriläiset toki hitsautuivat myös oman leirilippukuntansa kanssa tiiviisti yhteen. Leirilippukunnissa vierailleen mieleen parhaiten ovat jääneet tarinat siitä, miten lippukunta on jaettu vartioihin LitsLäts, JVP eli jätevesipuhdistamo, Räpäskä ja TYKKY, mölkyn askarteleminen bambusta, tuntien makoilut ystävyydensolmussa (ystävyydensolmussa maataan pää kaverin vatsalla, niin että makaavat kaverukset muodostavat ympyrän), filosofinen keskustelu siitä pitäisikö oman toiveen kirjoittamisessa toivoa maailman rauhaa vai puhtaita vessoja (nuorten lopullinen näkemys oli, että puhtaat vessat takaisivat myös maailman rauhan), leirilippukuntajohtaja Pasin liittyminen Instagramiin leirin aikana.

Leiriläiset toki hitsautuivat myös oman leirilippukuntansa kanssa tiiviisti yhteen.

Katseet kohti seuraavaa jamboreeta

Vaikka leirillä kohdattiin suuriakin haasteita, jamboreeta muistelee silti syksyn illoissa lämmöllä. Haastavista olosuhteista huolimatta jamboreella solmittiin uusia kaveri- ja ystävyyssuhteita, naurettiin ja opittiin muista kulttuureista.

Seuraavaa maailmanjamboreeta (vuonna 2027 Puolassa) odotellessa voikin jo vahingosta viisastuneena aloittaa puolan opinnot, sillä oletettavasti yksi suurimmista kulttuuriopeista oli, ettei englanti tosiaankaan ole täysin yleismaailmallinen kieli, jota kaikki maailmassa osaisivat.

Eikä kukaan ainakaan leireissä vierailleelle tunnustanut, ettei enää missään nimessä lähtisi jamboreelle uudestaan, vaan Puola houkutteli leiriläisiä joko ISTeinä tai leirilippukunnanjohtajina jo Korean auringon alla.

Auringonlasku Etelä-Koreassa.
Kuva: Lotta Yli-Hukkala-Siira