Yhdessä tekeminen on ollut tärkeää aina

Neljännesvuosisata on pitkä aika. Partiossa monet asiat ovat silti pysyneet samana, mutta myös kehitystä on tapahtunut. Partio-lehti haastatteli Suomen Partiolaisten 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Matti ”Totti” Toivosta ja Siiri Somerkeroa.

Matti ”Totti” Toivonen toimi Suomen Partiolaisten puheenjohtajana 1990-luvun lopulla. Siiri Somerkero
on Suomen Partiolaisten nykyinen puheenjohtaja, jonka pesti päättyy vuoden 2022 lopussa.

– Suomen Partiolaiset näyttää minusta edelleen elinvoimaiselta. Partiossa on edelleen samoja teemoja kuin 1990-luvulla, Toivonen toteaa.

Toivosesta luontosuhde on edelleen oleellinen asia partiossa. Myös tekemällä oppiminen ja vertaisjohtaminen ovat hänen mielestään vahvasti mukana toiminnassa.

– Itse liityin partioon vuonna 2001. Myös omasta mielestäni vertaisjohtaminen on pysynyt vahvana partiossa ja myös se, että nuoret ovat toimijoita, Somerkero jatkaa.

Somerkerosta on hyvä, että aikuisen tuen rooli tunnistetaan nykyään. Vaatimukset harrastuksille ovat ammattimaisempia ja jotta kasvaneet vaatimukset voidaan toteuttaa, tarvitaan aikuisia.

Finnjamboreita ja organisaatiouudistuksia

Somerkero kertoo koronan värittäneen voimakkaasti hänen puheenjohtajakauttansa.

– Näimme hallituksen kanssa ensimmäistä kertaa vasta kahdeksan kuukauden jälkeen. Arki on ollut paljon muuta kuin live-kohtaamisia, hän kuvailee.

Somerkero on kuitenkin iloinen, että vuoden takaiset Johtajatulet ja finnjamboree Kajo pystyttiin järjestämään pandemian keskellä. Toivosen kaudelle osui finnjamboree Loisto vuonna 1996. Silloin käynnistettiin myös organisaatiomuutos, jossa hallituksen puheenjohtajasta tuli SP:n puheenjohtaja. Toivonen ja hänen edeltäjänsä olivat toimineen partioneuvoston puheenjohtajana.

– Heräsimme kauteni aikana siihen, että jäsenmäärä oli laskussa. Toimintaa lähdettiin kehittämään ja sama kehitys on onneksi jatkunut edelleen, hän kertoo.

– Vuoden 2022 alussa partiossa aloitti uusi henkilöstöorganisaatio eli lähes kaikkien suomenkielisten
partiopiirien työntekijät ovat nyt saman työnantajan alla. Näin pystymme kohdistamaan työntekijöiden panosta entistä paremmin lippukuntien tukemiseen, Somerkero iloitsee.

Puheenjohtajan tehtävä myös haastaa

Somerkero nostaa pestissään haastavaksi asiaksi sen, että tässä ajassa on paljon partion ulkopuolisia
aiheita ja teemoja, jotka herättävät vastakkaisia mielipiteitä.

– Keskusteluympäristö yhteiskunnassa on todella erilainen ja asiat polarisoituvat helposti. Partion hyvää, yhteistä parasta ja partion tulevaisuutta ajattelevana se ei ole helppoa, Somerkero kertoo.

Toivosella oli aikanaan ajankäytön vuoksi huono omatunto, koska lapset olivat pieniä.

– Onneksi minulla ei ollut kahdeksantuntisia työpäiviä ja pystyin tekemään kotitöitä, kun palasin partiomenojen jälkeen illalla kotiin, hän sanoo.

– Parasta puheenjohtajana toimiessa oli se, että partioneuvoston jäsenillä oli intoa etsiä ja löytää
yhteinen sävel. Kaikki hakivat suomalaisen partion parasta, Toivonen jatkaa.

– Minustakin parasta on ollut, että meillä on yhteisen partion tekemisen meininki. Tämä pesti on ollut paikka nähdä tosi kauas partiokontekstissa, Somerkero toteaa.

Partion tulevaisuus vaatii yhteiskunnan muutoksissa mukana pysymistä

Sekä Toivonen että Somerkero näkevät partion tärkeänä ja isona nuorisojärjestönä myös tulevaisuudessa.

– Meidän täytyy koko ajan pysyä yhteiskunnan muutoksissa mukana. Kuitenkin kyse on lasten ja nuorten toiminnan järjestämisestä, jotta he saavat apuja elämäänsä, Toivonen kuvailee.

– Harrastustoiminta tulee siirtymään yhä enemmän koulupäivien yhteyteen ja perinteiseen järjestötoimintaan osallistuminen muuttuu. Aikuiset haluavat harrastaa myös itse, eivätkä vain mahdollistaa harrastusta toisille. Se tulee vaatimaan meiltä tarkkuutta, jotta pysymme mukana kehityksessä, Somerkero sanoo.