Partion vaikuttavuustutkimuksessa selvitettiin 15-17-vuotiaiden nuorten käyttäytymismalleja ja luonteenpiirteitä. Tutkimuksen kohderyhminä olivat partiolaiset ja ei-partiolaiset. 13 erilaisen psykologisen piirteen esiintymistä vertailtiin 55 kysymyksen avulla, joihin vastasi yhteensä noin 1 000 nuorta.
Vaikuttavuustutkimuksesta ilmenee, että partiokasvatus tukee nuorten kasvua ja yhteisöllisyyttä sekä oppimista monipuolisesti. Merkittävä ero ei-partiolaisiin verrattuna on partiolaisnuorten kyvyssä sitoutua. Partiolaiset sitoutuvat jopa 1,7 kertaa todennäköisempiä yhteisiin etuun kuin ei-partiolaiset. Partiolaisille on tärkeää antaa oma panos yhteisölle ja yhteiskunnalle. Lisäksi arvot ohjaavat partiolaisten toimintaa keskimääräistä enemmän. Partiolaiset kokevat myös 1,7 kertaa muita nuoria todennäköisemmin olevansa osa kansainvälistä, globaalia yhteisöä.
Vaikuttavuustutkimus vahvistaa partion laajan arvotutkimuksen tuloksia kahden vuoden takaa. Yli 3 000 partiolaisen arvokyselystä ilmeni silloin, että ihmisten auttaminen, ympäristön kunnioittaminen, itsensä kehittäminen sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koettiin erittäin tärkeiksi arvoiksi. Partiolaiset kokivat voivansa soveltaa näitä samoja arvoja hyvin tai erittäin hyvin partiotoiminnassa.
Partio edistää yhteisöllisyyttä
Partio edistää harrastuksena nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan muita partiolaisille vahvoja piirteitä ovatkin yhteisöllisyys, ulospäin suuntautuneisuus, avoimuus sekä muiden tukeminen ja auttaminen. Partiolaiset pyrkivät selkeästi toimimaan yhdessä toisten kanssa.
Taipumus muiden tukemiseen näkyy partiolaisten vastauksissa esimerkiksi pyrkimyksenä empatiaan. He kokevat myös vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössä tärkeäksi. Auttamisen halu tulee esiin myös käytännön asioissa, kuten ensiaputaidoissa. Partiolaiset kokevat tietävänsä 3,2 kertaa muita nuoria useammin, miten toimia ensiaputilanteessa.
Johtamis- ja organisointitaidot korostuvat
Toimeen tarttuminen on perinteisesti mielletty partiolaisille tyypilliseksi piirteeksi. Myös tutkimus osoittaa, että mielikuvassa on perää. Partiolaiset kokevat olevansa avoimia uusille kokemuksille sekä olevansa luovia ongelmanratkaisutilanteissa. Partiolaiset ottavat muita tyypillisemmin johtajaroolin ja osaavat suunnitella ja organisoida tekemistä muiden kanssa. Itsetunnoltaan ja itsensä johtamisen taitojen osalta he eivät kuitenkaan tutkimuksessa eroa muista. Partiossa järjestetään kattavaa johtajakoulutusta ja tutkimme myös sen vaikuttavuutta vuosittain.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös tunneälyä ja samaistumiskykyä. Partiolaisten vahvuutena on viestintä- ja ryhmätyötaidot sekä kyky ymmärtää toisia. Muiden ihmisten kuunteleminen ja poikkeavienkin mielipiteiden arvostaminen erottuvat partiolaisilla positiivisesti verrattuna muihin nuoriin. Lisäksi heillä on muita todennäköisemmin pyrkimys ratkaista konflikteja sopuisasti ja olla myötätuntoisia.
Vastuun kantamisessa partiolaiset ovat hyvin samassa linjassa muiden kanssa, mutta moraalisesti oikein toimimisessa muita vahvempia.
Partiossa syttyy into oppia uutta
Aineiston perusteella voidaan tunnistaa partion vahvuudeksi erityisesti aktiivisen kansalaisuuden edistäminen: partiolainen sitoutuu yhteisiin pelisääntöihin, tuntee yhteenkuuluvuutta ja rakentaa avoimesti muiden kanssa yhteisöjä.
Partiolaisten vahvuutena erottuu myös into uuden oppimiseen. Harrastus antaa mm. valmiuksia toimia ensiaputilanteissa ja kannustaa ympäristötietoisuuteen. Partiolaiset tekevät 2,2 kertaa muita nuoria useammin ympäristöteon joka päivä.
Partiolla näyttäisi olevan myös taipumus ohjata nuoria hengellisyyteen, dialogiin ja liikuntaan, joskin näillä osa-alueilla tutkimustuloksissa oli selvästi enemmän hajontaa.
Taustalla kansainvälinen tutkimusmetodi
Tutkimus pohjautui partion maailmanjärjestön The World Organization of the Scout Movementin (WOSM) kansainväliseen tutkimukseen, joka on toteutettu jo neljässä maassa. Kyselyyn vastasi Suomessa 609 partiolaista ja 488 ei-partiolaista. Partiolaisille lähetettiin avoin kyselykutsu ja ei-partiolaiset poimittiin kansallisesti edustavalla satunnaisotoksella väestörekisteristä. Verkkokyselyä täydennettiin ei-partiolaisten osalta puhelinhaastatteluilla.
Tutkimus tehtiin Suomessa ensimmäistä kertaa, ja toteutuksesta tullaan ottamaan oppia tulevaisuudessa. Suunnitteilla on esimerkiksi pitkittäistutkimus, jolla voidaan todentaa syy-seuraussuhteita vielä paremmin ja menetelmiä, joilla voidaan arvioida myös partiolaisten läheisten kokemuksia. Ensi kertaa tehty vaikuttavuustutkimus täydentää kattavaa tutkimus- ja kehitystoimintaamme sekä vahvistaa entisestään tiedolla johtamista partiossa.
Vaikuttavuustutkimuksen raportti 2020
Haluamme partiossa varmistaa, että raha ei ole este kenenkään harrastukselle. Partion ystäviltä saamiemme lahjoitusten avulla tuemme vuosittain tuhansien vähävaraisten lasten ja nuorten partioharrastusta.
Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee mahdollisuuden harrastaa, kuulua ryhmään, kokea onnistumisia ja tuntea itsensä merkitykselliseksi.
